Haglund: "Kaasu pohjaan"

[jänkäkoira]

Haglundin puoluekokouksen avajaispuhe: http://sfp.fi/fi/content/news/haglund-kaasu-pohjaan
Tuolta kun klikkaa "Puhe kokonaisuudessa" niin saa ladattua puheen.
Kielikeskustelusta sivuilla 5 ja 6.

[NRR]

Minulla docxit ei aukea. Voisiko saada muutaman rivin tänne

[Hannu Jussi]

Kas tässä

Puoluekokous Hangossa 17.5.2014
Puolueen puheenjohtaja Carl Haglund

HUOM! Puhuttu sana pätee!

Hyvät RKP:laiset, excellences, kutsuvieraat, invited guests, hyvät ystävät,
kära vänner, hyvä puoluekokous.

Tervetuloa Hankoon, tervetuloa puoluekokoukseen, tervetuloa keskustelemaan sekä debatoimaan ja tervetuloa viettämään taas viikonloppua hyvien ystävien seurassa. Olen iloinen nähdessäni niin monia teistä täällä paikan päällä, mutta iloitsen myös tietäessäni, että kentällä on monia rkp-aktiiveja, jotka eivät ole täällä, vaan jatkavat kampanjointiaan muilla tahoilla. He tekevät työtä eurovaalien voitto tähtäimessä. Vaalithan ovat jo ensi viikonloppuna.

Europarlamenttivaalit ovat meille tärkeät. Ne ovat paljon tärkeämmät vaalit kuin mitä 30-40 prosentin äänestysprosentti osoittaa. EU on lähellä sinua ja minua! Sen voin entisenä meppinä todeta vakaumuksen syvällä rintaäänellä. EU merkitsee panostusta Itämereen, vapaata liikkuvuutta maasta toiseen sekä ihmisille että tavaroille, edullisia puheluita, mahdollisuutta opiskella ja tehdä työtä muissa EU-maissa sekä paljon, paljon muuta. Eurooppalaisen ALDE-puolueemme puheenjohtajalla Graham Watsonilla on tapana sanoa, että hän haluaisi yhden anti-EU päivän vuodessa. Hän tarkoittaa sillä yhtä päivää vuodessa, jolloin kaikki unionin meille antama hyvä olisi poissa. Yhtäkkiä rajojen passintarkastukset olisivat taas todellisuutta, viisumeita olisi pakko hakea, työnteko tai sairaalahoito ulkomailla olisi vaikeampaa, Erasmus-opiskelijat eivät voisi opiskella muissa EU-maissa, meidän olisi matkustaessamme vaihdeltava valuuttoja ja niin edelleen.
Se olisi sellainen päivä, jolloin me pakostakin joutuisimme toteamaan, mitä EU on tuonut tullessaan - monia sellaisia helpotuksia elämäämme, joita pidämme nykyään itsestäänselvyyksinä. Minun on helppo olla samaa mieltä ystäväni Grahamin kanssa: näinä aikoina anti-EU päivä voisi toimia hyvänä herätteenä.

Rakkaat ystävät,

puolueellamme on peruspositiivinen suhtautuminen Euroopan Unioniin. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että sulkisimme silmämme epäkohdilta. Vaaliohjelmassamme toteamme, että haluamme harventaa pykäläviidakkoa. Se on tärkeä tavoite. Direktiiviviidakosta on monia esimerkkejä. Maanviljelijöistämme on tullut pakostakin oman alueensa asiantuntijoita. Joten on täysin ymmärrettävää, että juuri kyseisistä syistä tarvitsemme päteviä europarlamentaarikkoja, jotka laativat hyviä lakeja ja karsivat ylimääräistä pykäläviidakkoa. Meillä RKP:ssa on ollut aina kyky nähdä metsä puilta. Yhteisen Eurooppa-kotimme osalta se merkitsee, että näemme ensisijaisesti kaiken sen hyvän mitä EU on tuonut tullessaan, emmekä keskity vaalikampanjassamme vain ongelmiin.
Viime vuodet ovat olleet unionille vaikeita. Ehkäpä vaikeimmat sen koko historian aikana. Monet ovat nopeita kritisoimaan EU:ta kriisin vanavedessä. He ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen populistisen ja eurooppavastaisen politiikan tekemiseen. Mutta hyvät ystävät, sellainen politiikka on harvoin tarjonnut rakentavia vaihtoehtoja tai ratkaisuja niihin haasteisiin, joiden eteen olemme joutuneet. Nyt vaalien lähestyessä nämä poliittiset liikkeet ovat sitäpaitsi näyttäneet itsestään sellaisen puolen, jonka ainakin itse olisin toivonut vältettävän. Se puoli tuo esiin ajatuksia eristäytymisestä ja kansallismielisyydestä - ajatuksen "meistä ja teistä".

Parahin puoluekokous, me uskomme rauhan rakentamiseen, integraatioon ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Toimimme vastavoimana synkille, muukalaisvihamielisille ja antieurooppalaisille virtauksille. RKP uskoo Eurooppaan.

