Kenelle eduskunnan puhujista antaisit kukkasia?

[NRR]

Keskustelussa oli myös hyviä hetkiä. Mistä sanoista antaisit puhujalle kukkasia?

Tässä linkki eduskunnan keskustelusta kirjattuihin kommentteihin:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_1.shtml

[rationalisti]

En nyt muista kuka sen lohkaisi, mutta seuraava muistinvaraisesti sinne päin kopioitu lausahdus oli mielestäni hyvä: "Tämä pakkoruotsin poisto on ja pysyy asialistalla siihen asti, kunnes se poistetaan. Jos kansalaisaloite ei toimi, haetaan muutosta seuraavaksi vaalien kautta, mikä sopii meille perussuomalaisille oikein hyvin."

Kyllä tässä asiassa nähtiin sellainen takkien viuhunta vaalien jälkeen, että taidan siirtyä äänestämään persuja pakkoruotsin poistoon asti, ihan kaikista muista poliittisista seikoista huolimatta.

[Hannu Jussi]

Saarakkala piti loistavia puheita.
Puheita oli muiltakin useita ja hyviä.
Mukavaa, että pienellä osalla kansanedustajia on luetun ymmärtäminen kohdallaan, ja olivat tutustuneet kansalaisaloitteeseen.

[NRR]

Kutakuinkin keskustelun lopuksi Ari Jalonen /ps: " --- ne, jotka puolustavat pakkoruotsin käyttöä, ovat sanoneet, että tarvitsee opiskella ruotsia, niin minkä takia? Minkä takia juuri ruotsia? Jos me heräämme todellisuuteen, toteamme, että me emme asu enää missään Impivaarassa. Maailma on muuttunut. --- Minkä ihmeen takia tässä nykyisessä maailmassa me pistämme panokset kahden vähemmistökielen opiskeluun? Tämä on resurssien hukkaamista ---"

Niin ne perusteet pakkoruotsille jäivät edelleen kirkastumatta.

[Indigo]

Saarakkalalle iso plussa hyvistä ja ytimekkäistä puheenvuoroista. Samoin Jaloselle. Olisihan näitä helmiä voinut olla enemmänkin, mutta eiköhän tämä nyt taas kerran tullut hyvää kontrastia pakottajien puheenvuoroille. Ja vielä korkeimmalla mahdollisella areenalla. Hienoa oli myös PS:n pieni näpäytys Ahvenanmaan kielipolitiikasta. Musiikkia korvilleni.

[jänkäkoira]

Hienoa oli myös PS:n pieni näpäytys Ahvenanmaan kielipolitiikasta.

Hieman huvitti kyllä kuunnella tuota Ahvenanmaan edustajan puheenvuoroa, ensin toteaa, että Suomea pidetään maailmalla jonkin sortin ihannemaana kun täällä on kaksi kansalliskieltä ja kaikilla oikeus puhua niitä jne. Kuitenkin Ahvenanmaa on itse vapaaehtoisesti luopunut tälläisestä kansainvälisestä ihannemaan roolista. Miksi kukaan sellaista tekisi???

ja sitten lopuksi vielä osoitti, että pakkoruotsissa ei ole kyse suomenkielisten monipuolisesta kielitaidosta toteamalla:

Edustan Ahvenanmaata, aluetta, joka ikuisiksi ajoiksi on saanut kansainväliset takuut Genevessä 1921 siitä, että kaikki yhteydet maakunnan kanssa on hoidettava ruotsiksi. Voidaanko tämä lupaus pitää, jos Suomessa ei enää osata ruotsia?

Eli halutaan vain taata "ikuisiksi ajoiksi" palvelut/yhteydet ruotsiksi.

[Hannu Jussi]

Olen katsonut nyt uudelleen muutaman puheenvuoron Areenasta, ja kukkia saa myös Immonen.

