vapaakielivalinta.fi

Mitähän tässä oikein tarkoitetaan?
Lisää virkakieliä ?????

Eiköhän tuo hoitune vapaan kielivalinnan keinoin ihan mainiosti?
Kun kaikkia ei enää ole pakkoruotsitettu niin voidaan, siellä missä tarvitaan, palkata erikielisiä virkamiehiä. Jos ketään ei löydy niin asiakaskuntakin lienee silloin niin pieni että tulkkaus riittää siinä toimipisteessä.

Ei ole hyvä idea yrittää saada mitään pakkokieltä mihinkään lisää.
Ei millään perusteella.

Jos jollekin virkakielelle on tarvetta niin kielen puhujia on silloin maassa jo jonkin verran ja he ovat voineet opiskella omaa kieltään äidinkielenä ja suomea maan pääkielenä. Tuosta joukosta löytyy tarvittava tietotaito jos vain ruotsin aiheuttama vinoutuma kielien opiskelussa on ensin korjattu.

Olettaako joku, ettei EU-kehitys toisi uusia kielivaatimuksia esim. julkisia virkoja haettaessa, jos nykysysteemistä luovutaan ja ruotsi korvautuu enemmän syvennetyllä englannilla, saksalla ja ranskalla?

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Olettaako joku, ettei EU-kehitys toisi uusia kielivaatimuksia esim. julkisia virkoja jos nykysysteemistä luovutaan ja ruotsi korvautuu enemmän syvennetyllä englannilla, saksalla ja ranskalla?

Mitä "virkakielisuorituksia" vaaditaan Ruotsin, Norjan, Tanskan tai edes Islannin yliopistoissa? Mistä on tulossa lisää "virkakielivaatimuksia"?

Minulle läheiset nuoret opiskelevat Sveitsissä. He olivat ihmeissään ajatuksesta, että heillä olisi jotain virkakieliä osana korkeakoulututkintoa. Toki kieliä saa lukea, jos ne ovat oleellinen osa omaa osaamista ja tulevaa erikoistumista, mutta ei millään "virkakieli"-periaatteella.


Pakkoruotsin purkaminen pitäisi aloittaa virkaruotsista! NYT!


Pakkovirkaruotsin poistaminen olisi selkein ja helpoin ensiaskel, joka voidaan toteuttaa vaikka tänään vailla mitään ongelmia ja lisäjärjestelyjä. Se on pelkkä asetus ja voidaan muuttaa kevyesti mihinkään rakenteisiin kajoamatta.

Sen jälkeen poistuu pakkoruotsin ketjuperuste, jossa muka kaikilla täytyy olla pohjana peruskoulun ja ammattikoulun/lukion ruotsinopinnot, jotta he voivat jatkaa ammattikorkeissa ja yliopistoilla.

Muissa maissa ei mitään vastaavaa pakollista vähemmistökieltä kaikille akateemisille ole, ei edes ns. kaksikielisissä maissa. Kaiken kaikkiaan muualla akateemisten alojen kieliopinnot on hoidettu aikaisemmin ja osana tutkintoa ne näyttävät rajautuvan vain oman alan kannalta välttämättömiin opintoihin. Mitään turhaa ei yleensä opiskella, eivätkä kielivaatimukset voi johtaa opintojen katkeamiseen.

Pakkoruotsi ylsi ammattikorkeisiin ja yliopistoihin vasta viimeiseksi. Yliopistojen pakkovirkaruotsi säädettiin 1979 tutkinnonuudistuksessa, mutta se tuli voimaan pikkuhiljaa. Kyse on asetuksesta, jonka siis hallitus voisi uudella asetuksella helposti muuttaa.

Kaikilla korkeakoulutuksen aloilla on pakkovirkaruotsi, jota ilman ei siis kukaan suomalaisen koulun käynyt voi valmistua miltään korkeakoulutuksen alueelta.