Rakkaat ystävät! Nythän on niin, että EU on pohjimmiltaan rauhalle pystytetty rakennus. Se on kautta maailmanhistorian onnistunein sellainen: se rakennettiin toisen maailmansodan raunioille. Olemme - kiitos maanosamme vakauden - onnistuneet luomaan hyvinvointia. Ei vain joillekin harvoille, vaan useimmille kansalaisillemme. Olemme luoneet hyvinvointiyhteiskunnan, josta voimme olla ylpeitä. EU rauhanprojektina on edelleen puolustamisen arvoinen. Sen todistaa myös Ukrainan tilanne: ihmiset olivat Majdantorilla valmiit uhraamaan elämänsä sen unelman puolesta, että Ukrainasta tulisi vapaa, demokraattinen valtio eurooppalaiseen yhteisöön.

Kovinkaan moni meistä olisi tuskin etukäteen uskonut, että olisimme vuonna 2014 tällaisessa tilanteessa, jonka Ukrainan kriisi on aiheuttanut. Se osoittaa vain, että rauhan rakentaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Ikävä kyllä se on samanaikaisesti saanut monet miettimään, onko suurvaltapolitiikan ja polarisoitumisen aika tullut takaisin. Olimme toivoneet, että se aika olisi jäänyt menneisyyden varjoihin.

Tiedämme, että tilanteet Ukrainassa muuttuvat kaiken aikaa. Alueiden valloitukset, aseelliset yhteenotot ja kummalliset kansanäänestykset vuorottelevat mediassa käytävän propagandasodan ja ratkaisuun pyrkivän kansainvälisen keskustelun kanssa lähes päivittäin. Herääkin kysymys: pyrkivätkö kaikki osapuolet vakavissaan löytämään rauhanomaisen ratkaisun? Vai auttaako kaaos niitä tahoja, jotka eivät halua, että maa saisi viikon kuluttua demokraattisesti valitun uuden johtajan, joka voisi luotsata maan rauhallisemmille vesille? Miten sen asian suhteen sitten käykin, niin on aivan selvää, että Ukrainan kriisiä ei pidä ratkaista asevoimin. Neuvottelut ovat pitkällä tähtäimellä ainoa oikea tie. Toinen asia, joka on harvinaisen selvä, on se, että Venäjän toimintaa ei voida missään tapauksessa hyväksyä.

Arvoisa puoluekokous! Me emme voi koskaan hyväksyä paluuta takaisin sellaiseen politiikkaan, jossa maan rajoja muutellaan asevoimin. Ukrainalla ja sen kansalla on oikeus itsenäisyyteen sekä tänään että tulevaisuudessa.
Ukrainan kansalla on oltava oikeus päättää itse kohtalostaan. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat paljon enemmän kuin juhlapuheiden iskusanoja tai kohtia YK:n periaateohjelmissa. Nämä perusoikeudet kuuluvat eurooppalaisen ideologian ytimeen ja niiden on toteuduttava kaikissa tilanteissa.

Vapaassa Euroopassa jokainen maa saa itse päättää kehityksestään ilman että rajan takana sijaitseva armeija uhkaa vyöryä rajojen yli. Emme hyväksy paluuta Kylmän sodan metodeihin - polaroitumisen, intressipiirien ja painostusten maailmaan.

Arvoisa puoluekokous. Meillä Suomessa on vedetty johtopäätöksiä Ukrainan tapahtumista. Se on tietysti täysin ymmärrettävää sitä taustaa vasten, mitä siellä jo on tapahtunut. Samalla on mielestäni tärkeätä todeta, että kriisi ei suinkaan ole vielä likimainkaan ohi ja siitä syystä voidaan olettaa, että lopullisten johtopäätösten vetäminen on vielä liian aikaista.
Kevättalven tapahtumat ovat pistäneet vauhtia maamme Nato-keskusteluun. On hiukan paradoksaalista, että Venäjän toimet ovat työntäneet Suomea ja Ruotsia lähemmäksi NATO- jäsenyyttä kuin koskaan aikaisemmin. Se tuskin oli venäläisten tarkoitus. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on hyvä, että puolustuspoliittista keskustelua käydään. On myöskin luonnollista, että keskustelu vilkastuu lähialueemme dramaattisten tapahtumien myötä. Toivon, että keskustelua käydään seuraaviin eduskuntavaaleihin asti, koska on selvää, että meidän täytyy käydä vakava keskustelu Suomen perustavista puolustus- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. RKP:n on myös aika keskustella puolueen sisällä siitä, miltä meidän mielestämme turvallisuuspoliittinen tulevaisuutemme näyttää viimeaikaisten tapahtumien valossa. Kantaa on otettava viimeistään tulevan vuoden puoluekokouksen puolueohjelman muokkauksen yhteydessä.

Hyvä puoluekokous. Kansainvälisen yhteisön kollektiivinen huomio on viime kuukausina ollut Ukrainaan suunnattuna. Emme kuitenkaan saa unohtaa kriisejä, jotka ovat samanaikaisesti käynnissä muilla alueilla. Syyrian verinen sisällissota jatkuu. Kaiken sisällissodan mukanaan tuoman kurjuuden keskellä voidaan nähdä positiivisena kehityksenä se, että hallitus on suostunut mukaan järjestelmälliseen maan kemiallisten aseiden tuhoamisprosessiin. Tähän YK:n johtamaan julmien aseiden, jotka ovat tappaneet sodan aikana jo sadoittain naisia ja lapsia, hävittämisoperaatioon osallistuu myös Suomi. Puolustusministerinä olen siitä erittäin ylpeä.

Hyvä RKP:n jäsen. maailma ei saa koskaan kääntää selkäänsä tämän kaltaisille konflikteille. Sen on historia opettanut meille. Ulkopolitiikkamme johtavia periaatteita on ja pitää olla solidaarisuus kansainvälisen kriisinhallinnan ja kehitysavun kautta.