[NRR]

Saarakkala on heitellyt helmiä jne.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

- Aloite edustaa tervettä arkijärkeä, jota meidän eduskunnassa tulee edistää kaikin mahdollisin laillisin keinoin --- Ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksista on kyettävä huolehtimaan ilman sitä pakkoa, että kaikkien suomalaisten tulee kouluissa ja oppilaitoksissa opiskella ruotsin kieltä. Kyse on resursseista, oikeudenmukaisuudesta ja kohtuullisuudesta. Mikäli tähän on kyetty Suomessa ennen pakkoruotsin synnyttämistä takavuosikymmeninä, miksi siihen ei muka kyettäisi nyt ja tulevaisuudessa? Jos ei kyetä, emmehän me voi keinotekoisesti ja kustannuksista piittaamatta tekohengittää yhtä vähemmistökulttuuria, mikäli tässä on siis pohjimmiltaan kyse siitä. Emme voi tehdä päätöksiä koko kansan puolesta tunteella vaan järjellä, ja siitä pakkoruotsin poistamisessa kouluista on myös kyse.

- kun halutaan panostaa kansainväliseen kanssakäymiseen yhä globaalimmassa maailmassa, ei voi olla niin kuin nyt on, että me pakottamalla opiskelemaan ruotsia kavennamme suomalaisten lasten ja nuorten tosiasiallisia mahdollisuuksia opetella ja osata maailmankieliä ja näin edetä sekä työurallaan että henkilökohtaisesti.

- Kannatan sitä, että pakollista olisi opiskella vain omaa äidinkieltään sekä nykykäytännöstä poiketen vain yhtä vierasta kieltä sen lisäksi. Perustelen tätä sillä, että kaikilla ei ole niin sanottua kielipäätä eivätkä kaikki ylipäätänsä ole erityisen lahjakkaita oppimaan, ja silloin on parempi keskittyä vaikka vain yhden vieraan kielen opiskeluun useamman sijasta.

- Ilmeisesti tässä salissa on täysin ummistettu silmät yhä kasvavilta oppimisvaikeuksilta ja käytöshäiriöiltä, joita koulumaailmassa esiintyy ja jotka haastavat ruusunpunaiset utopiat kielikylvyistä ja kielisuihkuista sekä yhä aiemmin aloitettavasta pakko-oppimisesta, jossa ajatellaan ihmisen päähän voitavan kaataa tietoa ja osaamista. Ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta kannattava osa eduskunnasta on vieraantunut todellisuudesta hämmästyttävällä tavalla. Keskustelu aloitteesta on ollut älyllisesti epärehellisellä tasolla ja perustunut lähinnä tunteisiin vetoamiseen.

- Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei loukkaa kenenkään oikeuksia, kunhan äidinkielenään ruotsin kieltä puhuvilla suomalaisilla on vastaavasti mahdollisuus opiskella suomea vapaaehtoiselta pohjalta.

- Perustuslaillisia esteitä asiantilan muuttamiselle ei lähtökohtaisesti ole. Kannatan kansalaisaloitetta.

Muutama lisähuomio tähän käytyyn keskusteluun.

- joistakin puheenvuoroista on saattanut saada sen käsityksen, että ruotsin kielen opiskelu lukioissa olisi muuttunut vapaaehtoiseksi. Näinhän ei asianlaita ole, vaan siellä on edelleen muistaakseni viisi kurssia, jotka on pakollista suorittaa, ja näin ollen tämä opiskelurasite, joka on olemassa, on säilytetty, ja se on pois muiden kielten opiskelusta. Se itse kirjoittaminenhan ei nyt loppupeleissä niin kauhean suuri vaiva sitten ole, toki se on monelle suuri haaste.

- Mielestäni nyt ei saa antaa tuumaakaan periksi tässä tilanteessa, ja mielestäni tämä keskustelu täällä on ollut osittain vähän todellisuudesta vieraantunutta, ja ylipäätäänkin tämä kielipolitiikka, jota meidän maassa harjoitetaan, on kyllä todellisuudesta vieraantunutta.