Ammattikorkean tilanteesta on lehdissä kertonut alan henkilökunta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

Myös Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC) on toivonut, että pakkovirkaruotsista luovuttaisiin, koska opiskelijat nyt eivät kertakaikkiaan osaa ruotsia: "--- Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi." Niinpä verkostossa katsotaan, että jollei ruotsin taitotasoa saada paremmaksi peruskoulussa ja lukiossa (missä opiskelijat nytkin haluavat pakkoruotsinsa vapaaehtoiseksi) niin edessä on "lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan. --- Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. --- valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot."

Koska kyse on aikuisista ihmisistä, lienee ilman muuta selvää, että he osaavat tehdä tämänkaltaisia päätöksiä itse. Miksi käyttää yhteisiä varoja ja opiskelijoiden aikaa sellaisiin kieliopintoihin, jotka eivät tulevan ammattin kannalta ole merkityksellisiä ja jotka saattavat hidastaa oleellisesti opintoja tai katkaista koko opiskelu-uran?

Andell, kysyit uskooko joku, että EU ei toisi lisävaatimuksia Suomessa virkoja hakeville. Vastaan kysymykseesi: uskon, siis että ei tuo. EU ei todellakaan tulee esittämään vaatimuksia
sille mitä kieliä Suomessa julkisektorilla toimivien virkamiesten on osattava.

Kokonaan toinen asia on EUn omat virkoja, näitä täytettäessä EU asettaa vaatimuksia. Samoin Brysselin kanssa asioivien virkamiesten on osattava kieliä. Mutta, tiedätkö, jokaiselle pakollinen
virkaruotsi ei näihin kuulu - ja Brysselissä ei oikein ruotsilla pärjää

masa kirjoitti:Andell, kysyit uskooko joku, että EU ei toisi lisävaatimuksia Suomessa virkoja hakeville. Vastaan kysymykseesi: uskon, siis että ei tuo. EU ei todellakaan tulee esittämään vaatimuksia sille mitä kieliä Suomessa julkisektorilla toimivien virkamiesten on osattava.

Ajatus pakkovirkakielistä ei varmasti tule muualla kenellekään mieleenkään.

Miten monia vinoutumia ihmisten ajatuksiin kieltenopiskelusta pakko onkaan synnyttänyt!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kun muualla maailmassa korkeakouluopiskelijoiden kieliopinnot eivät sisällä mitään pakkovirkakieliä, meillä alettiin heti puhua "pakkovirkavenäjästä", kun Itä-Suomi toivoi venäjää ruotsin vaihtoehdoksi. Ikään kuin korkeakouluopinnoissa olisi väistämättä oltava jokin pakkovirkakieli. Sellaista ei voi jatkossa enää olla. Ei tule mitään "pakkovirkavenäjää" tai "pakkovirkaviroa". Vapaaehtoisia kieliopintoja (joista saa myös kohtuullisesti opintopisteitä ja joita aikuisten oikeasti eri aloilla tarvitaan) sen sijaan päästään kehittämään.

On muita vastaavia virhepäätelmiä, joilla yritetään pitkittää pakkoruotsia.

Varhaistuva pakkoruotsi maksaa maltaita eikä sen hinnalla saada kuin unohdettu kielitaito, jota ei käytännössä tarvita. Jotkut väittävät kuitenkin, että vapaampi kielivalinta maksaisi enemmän. Siitä että saataisiin vastinetta kieltenopetukseen pistetyille varoille voisi tietysti maksaakin, mutta todellisuudessa Ruotsin mallin mukaisen vapaamman kielivalinnan hinta ei olisi nykyistä suurempi. Oppilailla olisi keskimäärin kaksi vierasta kieltä ja ne valittaisiin siten, että koululla (tai lähikouluilla) on tarjota kohtuukokoiset ryhmät. Maahanmuuttajien kielitaidosta meidän on joka tapauksessa huolehdittava, niin äidinkielessä kuin suomen kielessä - se on vähintä mitä voidaan tehdä, kun rakennetaan tietoisesti monikielistä/kulttuurista yhteiskuntaa.