Keski-Afrikan tasavallassa olemme todistaneet täydellisen romahduksen ja maa luokitellaankin tänä päivänä niin sanotuksi "failed stateksi". Maan tilanteessa on nähtävissä yhtäläisyyksiä Ruandan konfliktiin 90-luvun alkupuolella. Siksi olenkin iloinen että EU nyt kantaakin kansainvälisen vastuunsa ja lähettää maahan rauhanturvajoukkoja. Suomalaiset sotilaat ovat tärkeässä roolissa myös Keski-Afrikan tasavallassa.

Arvoisa puoluekokous!

Tämä kevät ei ole vain eurovaalien ja vaikeiden ulkopoliittisten haasteiden aikaa. Meillä on niiden lisäksi työn alla suuria muutoksia kaikkien käynnissä olevien uudistusten kautta ja suurten hallituspuolueiden henkilövaalien takia. Maaliskuussa hallitus pääsi yksimielisyyteen suurimmasta talouspaketista mitä maassamme on vuosikymmeniin nähty. Teimme raskaita mutta välttämättömiä päätöksiä. Päätöksiä, jotka luonnollisestikaan eivät ole kovin suosittuja, mutta ne ovat kyllä tässä tilanteessa täysin välttämättömiä. Päätimme yhdessä melkein kolmen miljardin euron säästöpaketista, joka toteutetaan lähimmän neljän vuoden aikana. Se on suuri askel taloutemme tasapainottamisen tiellä. Rakkaat ystävät, pohjimmiltaan siinä on kysymys hyvinvointivaltiomme pelastamisesta.

Sillä me haluamme, että myös lapsemme ja lapsenlapsemme saavat elää hyvinvointivaltiossa. Emme suostu peukaloimaan sitä. Hyvä puoluekokous, sen säilyttäminen vaatii vastuun ottamista. RKP on ja tulee aina olemaan vastuunkantajapuolue - myös vaikeina aikoina.

Suomi on elänyt velaksi viimeiset kuusi vuotta. Valtionvelka on kasvanut enemmän kuin kuusikymmentä prosenttia ja on tänä päivänä pyörryttävät 100 miljardia euroa. Elämme lastemme ja lastenlastemme luottokorteilla. Se on moraalinen ongelma. Laskut kerätään pinoon ja eräänä kauniina päivänä ne on maksettava takaisin korkoineen. Eräs huomionarvoinen luku on se, että valtion korkomenot tulevat neljän vuoden aikana kasvamaan 1,4 miljardia euroa. Muutaman vuoden kuluttua korkomenojen odotetaan nousseen vuositasolla jo kolmeen miljardiin euroon. Se merkitsee kolmea miljardia pois koulusta, vanhustenhoidosta, ympäristönsuojelusta, oikeuslaitoksesta, teiden huollosta ja kaikesta muusta, johon mielellämme panostaisimme. Hyvät ystävät, ei ole tietenkään ollut helppoa tehdä näitä säästöpäätöksiä. Toisaalta on kuitenkin mainittava, että valtion menot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa kokonaiset 45 prosenttia - 35:stä miljardista 54:än miljardiin. On siis olemassa tietty liikkumavara ja juuri sitä hallitus nyt käyttää.

Minulle on kristallinkirkasta se, että olemme tehneet oikein uudistaessamme ja sopeuttaessamme maan taloutta. Velaksi eläminen vuodesta toiseen on kestämätöntä ja on moraalisesti väärin kasvattaa velkavuori, joka pidemmän päälle vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden elää hyvinvointiyhteiskunnassa.

RKP-merkkinen vastuunkantaminen merkitsee sitä, että me jatkossakin olemme puolue, joka asettuu pienen ihmisen puolelle. Politiikkamme suojelee aina yhteiskunnan heikko-osaisia. Kehysriihen jälkeen syntyi aivan luonnostaan keskustelu siitä, keiden pitäisi olla mukana maksamassa valtion säästötalkoita. Hallituksen päämäärä, jonka onnistuimme saavuttamaan, oli että säästötoimet eivät kohdistuisi pienituloisimpiin. On tietysti selvää, että tämän suuruusluokan säästötalkoot koskettavat suoraan ja epäsuorasti kaikkia suomalaisia. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämän hallituksen aikana toimeentulotukea ja peruspäivärahaa on nostettu 120 euroa kuukaudessa, puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatukeen, työtulo- ja perustulovähennyksiä on nostettu ja niin edelleen. Pienituloisten toimeentulon turvaamiseksi tehtyjen panostusten listasta saataisiin pitkä.

Viime vuoden elokuussa otimme askeleen oikeaan suuntaan ja toteutimme asiat, joita RKP on pitkään vaatinut: muutokset toimeentulotukeen ja asumistukeen, jotka mahdollistavat sen, että niistä riippuvaiset ihmiset pystyvät kuitenkin ottamaan vastaan töitä. Mutta se on vain alku. On valitettavasti sanottava, että nykyinen järjestelmä ei ohjaa ihmisiä takaisin työelämään.

Tässä puolueessa olemme aina olleet sitä mieltä, että työnteon täytyy olla kannattavaa.

Tämän täytyy olla yksi agendoistamme ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Tässä yhteydessä haluan vielä muistuttaa siitä hyvästä keskustelusta, jota kävimme viime vuonna RKP:n nuorisojärjestön aloitteesta. Sen sisältönä oli ihmisten rohkaiseminen työntekoon.