- Jos ollaan sitä mieltä, että ruotsin on syytä olla vapaaehtoista, niin mielestäni ei ole syytä vesittää tätä ajatusta sillä, että lanseerattaisiin joillekin alueille ikään kuin pakollinen venäjän kielen opiskelu sitten eli pakkovenäjä. Mielestäni ei ole syytä tehdä minkään sortin kompromisseja, ja perustelen tätä ihan sillä, että emmehän tiedä, millä puolella Suomea tulemme esimerkiksi töitä tekemään ja näin edespäin. Jos tälle kielelle, kuten ruotsille, ei monella ole sitä käyttöä, ei se auta, vaikka sitä kieltä alettaisiin opiskella kuinka nuorena hyvänsä. Monelle peruskoulunsa päättäneelle ruotsin kieli on toisin sanoen täyttä hepreaa joka tapauksessa.

- Haluan korostaa sitä, että meillä on paljon oppimisvaikeuksia tässä maassa, meillä on käytöshäiriöitä. Niitä on ikävä kyllä enemmän kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten ja aivan riippumatta siitä, mikä on luokkakoko. Näin on ikävä kyllä käynyt, ja tähän ei mielestäni sovi se ajatus, että varhennettaisiin kieltenopiskelua ja lisättäisiin sitä. Olisi paljon parempi, että ne, joilla on kielipäätä, voivat valita vaikka kuinka monta kieltä hyvänsä, mutta lähdettäisiin siitä, että oman äidinkielen lisäksi olisi pakollista lukea vain yhtä vierasta kieltä.

Lopuksi

- Mikäli kansan enemmistön hartaaseen toiveeseen tehdä ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista ei suhtauduta eduskunnassa myönteisesti vaan vedotaan esimerkiksi siihen, että ruotsi on Suomen virallinen kieli, pidän selvänä ja luonnollisena, että seuraavaksi tullaan kansalaisten toimesta vaatimaan ruotsin kielen virallisen aseman poistamista ja muuttamista vähemmistökielen asemaan.

- Voimme siis nyt valita täällä eduskunnassa, haluammeko sopeutua kansan enemmistön vaatimuksiin hyvällä ja rakentavasti vaiko emme. Mutta emme voi millään tekosyyllä väistää väistämätöntä. Minusta on selvä asia, että on tullut aika tunnustaa tosiasiat ja korjata asiantila, joka ei vastaa kansan enemmistön tahtoa. Voimme valita, tapahtuuko muutos kansalaisaloitteen perusteella vai aikanaan vaalien kautta, sillä asia on ja pysyy esityslistalla. Jälkimmäinen vaihtoehto sopii sekin perussuomalaisille vallan mainiosti.

@}--`--,----
Kiitos ja kumarrus!

(Löytyy myös blogikirjoituksena tuo alku, http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16 ... ta-1552014)

Ruusuja myös monelle muulle perussuomalaisten puhujalle!
@}--`--,----

[Hannu Jussi]

Ajatella, jos vaikka Saarakkala olisi opetusministeri. Asia ei muuttuisi, mutta ymmärrys kyllä.

[NRR]

Ajatella, jos vaikka Saarakkala olisi opetusministeri. Asia ei muuttuisi, mutta ymmärrys kyllä.

Sitä me juuri ajattelemme

Keskusta ja demarit olivat hiljaisia.

Pieni ruusu voisi mennä myös tälle ainoalle keskustan puhujalle, joka ei maininnut pakkovenäjää pakkoruotsin vaihtoehtona ja joka jopa uskalsi verrata Suomen tilannetta Kanadaan.

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): "Kanadassa, jossa on 22 prosentin ranskankielinen vähemmistö, ranskan kielen opiskelu hoituu pääosin vapaaehtoisuuden pohjalta."