Pakkoruotsi on vinouttanut käsittämättömällä tavalla kieltenopettajien koulutusta. Jotkut väittävät, että pakkoruotsia on jatkettava, koska muihin kieliin ei kieltenopettajia ole koulutettu! Siis pakon surkeasta seurauksesta on tullut pakon syy. Oikein kehäpäätelmien aatelia. Nyt purkamalla ruotsinopettajien ylikoulutusta päästäisiin korjaamaan tilannetta, mikäli pakko poistuu ja virkojen kieliyhdistelmät vapautuvat.

On karmeaa, että pakkoruotsin vinouttamaa ajattelua ja toimintaa käytetään pakkoruotsin perusteena. On karmeaa, jos pakkoruotsin jälkeen yritetään rakentaa jollain muulla tapaa pakkohenkistä kieltenopetusta uskotellen, että pakkovirkakielet ovat jokin luonnonlaki - niitä ei muualla ole!

masa kirjoitti:Kokonaan toinen asia on EUn omat virkoja, näitä täytettäessä EU asettaa vaatimuksia. Samoin Brysselin kanssa asioivien virkamiesten on osattava kieliä. Mutta, tiedätkö, jokaiselle pakollinen virkaruotsi ei näihin kuulu - ja Brysselissä ei oikein ruotsilla pärjää

Paljonkohan Suomi kärsii siinä, ettei täältä oikein löydy EU-virkamiehiä, jotka puhuisivat sujuvasti ainakin kahta ja jossain määrin vielä sitä kolmattakin kielistä englanti, ranska ja saksa?

Lisäksi säästöähän voisi tulla jo siinä, että oppilaan halutessa oppia vaikkapa englantia ja ranskaa, hänen ei tarvitsisi opiskella englantia, ruotsia ja ranskaa, vaan riittäisi vain kaksi kieltä.

TMK kirjoitti:Paljonkohan Suomi kärsii siinä, ettei täältä oikein löydy EU-virkamiehiä, jotka puhuisivat sujuvasti ainakin kahta ja jossain määrin vielä sitä kolmattakin kielistä englanti, ranska ja saksa?

Tuosta ei saa puhua, koska ruotsihan vain helpottaa saksan ja ranskan opiskelua.

Mutta jopa pakkoruotsia kansalaisaloitekeskustelussa lämpimästi kannattanut Oras Tynkkynen kirjoittaa nyt blogissaan:

Neljänneksi kielen opetusta eri tasoilla kannattaa punnita ajoittain – myös kriittisesti. On esimerkiksi melko yleinen arvio, että yliopistojen niin sanottu virkamiesruotsi voi jarruttaa huonosti ruotsia osaavien opiskelijoiden valmistumista, mutta ei kuitenkaan anna opiskelijoille todellisia valmiuksia käyttää ruotsia työelämässä ja siten palvella äidinkieleltään ruotsinkielisiä.

Siis jopa pakon kannattajat myöntävät, että "melko yleinen arvio on ..."

Hyvästi pakkovirkaruotsi!

"yleinen arvio"... kyllä tuo nyt on ihan todistettu fakta. Se voi jarruttaa, ja on todistetusti monen opiskelijan valmistumista jarruttanutkin ja jopa pahimmassa tapauksessa estänyt.

Ajatus pakkovirkakielistä ei varmasti tule muualla kenellekään mieleenkään.

Miten monia vinoutumia ihmisten ajatuksiin kieltenopiskelusta pakko onkaan synnyttänyt!

Toisaalta kyseessä saattaa olla tahallinen väärinymmärtäminen.
En voi uskoa, että kukaan olisi niin sokaistunut --

Tässä pelataan niin härskiä peliä, että tyhmäksiheittäytyminen on
yksi vaihtoehto keinovalikoimassa. Nähty on jopa ministeritasolla.

Vai onko Suomessa muka niin kaavoihinkangistuneita kansalaisia ?

Kommunismissa tämä toimi kyllä ihan oikeasti-
esimerkkejä voisin kertoa lukuisia, mutta menee ohi aiheen!