Hyvät ystävät. Muutama sana niistä monista rakenteellisista uudistuksista, joita on vireillä. Toisen asteen koulutuksen seurantaohjelma pitää läpikäydä, valtion keskushallinto uudistettava ja pelastuslaitoksen toiminta tarkistettava. Myös tällä kerralla tavoitteena on saada julkisen sektorin toiminta tehokkaammaksi näinä vähenevien taloudellisten resurssien aikoina. Tärkeimmät uudistukset liittyvät kuitenkin työmarkkinoihin. Sillä alueella tarvitsemme ratkaisuja, jotka tekevät työmarkkinoista aikaisempaa joustavampia ja työurista pidempiä. Hyvinvointivaltio ei säily pitkällä tähtäimellä hengissä, ellei työllisyysaste kasva ja työssäkäyvien suomalaisten osuus nouse.

Hyvä puoluekokous! Reaalitalous on kevättalven aikana monella taholla osoittanut pieniä, mutta kuitenkin selvästi havaittavia merkkejä talouden toipumisesta. Samalla on kuitenkin todettava, että meillä on pitkä tie edessämme. Ukrainan tilanne aiheuttaa epävarmuutta talouteen, ja se on kaikkea muuta kuin tervetullutta tässä tilanteessa. Tiedämme jo aikaisempien vuosien kokemuksesta, että hyvinä aikoina ollaan sitä mieltä, että poliitikkojen pitää antaa markkinavoimien toimia vapaasti ja huonompina aikoina taas on poliitikkojen vastuulla luoda työpaikkoja ja talouskasvua. Tämä laskusuhdanne ei ole poikkeus säännöstä.Ja kyllähän me päättäjät olemmekin tehneet voitavamme, että talouden pyörät alkaisivat taas pyöriä. Veroja on alennettu, korvamerkittyä tukea on osoitettu tulevaisuuden aloille kuten cleantechiin ja biotalouteen, vientitakuisiin, Finnvera on saanut kasvupääomaa ja myös Tekesille ja Industrukapitalille on myönnetty lisärahoitusta. Nämä panostukset alkavat hitaasti mutta varmasti kantaa hedelmää. Positiivinen esimerkki on Metsägroupin suurinvestointi Keski-Suomeen, jonka lasketaan luovan tuhansia työpaikkoja. Metsägroupia johtavan vuorineuvos Jordanin kanssa käymistäni keskusteluista tiedän, että hallituksen tekemä veropäätös oli se ratkaiseva tekijä, joka vakuutti konsernin siitä, että on kannattavaa investoida Suomeen. Tarvitsemme lisää tämän kaltaisia päätöksiä.

Hyvät RKP:laiset! Puolueessamme on aina tiedostettu, että hyvinvointi on ensin luotava ennenkuin sitä voidaan alkaa jakaa. Se on luonnollisesti ollut ohjenuoramme rakenneuudistusten parissa työskennellessämme. Sen vuoksi meidän täytyy RKP:ssa pitää esillä tulevan vuoden eduskuntavaaleihin asti teemaa, joka on puolueellemme keskeinen, nimittäin yrittäjyys. Ensi vuonna meidän täytyy tehdä suuria panostuksia yrityksiin ja yrittäjyyteen. Meidän täytyy istua alas ja miettiä, mitä vielä voisimme tehdä, että yrittäjyydestä tulisi meidän maassamme helpompaa ja houkuttelevampaa. Minulla on jo pitkään ollut tapana tehdä yritysvierailuja. Olen käynyt Teerijärvellä yrityksessä, joka valmistaa kertakäyttöastioita, lappajärveläisellä yrttiviljelmällä, ahvenanmaalaisella ravintoloitsijalla ja kokkolalaisella veneveistämöllä. Tulevana vuonna aion tehdä huomattavan yrityskierroksen tavatakseni yrittäjiä kaikissa lääneissä keskustellakseni heille tärkeistä kysymyksistä tulevaa hallitusohjelmaa ajatellen. Toivottavasti tulette mukaan.

Hyvät ystävät, maamme tarvitsee lisää yrityksiä ja lisää yrittäjiä.

Parahin puoluekokous! Tällaisena päivänä on paikallaan sanoa vielä jotakin paljon puhutusta Sote-uudistuksesta. Tiedätte, että hallitus sopi opposition kanssa sen uudesta alusta ja parlamentaarinen työryhmä selvittää parhaillaan sitä, miten terveydenhuolto maassamme järjestetään tulevaisuudessa. Ja kuten myös tiedätte: tämä ei ollut sen kummemmin odotettu kuin kaikilta osin toivottukaan päätös. Sinällään oli viisasta puhaltaa poikki uudistuksen ensimmäisen version käsittely koska oli selvää, että se ei ollut sen kummemmin perustuslaillisesti kuin poliittisestikaan läpivietävissä. Toisaalta sama kohtalo saattaa odottaa myös uudelleensyntynyttä uudistusehdotusta. Ei ole salaisuus, että RKP on sitä mieltä, että osalle puolueista tuli liian kiire, kun opposition yhteistyöhalukkuus kävi ilmi. Nyt on toki käännettävä tilanne parhain päin. Vielä on luonnollisesti olemassa mahdollisuus, että uudistuksesta tulee hyvä. Riskejä on toki monia, kun kaavaillaan näin mittavaa muutosta, jossa toiminta keskittyy viiteen terveydenhoitoalueeseen ja samalla tilaaja- ja toimittajavastuut erotetaan toisistaan.Uusilla hoitoalueilla on vastuu kaikista sosiaali-, terveys- ja sairaanhoidon hankinnoista ja suunnittelusta omilla alueillaan. RKP katsoo asiaa ihmisen, eikä rakenteiden näkökannalta. Tämä on aina ollut vahvuutemme. RKP:lle on myös tärkeää, että emme heitä toimivia ratkaisuja romukoppaan, ja että rehellisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla myös osallistuvat. RKP:lle lähipalvelut ja hoidon saanti omalla äidinkielellä ovat ne tärkeimmät asiat jatkossakin.