Demareista yksi muisti mainita myös muut kieliryhmät, hänelle siitä pikkuruusu ja kysymysmerkki tuosta Modigin kanssa tuumaillusta "velvoiteruotsista ilman suorituspaineita":

Suna Kymäläinen /sd: --- jokaisella on oikeus äidinkieleensä ja oikeus olla omasta äidinkielestään ylpeä. Pitää kuitenkin samanaikaisesti muistaa, että monien Suomen kansalaisten äidinkieli tällä hetkelläkin on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Ei kieliä voi arvottaa keskenään. --- Keskustelin edustaja Modigin kanssa tästä pakkoruotsista tai ruotsikysymyksestä, ja siinä oli mielestäni mielenkiintoinen ajatus, että voisiko vapauttaa tätä asennetta siltä osin, että ruotsin kielen arviointeja muutettaisiin hyväksytty tai hylätty -suuntaan. Silloin nämä lapset, joilla ei ole resursseja kielten opiskeluun, kuitenkin voisivat opiskella ilman pelkoa siitä, että tuo alentaa sitten mahdollisesti todistusten keskiarvoja.

Kokoomuksessa oli jokunen peruskoulun pakkoruotsin kyseenalaistaja ja venäjäkokeilun kannattaja, näistä ei nyt ruusuja:

Pauli Kiuru /kok: "Kaksikielisillä alueilla ruotsin kielen opetus kaikille on perusteltua. Joidenkin maakuntien peruskouluissa ruotsin kieli voisi olla valinnaista. Lukiosivistykseen ruotsin kielen kurssit kuuluvat koko Suomessa."

Kalle Jokinen /kok: "Kannatan ajatusta siitä, että toisen kotimaisen kielen pitäisi olla vapaaehtoinen peruskoulussa ja opiskelun voisi aloittaa lukiossa. Tällöin palattaisiin siihen tilanteeseen, joka meillä oli ennen tätä peruskoulu-uudistusta."

Arto Satonen /kok: "--- kansalaisaloitteisiin sinällään tulee suhtautua kunnioittavasti, koska se, että yli 50 000 ihmistä jonkin aloitteen allekirjoittaa, kuvastaa sitä, että aika moni kokee, että yhteiskunnassa jokin asia pitäisi muuttaa. --- historiassa on katsottu, että on parempi, että kaikki suomenkieliset opiskelevat ruotsia ja ruotsinkieliset suomea. Se on koettu merkittäväksi asiaksi. Minusta on hyvä, että nyt rauhallisesti harkitaan, onko se edelleen sellainen asia, jota ei voida toiseksi muuttaa. --- Täällä on varmaan käyty keskustelua jo aika paljon tästä alueellisesta kokeilusta. Ilmoittaudun myös sen kannattajaksi. Voisi olla viisasta, ja ehkä sellainen keskitie tähän kysymykseen ylipäätään, että alueellisesti kokeiltaisiin sitä mahdollisuutta, että voi ruotsin sijasta opiskella esimerkiksi Itä-Suomessa venäjää. Se voisi olla ihan järkevä tapa tässä asiassa edetä."

Sen sijaan tästä jo vaikka voikukan:

Markku Eestilä /kok: "--- englanti dominoi ja se on maailman työkieli, ja kaikki ohjekirjat ja kaikki alkavat olla nykypäivänä englanniksi - onko se sitten parempi, että joku nuori osaa puhua kunnolla yhtä kieltä, esimerkiksi englantia, vai sitten huonosti kolmea kieltä. Sillä huonolla kielitaidolla ei pärjää oikein missään, eikä sillä vielä viitsi kommunikoida. Totta kai se on näin, että jos se on pohjana, sitten voi oppia paremmin, mutta jotenkin meidän pitäisi arvioida kiihkottomasti tämäkin. Minusta tämä malli olisi erittäin hyvä, että meillä on taustalla pakko opiskella kahta kieltä mutta valinnaisuus. Se ei kyllä sorra perustuslakia eikä se sorra mitään kieltä."

Vihreät ovat niin pakkoruotsimyönteinen puolue, että saavat nyt ruusujen sijaan risuja.

