vapaakielivalinta.fi

Käsite "kaksikielisyys" alkaa olemaan omituisin käsite Suomessa. Mitä kaksikielisyys tarkoittaa, mitä se on? Kaksikielisyydestä on tullut hokema, jota toistellaan ja toistellaan, vähän se kuulostaa jo siltä kuin huudettaisiin, että hauki on kala, hauki on kala, hauki .. Ontto käsite, vieras käsite, johon suurimmalla osalla suomalaisista ei ole mitään kosketuspintaa. Ja kuitenkin tämän oudon ja kummallisen käsitteen varjolla suomenkielisten pakkoruotsitusta yritetään edelleen jatkaa! Jotain hyvin omituista tässä asiassa on.

Faktoja suomalaisista:
- asukkaita on noin 5,5 miljoonaa.
- suruja on noin 290 000
- Manner-Suomen alueella on noin 260 000 surua
- muunkielisiä on suunnilleen saman verran kuin suruja, suurissa kaupungeissa usein huomattavasti enemmän kuin suruja
- surut ovat keskittyneet rannikolle hyvin pienelle alueella (katso kielikartta http://www.pakkoruotsi.net )
- Suomessa puhutaan yli 150:tä erilaista kieltä äidinkielinä

Ketkä näistä 5,5 miljoonasta asukkaasta ovat aidosti kaksikielisiä? Surut, jotka osaavat sekä suomea että ruotsia eli suurin osa suruista, he ovat kaksikielisiä. Muunkieliset, jotka osaavat omaa äidinkieltään ja suomea, osa mamuista on kaksikielisiä. Kaksikielinen voi olla luonnollisesti myös muilla kieliyhdistelmillä, mutta ne ovat Suomessa harvinaisia.

Kaksikielisyys on luonnollisessa muodossaan yksilötasolla varsin selvä käsite. Suomessa kaksikielisyydestä on kuitenkin muodostunut raskas ja vääristynyt pakkokäsite, joka on alkanut elää omaa elämäänsä keinotekoisen kaksikielisyyden viitekehyksessä. Pakkoruotsi on tämän keinotekoisen kaksikielisyyden tukipilari.

Kaksikielisyys-käsitettä olisi ruodittava. Selvitettävä. Pelkistettävä. Puhdistettava. Oikaistava. Totuudenmukaistettava.
Tästä voisi tehdä tiukkoja kysymyksiä kansanedustajillekin.

Semmosen pointin lisäisin, että aina kun pakkoruotsin puolustajat puhuvat kaksikielisyydestä, niin sillä tarkoitetaan vain ja ainoastaan ruotsi+suomi kaksikielisyyttä. Usein saa myös kuvan siitä, että kyseinen kaksikielisyys olisi jotenkin tärkeämpi kuin maamme muut kaksikielisyydet.

Kaksikielisyys on laajempi käsite kuin Suomen kaksikielisyysjärjestelmä

Mielestäni kannattaa kirjoittaa sana "kaksikielisyysjärjestelmä", kun
puhutaan Suomen virallisesta kielipolitiikasta.

Kaksikielisyys on lataukseltaan positiivinen, kaksikielisyysjärjestelmä on neutraali termi.

Kaksikielisyyksiä on jo kymmeniä erilaisia Suomessakin,
mutta kaksikielisyysjärjestelmiä on vain yksi!

jänkäkoira kirjoitti:Semmosen pointin lisäisin, että aina kun pakkoruotsin puolustajat puhuvat kaksikielisyydestä, niin sillä tarkoitetaan vain ja ainoastaan ruotsi+suomi kaksikielisyyttä. Usein saa myös kuvan siitä, että kyseinen kaksikielisyys olisi jotenkin tärkeämpi kuin maamme muut kaksikielisyydet.

No sehän nimenomaan on kaksikielisyysjärjestelmän ansiosta privilegioitu kaksikielisyys!

Olin kävelyllä Raaseporissa, eli alueella, jossa Maarit F-R lanseerasi tuon kaksikielisyyden.
Tuli kahvilan pitäjän kanssa puheeksi, että illemmalla on jonkun puolueen vaalitilaisuus. Sanoin olevani vkv:n kannattaja, jolloin nuori henkilö ensin rypisteli otsaansa, mutta sanoi sitten, ettei saanut yo-todistusta, koska reputti ruotsin. Onneksi hän on sen verran nuori ja fiksu, että meni uudelleen yo-kokeeseen heti, jolloin ruotsin kirjoittaminen ei enää ollut pakollista.
Nyt hänellä on valkolakki.

Suomessa sana "kaksikielisyys" on muuttumassa negatiiviseksi sanaksi. Kaksikielisyys = pakkoruotsitus = sairasta touhua.

Luonnollinen kaksikielisyys tai monikielisyys on tietysti positiivista, koska se ei pakota ketään mihinkään, vaan jättää kanssaihmiset vapaiksi valitsemaan itse, mitä kieliä he haluavat opetella.

Tämän raaseporilaisen kahvilan pitäjän tapaiset kohtalot ovat aina koskettavia. Tavallisten ihmisten tarinat voivat valaista todellisuutta usein nopeammin ja tehokkaammin kuin pitkät teoreettiset kirjoitelmat. Pakkoruotsin katkaisemasta koulutuksesta, pakkoruotsin varjostamasta elämästä toivoisi lehdistön julkaisevan yksilötarinoita.