Hyvä puoluekokous!

Tämä kevät tarjoaa politiikkaan monia lisämausteita. Eräs helposti liiankin tulisesti maustettu kysymys on kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi kouluissa. Eduskunta juuri käsitteleesitä parhaillaan. Aloitteen takana ovat Vapaa Kielivalinta - yhdistys, Suomalaisuuden Liitto sekä Kokoomuksen ja Perussuomalaisten nuorisojärjestöt. Heidän agendansa pitää muodollisesti sisällään vaatimuksen vapaaehtoisuudesta ja vaatimuksen luopua ruotsinkielen obligatoorisesta osaamisesta virkakielenä. Ystävistä parhaat, älkäämme antako huijata itseämme. Suomalaisuuden Liitto, jota johtaa Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho, liputtaa täysin avoimesti kotisivuillaan, että järjestön tehtävänä on saada Suomesta yksikielinen, eli suomenkielisen. Vapaata Kielivalintaa johtaa vuorostaan Ilmari Rostila, joka istuu myös Suomalaisuuden Liiton hallituksessa. Hallituksesta löytyy myös Simon Elo, joka johti Perussuomalaisten nuorisojärjestöä, kun aloite nostettiin esille. Huomaatte yhteydet.
On ikävää, että Kokoomuksen nuorisojärjestö on mennyt mukaan tähän kampanjaan, jolla on aivan selvä tavoite: tehdä Suomesta yksikielinen maa. Työtapa on asteettaisesti etenevä, naamioitu hyökkäys kaksikielistä Suomea vastaan.

Hyvä puoluekokous, Ruotsalainen kansanpuolue tulee aina puolustamaan maatamme, maata, jossa on kaksi kansalliskieltä.

Aloitteentekijöiden käyttämä perustelu heidän puhuessaan aloitteensa puolesta on se, että yhä useammat haluavat oppia ruotsia yhä paremmin, kun he saavat tehdä sen vapaaehtoisesti. Tuollaisten yritysten seurauksia olemme nähneet aikaisemminkin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsista tuli vapaaehtoinen. Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui. Samanaikaisesti niiden osuus, jotka kirjoittavat ranskan tai saksan, on vähentynyt vielä dramaattisemmin. Tämän päivän maailmassa meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän. Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja. Kielet ovat avain maailmaan, toisiin kulttuureihin, kasvuun ja yrittäjyyteen. Mitä taas peruskouluun tulee niin pitää pitää mielessä, että sen luonne ja rakenne eivät suinkaan pohjaudu vapaaehtoisuuteen - kaikkien lasten on päinvastoin käytävä koulua, että heille voitaisiin taata tasavertainen alku elämään. Tähän alkuun sisältyy ilman muuta matematiikka, voimistelu jne.

Hyvät ystävät, tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa.

RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa.


Kaikeksi onneksi arvioni tilanteesta on se, että tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. Kysymyksessä ei nimittäin ole suomenruotsalaisten yksinäinen taistelu suomalaisuuskiihkoilijoita vastaan. Nämä kaksi kansalliskieltä ovat kansallisesti tärkeä asia molemmille kieliryhmille. Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme. Eurooppa on myös aina ollut osa histriaamme. Olemme kaikkina aikoina tehneet kauppaa muiden maiden kanssa. Olemme myyneet tervaa ja rakentaneet laivoja. Olemme myyneet ja matkustelleet, ylittäneet järviä ja meriä löytääksemme maailman ja saadaksemme tuotteitamme kaupaksi. EU on tehnyt siitä meille helpompaa. EU:n kautta meillä on vapaa pääsy sen sisäisille markkinoille. Antakaa minun siis palata aiheeseen, josta puhuin aivan alussa: europarlamenttivaalit.

Samalla ne antavat mahdollisuuden valita avoimuuden ja sulkeutuneisuuden välillä, yhteistyön ja eristäytymisen välillä, realismin ja populismin välillä. RKP puolustaa avoimutta, yhteistyötä ja realismia.

Hyvät ystävät, olen vilpittömästi huolissani niistä äärioikeisto- ja äärivasemmistotuulista, jotka jälleen kerran puhaltavat Eurooppamme yllä. Olen huolissani siitä, että puolueet asettavat vaaleissa ehdolle avoimen syrjiviä, kansallismielisiä ja muukalaisvihamielisiä ehdokkaita. Tiedämme, että Suomi ei tee tässä asiassa poikkeusta. Poikkeuksellista sen sijaan on se, että Perussuomalaiset eivät ole vieläkään kertoneet, keiden kanssa he aikovat tehdä yhteistyötä europarlamentissa. Ehkäpä se tulee olemaan Front Nationalen Marie Le Pen tai hollantilaisen äärioikeiston Geert Wilders. Perussuomalaisethan aina vaativat selkeitä vastauksia vanhoilta puolueilta. Ovatko vastaukset nyt liian epämukavat näin vaalien alla?