Muutos11 ja James Hirvisaari ovat sen sijaan ruusunsa ansainneet: "--- Edessämme on taas yksi näistä kiistämättömistä totuuksista, joka syntyi 1970-luvun hallituksen lehmänkaupoissa. RKP:n hallitussuosion nostaminen järjen ja kansan tahdon vastaisella toiminnalla on ollut maan tapa, josta on korkea aika hankkiutua eroon. --- Kukaan ei vaadi ruotsin kielen puhumisen, osaamisen tai opettelemisen kieltämistä. Kukaan ei halua viedä suomenruotsalaisilta heidän äidinkieltään tai kulttuuriaan. Nyt kyseenalaistetaan vain se, että suomalaiset pakotetaan opiskelemaan suomenruotsalaisten äidinkieltä vastoin omaa tahtoaan --- Suomi on maailman mittaluokassa pieni maa mutta täynnä maailman parasta osaamista ja parhaita tekijöitä. Meillä on maailmalle paljon tarjottavaa, mutta pohjoismaisilla kielillä ei synny kauppaa eikä etsitä uusia markkinoita. Kielitaitomme on monipuolistuttava, jotta se vastaisi nykypäivän elinkeinoelämän tarpeisiin. Pakkoruotsin kaltainen sisäänpäin kääntyminen oli huono ratkaisu 1970-luvulla, ja tänä päivänä sen jatkuva ylläpito on täysin mieletöntä. Naapurimme Ruotsikaan ei kaipaa pakkoruotsia. Pohjanlahden ylittävä yhteistyö niin kaupan, tieteen kuin kulttuurin alallakin toimii lähes yksinomaan englanniksi yksinkertaisesti siitä syystä, että se sujuu pakkoruotsia paremmin. Näin kaatuu viimeinenkin heiveröinen peruste pakkoruotsin tarpeesta. --- Ruotsin kieli toimii varmasti henkilökohtaisena kilpailuetuna kuten mikä tahansa kielitaito, mutta opiskelun on ehdottomasti oltava vapaaehtoista eikä valtion pakottamaa. Tässäkin asiassa olisi ilman muuta edettävä kansan enemmistön tahdon mukaisesti."
(myös blogissa http://blogbook.fi/jameshirvisaari/pakkoruotsi/)

@}--`--,----

[jänkäkoira]

Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä aloite on tullut meille käsiteltäväksi tänne eduskuntaan. Keskeinen argumentti, jolla aloitetta pyritään viemään eteenpäin ja jolla vuonna 2005 motivoitiin myös toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, on, että näin vapautetaan resursseja, jotka voidaan kohdentaa muiden kielten opiskeluun. Tämä argumentti on osoittautunut virheelliseksi. Toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole lisännyt kielten opiskelua. Tilastojen valossa kehitys näyttää olevan täysin päinvastainen.

Jänkäkoira /pp* (vastauspuheenvuoro): Arvoisa kansanedustaja!

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että aloitteen käsittelyyn tuleminen eduskuntaan on hieno asia, mutta...
Sinulla on siis ollut kuukausia aikaa valmistua keskusteluun tästä kansalaisaloitteesta, ja ainoa väite, jonka puheenvuorossasi otat esille on valheellinen?

Kuten hyvin tiedät, toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa tarkoituksena ei ollut vapauttaa resursseja muiden kielten opiskeluun.
Miten se olisi edes mahdollista? Ei ylioppilaskirjoituksissa enää opiskella, kieltenopiskelu tapahtuu kursseilla ja niiden oppitunneilla, joista ei vapautettu resursseja yhtään mihinkään.
Vaan opiskelijan on yhä pakko istua ruotsin tunneilla/kursseilla, vaikka olisi päättänyt jo ennen lukiota, ettei ruotsia tule kirjoittamaan.
Opiskelijalle ei siis jää lukujärjestykseen yhtään enempää tilaa taikka aikaa opiskella muita kieliä.
Eikö täten olisi parempi, että turhaan ruotsin tunneilla istumisen sijaan opiskelija istuisi esimerkiksi saksan tai ranskan tunneilla, jos hän kyseisen kielen kerran aikoo kirjoittaa?

Kuten varmasti tiedät, on ruotsin kirjoittajien määrä vapaaehtoisen kirjoittamisen myötä laskenut räjähdysmäisesti.
Haluaisinkin kysyä sinulta, arvon kansanedustaja, että mistä luulet tämän johtuvan? Kokevatko oppilaat ruotsin kenties hyödyttömäksi?
Eivätkö he vain osaa sitä, ja täten eivät edes yritä kirjoittaa sitä, jotteivat saa hylättyä? Kenties syynä on molemmat? Mitä johtopäätöksiä tästä sitten pitäisi tehdä?

*Pimeän Puuhamiehet


Saisko yhen ruusun edes?

[NRR]

Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä aloite on tullut meille käsiteltäväksi tänne eduskuntaan. Keskeinen argumentti, jolla aloitetta pyritään viemään eteenpäin ja jolla vuonna 2005 motivoitiin myös toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, on, että näin vapautetaan resursseja, jotka voidaan kohdentaa muiden kielten opiskeluun. Tämä argumentti on osoittautunut virheelliseksi. Toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole lisännyt kielten opiskelua. Tilastojen valossa kehitys näyttää olevan täysin päinvastainen.

Jänkäkoira /pp* (vastauspuheenvuoro): Arvoisa kansanedustaja!

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että aloitteen käsittelyyn tuleminen eduskuntaan on hieno asia, mutta...
Sinulla on siis ollut kuukausia aikaa valmistua keskusteluun tästä kansalaisaloitteesta, ja ainoa väite, jonka puheenvuorossasi otat esille on valheellinen? ---

Voi vietävä, miten oleellinen puheenvuoro - saat kaikki ruusut, jotka on varastossa:
}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----@}--`--,----

[jlo]

Arkadian teatterissa esitettiin jälleen näytelmä "keisarin uudet vaatteet". Se floppasi pahasti, koska osa näyttelijöistä kertoi oman tai äänestäjiensä mielipiteen eikä pitäytynyt käsikirjoituksessa (lähinnä perussuomalaiset).
Hiukan sydäntä kylmää ajatella, minkälainen näytelmästä olisi tullut, jos näitä yösijansa menettämisen uhalla toimivia todenpuhujia ei olisi ollut mukana?

[JV Lehtonen]

Minä en jaa kukkia, minä kasvatan niitä -



Mutta, yksilönvapauden kannalta uusi avaus, siis julkisessa keskustelussa,
mahdollisuus antaa ruotsista arvosana
hyväksytty/suoritettu.

"Kentällä " kyllä on ennenkin ehdotettu jopa mahdollisuutta
saada tutkinto valmiiksi merkinnällä "toinen kotimainen kieli:hylätty"!

Jos RKP tai SDP torppaa tämänkin, siitä voi päätellä paljon pakkoruotsin todellisesta luonteesta
sokerikuorrutuksen takana!

Rakenteellista koulutuspoliittista ongelmaa se ei poista, mutta voisi innostaa muiden kielten lukemiseen,
kun ruotsiin ei tarvitse panostaa keskiarvon takia.

Se olisi vain poliittisen ja ideologisen kelpoisuuden leima.
Aivopesu vastaanotettu, rasti ruutuun!

Tuhlaus jatkuu, resurssien hukkaaminen jatkuu, epäoikeudenmukaisuus jatkuu,
mutta yksilönvapautta kunnioitettaisiin hitusen enemmän.

[NRR]

Mutta, yksilönvapauden kannalta uusi avaus, siis julkisessa keskustelussa,
mahdollisuus antaa ruotsista arvosana
hyväksytty/suoritettu.
---
Tuhlaus jatkuu, resurssien hukkaaminen jatkuu, epäoikeudenmukaisuus jatkuu,
mutta yksilönvapautta kunnioitettaisiin hitusen enemmän.