Hyvä puoluekokous. Ruotsalainen kansanpuolue ei kaihda keskustelua. Tämänkaltainen propaganda ei pelota meitä ja tulemme aina puolustamaan sellaista Eurooppaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta, joka uskoo avoimuuteen ja demokratiaan. Olemme puolue, joka seisoo Euroopan ja eurooppalaisten puolellla.

Hyvät ystävät, vaalit ratkaistaan viikon kuluttua. Silloin Elisabeth Rehnin aloittama työ Europarlamentissa saa jatkajansa. Ruotsalainen kansanpuolue on saanut aina olla ylpeä osaavista ja ahkerista mepeistään, jotka ovat hoitaneet työnsä kunnialla. Kaksikielinen kansakunta Suomi tarvitsee puolestapuhujan parlamenttiin. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää teitä kaikkia siitä suuresta työmäärästä, jonka olette tehneet vaalien hyväksi. Aivan erityisen kiitoksen saavat tietysti hienot ehdokkaamme. Toivotan teille onnea ja voimia sekä energiaa nyt, kun maalisuora on jo näkyvillä. Vaalien voittaminen on tiimityötä. Meidän tiimityömme kantoi hedelmää edellisellä kerrallakin, vaikka monet pitivät häviötämme selvänä. Tälla kerralla meitä ei pidetä häviäjinä, mutta meidän on muistettava olla nöyriä ja tehtävä kovasti työtä osoittaaksemme, että ansaitsemme uudelleen saman luottamuksen. Edellisen kauden saavutetut tulokset ja mainiot ehdokkaamme ovat valttikortti kädessämme. Edellisen kauden tulokset kertovat ratkaisevista panoksista Itämeren, vähemmistöryhmien, maanviljelyksen ja kalastuksen, yhteisen valuutan tulevaisuuden, tutkimuksen- ja luovuuden, Ahvenanmaan ja saamelaisten puolesta. Luettelosta voisi tehdä todella pitkän.

Nyt ajetaan lujaa, jaetaan jokaikinen vaaliesite- ja lehti, ilmapallot ja makeiset. Kehotetaan jokaista ystävää ja tuttavaa äänestysuurnille. Liikutaan ihmisten parissa ja puhutaan siitä, miksi Eurooppa on meille tärkeä ja miksi äänestäminen maksaa vaivan. Käännämme jokaisen kiven, joka osuu tiellemme ja heittäydymme huippunopeaan loppukiriin! Sillä eurovaalit ovat todellakin tärkeät. Yhdessä voitamme vaalit ensi sunnuntaina - sinua lähellä olevan Ruotsalaisen kansanpuolueen puolesta!

Tuhannet kiitokset!

Täten julistetaan vuoden 2014 puoluekokous virallisesti aloitetuksi.

[JV Lehtonen]

Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä.

Jumalauta! Millä oikeudella tuo herrakansan edustaja kuvittelee voivansa sanella minun identiteettini ?

[Hannu Jussi]

Joskus sitä miettii, että Suomi oli melko tyhjä ruotsalaisista 1700-luvun lopulla, niin mikä ihme sai heidät tulemaan tänne Venäjän vallan aikana. Johtuiko se tuosta kaupasta Venäjälle, joka taisi rikastuttaa yhden jos toisen.

Herrakansasta minulla on hiukan toinen kuva, koska muistelen historiasta, että 1500-luvulla, nyt en muista kunkkua, olikohan Kustaa Vaasa, joka ei pitänyt köyhistä. Silloin Tukholmasta ja Mälarin rannoilta kerättiin köyhät kerjäläiset, kipattiin paatteihin ja tuotiin Suomeen - nykyisen Porvoon ja Loviisan seudulle, Kemiön saareen jne.

Tammisaaressa olen tavannut henkilöitä, jotka ovat käyneet 2 vuotta kansakoulua. Toiset on elämä sivistänyt - kaikkia ei. Tataarit, juutalaiset ja monet venäläiset, sekä 1800-luvulla Suomeen muuttaneet kauppiaat lähinnä Baltiasta jne. ottivat kaikki itselleen uudeksi kotikieleksi ruotsin.

Ruotsinkielisillä on oma koululaitos ja omat ylioppilaskirjoitukset. Oletteko koskaan nähnyt niitä kysymyksiä?

Se herrakansasta.

[NRR]

Kiitos!

Haglundin puheesta:

kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi --- Ystävistä parhaat, älkäämme antako huijata itseämme --- naamioitu hyökkäys kaksikielistä Suomea vastaan --- olemme nähneet aikaisemminkin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsista tuli vapaaehtoinen. Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui. Samanaikaisesti niiden osuus, jotka kirjoittavat ranskan tai saksan, on vähentynyt vielä dramaattisemmin. --- Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja --- peruskouluun tulee niin pitää pitää mielessä, että sen luonne ja rakenne eivät suinkaan pohjaudu vapaaehtoisuuteen --- tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa. --- RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa. --- tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. --- Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme. ---

Ruusutettu jänkäkoiramme jo vastasi Nylanderille, joka Haglundin tapaan perusti pakkoruotsinsa sillä, että yo-ruotsin poisto ei lisännyt muiden kielten opintoja ja ruotsinkin kirjoittaminen väheni dramaattisesti:

--- Sinulla on siis ollut kuukausia aikaa valmistua keskusteluun tästä kansalaisaloitteesta, ja ainoa väite, jonka puheenvuorossasi otat esille on valheellinen?

Kuten hyvin tiedät, toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa tarkoituksena ei ollut vapauttaa resursseja muiden kielten opiskeluun.
Miten se olisi edes mahdollista? Ei ylioppilaskirjoituksissa enää opiskella, kieltenopiskelu tapahtuu kursseilla ja niiden oppitunneilla, joista ei vapautettu resursseja yhtään mihinkään.
Vaan opiskelijan on yhä pakko istua ruotsin tunneilla/kursseilla, vaikka olisi päättänyt jo ennen lukiota, ettei ruotsia tule kirjoittamaan. Opiskelijalle ei siis jää lukujärjestykseen yhtään enempää tilaa taikka aikaa opiskella muita kieliä. Eikö täten olisi parempi, että turhaan ruotsin tunneilla istumisen sijaan opiskelija istuisi esimerkiksi saksan tai ranskan tunneilla, jos hän kyseisen kielen kerran aikoo kirjoittaa?

Kuten varmasti tiedät, on ruotsin kirjoittajien määrä vapaaehtoisen kirjoittamisen myötä laskenut räjähdysmäisesti. Haluaisinkin kysyä sinulta, arvon kansanedustaja, että mistä luulet tämän johtuvan? Kokevatko oppilaat ruotsin kenties hyödyttömäksi? Eivätkö he vain osaa sitä, ja täten eivät edes yritä kirjoittaa sitä, jotteivat saa hylättyä? Kenties syynä on molemmat? Mitä johtopäätöksiä tästä sitten pitäisi tehdä?

On aika reipasta käydä määrittelemään toisten identiteettejä ja pitää sitä kirkkain silmin itsestäänselvänä. Ja sitten jatketaan suoraan puhumaan demokratiasta ja uskotaan itseen demokratian puolustajina.

Ruotsalainen kansanpuolue ei kaihda keskustelua. Tämänkaltainen propaganda ei pelota meitä ja tulemme aina puolustamaan sellaista Eurooppaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta, joka uskoo avoimuuteen ja demokratiaan.

RKP nimenomaan kaihtaa keskustelua. Meitä keskusteluhaluisia olisi pilvin pimein, mutta meidät jopa suljettiin ulos kaikilta ruotsinkielisiltä keskusteluareenoilta ja tänne on eksynyt vain JEA eikä hänkään kuulemma ole RKP:stä.

Vetoaminen demokratian puolustamiseen tilanteessa, jossa jatkuvasti mitätöidään enemmistön toiveet ja tarpeet, on häkellyttävää.

[Hannu Jussi]

Kiitoksia jänkäkoiralle linkistä.

Haglund kirjoittaa . . . puhuu
"Olemme kaikkina aikoina tehneet kauppaa muiden maiden kanssa. Olemme myyneet tervaa ja rakentaneet laivoja. Olemme myyneet ja matkustelleet, ylittäneet järviä ja meriä löytääksemme maailman ja saadaksemme tuotteitamme kaupaksi."

Onkohan tuo siitä uudesta Herman Lindqvistin historian kirjasta, koska 1600 ja 1700-luvuilla Suomeen ei kyllä tuotu yhtään mitään. Sen voi tarkistaa vanhoista tullipapereista.

[Hannu Jussi]

"Ruotsalainen kansanpuolue ei kaihda keskustelua. Tämän kaltainen propaganda ei pelota meitä ja tulemme aina puolustamaan sellaista Eurooppaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta, joka uskoo avoimuuteen ja demokratiaan."

Tuo taitaa olla se kaikkein tökeröin lause - en voi sanoa sitä ajatukseksi.

RKP puolustaa avoimutta, yhteistyötä ja realismia.

Miksi kansalliskielistrategiaa ei tuotu eduskunnan kuultavaksi?

[TK]

Yhtä oikeutettua olisi väittää, että venäjän kieli on osa suomalaista identiteettiä, kuin väittää että ruotsilla on joku osuus suomalaisessa identiteetissä. Venäjän alaisena autonomiana Suomi kasvoi kohti itsenäisyyttä. Ilman venäläistä kautta ja venäjän kieltä ei olisi itsenäisyyttäkään.

Ruotsin kielen väittäminen osaksi suomalaista identiteettiä on yksi loukkaavimmista valheista, joita surut viljelevät.

[NRR]

Haglundin puheesta:

kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi --- Ystävistä parhaat, älkäämme antako huijata itseämme --- naamioitu hyökkäys kaksikielistä Suomea vastaan --- olemme nähneet aikaisemminkin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsista tuli vapaaehtoinen. Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui. Samanaikaisesti niiden osuus, jotka kirjoittavat ranskan tai saksan, on vähentynyt vielä dramaattisemmin. --- Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja --- peruskouluun tulee niin pitää pitää mielessä, että sen luonne ja rakenne eivät suinkaan pohjaudu vapaaehtoisuuteen --- tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa. --- RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa. --- tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. --- Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme. ---

Ruotsalainen kansanpuolue ei kaihda keskustelua. Tämänkaltainen propaganda ei pelota meitä ja tulemme aina puolustamaan sellaista Eurooppaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta, joka uskoo avoimuuteen ja demokratiaan.