Tämä olisi perheellemme aivan käsittämättömän suuri helpotus!!!!!!!!!!!!!! (En osaa kuvata, miten helpottunut olisin! Tanssisin ja laulaisin pari viikkoa putkeen!)

Tällä hetkellä peruskoulussa käytetään huomattavia erityisopetuksen resursseja kantamaan oppilaita läpi ruotsista. Tämä on heille toisaalta myös karhunpalvelus, sillä saadessaan viitosen tai kuutosen peruskoulun päättötodistukseen, heille jää velvollisuus lukea ruotsia kaikilla seuraavilla asteilla, muttei todellisuudessa minkäänlaisia eväitä pärjätä siinä. Seuraavilla asteilla aloitetaan siitä, minkä kasin saaneet osaavat. Ja nuo vitosen ja kutosen saaneet ovat jo kesän aikana valuneet neloseen tai nollaan. Jos heille erityisopetuksen sijaan saisi vapautuksen, vapautus jatkuisi läpi koulupolun. Erittäin harvan kohdalla on odotettavissa ihmettä, jossa kielten oppimisen ongelma äkkiä katoaisi.

En usko, että kansanedustajamme edes ymmärtävät, että oppilaan keskiarvo voi olla ysin paikkeilla, vaikka ruotsi on viisi - eikä kyse ole mistään asenneongelmasta, vaan kielellisestä ongelmasta. En usko, että he näkevät lukioon menevän porukkaa, jolla ei ole edellytksiä lukea englantia enempää vieraita kieliä. Siksi lukioruotsiin tuskin tulee helpotuksia. Onhan osassa maahanmuuttajavaltaisia lukioita jo ns. tähtikursseja, joissa kurssi käydään tuplatuntimäärällä ja vailla oikeutta poissaoloon ja sitten nelosen sijaan saa vitosen. Tällaisten kurssien ottaminen kaikkiin lukioihin mukavasti nostaisi ruotsinopettajien tuntimääriä. Voitte kuitenkin arvata, millaisesta oppilasaineksesta on kyse, kun tuplatuntien jälkeenkin ollaan nelosessa - ja jatketaan kuitenkin kurssilta toiselle.

Olisiko sitten virkapakkoruotsin kohdalle tulossa myös tähtikurssi, jonka suorittanut saisi todistuksen vaan ei virkakelpoisuutta?

Tähänkään asti näitä pieniä joustoja ei ole voinut "tasa-arvosyistä" tehdä, vaan "tasa-arvosyistä" oppilaat ovat saaneet käydä kurssejaan uudestaan ja uudestaan ja jättää mahdollisesti opinnot kesken ja tinkiä jakto-opinnoistaan. Peruste, jota ei sanota ääneen, on se, että jos vapautuksia aletaan antaa eikä arvosanallakaan ole merkitystä, se pienikin motivaatio ruotsin opiskeluun katoaa.

Epäilen, että koko ehdotus on tehty vain, jotta muka olisi jotain muutosta ilmasta. On periaatteessa kansantaloudellisesti kallista antaa ruotsin toimia karsivana tekijänä koulutuksessa kaikilla tasoilla, mutta todellisuudessa suomenkielisellä puolella ollaan karskeja tällaisten asioiden suhteen. Linja tulee kyllä olemaan se, että jollei ruotsia opi, ei ole mitään asiaa lukioon tai korkeakouluihin. Ruohonen-Lernerkin puhui vain ammattikoululaisista, joiden keskiarvoa ruotsi laskee juuri sopivasti, ettei pääsyä halutuimmille sähkölinjoille ole.

Kyse on koulutuksen taustalla olevista käsitteistä: sivistys, lahjakkuus, "kaikkea" ei voi tehdä vapaaehtoiseksi. Karkeasti sanoen resurssien tuhlausta ruotsiin ei olla huomaavinaan, mutta niiden kouluttaminen, jotka eivät ruotsissa pärjää, nähdään resurssien tuhlauksena.