Siis sanoiko Haglund mitään todenmukaista puheensa kielipoliittisessa osiossa?

Nähdäkseni kaikki kohdat ovat muunnettua totuutta
- heti alussa mustamaalausta ja puhetta hyökkäyksestä
- sitten tuo vääristelty todistus yo-ruotsin poistosta
- väite siitä, että kielet tukevat toisiaan pätee vain kielellisesti lahjakkaille (ainakaan englanti ei näytä tukevan ruotsinopintoja, muutenhan hyvin englantia oppivat nuoremme osaisivat myös ruotsia) ja aikaa kieliopinnot vievät joka tapauksessa, joten on aivan turha väittää, että siinä ne menee kolme, neljä tai viisi kieltä kuin kaksikin.
- peruskoulussa opiskellaan perusasioita kuten vieraita kieliä, mutta yhtä kielistä ei voi nostaa toisten yli pakolliseksi ilman päteviä perusteita, joita ruotsilla ei ole
- matematiikkaan ei ruotsia voi verrata, eikä edes kemiaan
- nimenomaan RKP:n kielipolitiikka on tekemässä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan ja vaikeuttaa samalla mm. maahanmuuttajien kotoutumista
- puhe siitä, että "Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä", ei sovi maahan, jossa ruotsilla on todellisuudessa osuus hyvin harvan ihmisen identiteettiin (muuten ruotsin kieli kirjoitetaan erikseen)
- RKP nimenomaan kaihtaa keskustelua ja tuottaa itse propagandaa
- RKP:n kielipolitiikka loukkaa niin ihmisoikeuksia kuin suvaitsevaisuutta
- pakkoruotsittaja ei usko avoimuuteen ja demokratiaan

Siis sanoiko Haglund mitään todenmukaista puheensa kielipoliittisessa osiossa?

Voiko tämä olla vaikuttamatta siihen kuvaan, joka piirtyy suomalaisille RKP:stä erityisesti mutta myös ruotsinkielisistä yleensä?

[masa]

RKPn puoluekokous taitaa kielipolitiikan osalta olla kuin jonkin uskonlahkon herätyskokous, kaikki ovat autuaan samaamieltä asiasta. Tuolle porukalle asia argumenttien esittäminen suomalaisten vieraiden kielten tarpeesta ja kielikoulutuksesta olisi kuin asia argumentein todistelisi uskovaiselle, että Jumalaa ei ole olemassa

Sinänsä näyttävät uskovan muidenkin harjoittavan samaa strategiaa kuin RKP. RKP on vaiheittaisen asioiden kehittämisen mestari. Viimeisimpänä näyttö RKPn strategiasta on Kansallinen kielistrategia. Mitähän seuraavaksi. RKPn pyrkimyksenä taitaa olla suomalaisten muuttaminen kaksikieliseksi suomi - ruotsi (vai ruotsi- suomi?)

[NRR]

RKPn puoluekokous taitaa kielipolitiikan osalta olla kuin jonkin uskonlahkon herätyskokous, kaikki ovat autuaan samaamieltä asiasta. Tuolle porukalle asia argumenttien esittäminen suomalaisten vieraiden kielten tarpeesta ja kielikoulutuksesta olisi kuin asia argumentein todistelisi uskovaiselle, että Jumalaa ei ole olemassa

Hei masa, Jumalan olemattomuutta ei voi todistaa - kyse on aksioomien valinnasta.
Suomalaisten kielitarpeet taas ovat ihan tämän maailman asioita, joita voi kyllä kartoittaa ja kuunnella - ellei ole valinnut aksioomaksi, että kokonaiskuva on pakkoruotsin pitkittäjien taskussa, mutta he eivät vain kykene sanoittamaan tätä kenellekään muulle ja keskenäänkin kommunikoivat vain vääristellyin kertomuksin.

Toki pointtisi on ok: ruotsinkielisten keskinäisessä kulttuurissa ei näytä ainakaan nyt olevan tilaa IRL suomalaisten ja uussuomalaisten näkökulmalle eikä 95% merkitse muuta kuin tarvetta ylläpitää entistä tiukempaa "sitouttamista" näiden valitsemien edustajien keskuudessa unohtamatta mustamaalata niitä, jotka haluavat tuoda enemmistön näkökulman esiin.

[masa]

kyse on aksioomien valinnasta.

RKPläisille ( ei siis suomenruotsalaisille, tiedoksi JYA:lla) pakollinen ruotsin opiskelu vaikuttaa olevan aksioma, realiteeteilla tai tästä maailmasta olevilla argumenteilla ei ole merkitystä
Calle ja kumppanit nostattavat näillä puheillaan RKPläisiä taisteluun yhteistä vihollista (= jokaista, joka ei koe ruotsin asemaa Suomessa annettuna aksiomana) vastaan äänestämällä tulevissa eurovaaleissa. Muutoin tulee paha persu ja vie

[TMK]

Muutoin tulee paha persu ja vie

Tai Venäjä ja/tai slaavilaisuus tai kaikki paha, mitä nyt idästä on koskaan tullutkaan, mm. suomalaiset.

[Jaska]

Tämä oli niin paksua settiä, että oli pakko laatia vastine:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... -ja-rkplle

Eihän tässä mitään uutta ole, mutta jospa ne vihdoinkin lukisivat kielivapauttajien argumentit, kun ne on osoitettu nimetyille vastaanottajille...