RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtajan jokin aika sitten saksaksi ilmestynyt kirjoitus englanniksi (voinee kommentoida):
http://www.futurelabeurope.eu/blog/when ... y-changed/
"One fifth of the voters agreed with the Finns Party who not only accepts racist actions but also questions the minority I belong to, the Swedish-speaking minority in Finland. They advocate measures, which would weaken the status of my mother tongue Swedish, one of Finland’s two national languages. The rise of nationalism in Finland was for me no longer a societal phenomenon, but also a personal issue. My mother tongue is something more than just the language I speak. It is part of my identity and my culture. When the election results indicated that a lot of Finns question my right to exist in my country, I felt disappointed and could not recognize my own country anymore."
Jotkut ruotsinkieliset Suomessa uskovat voivansa valittaa eurooppalaisilla foorumeilla, että heidän oikeutensa asetetaan kyseenalaisiksi, heidän kielensä asemaa heikennetään ja etteivät he tunne enää olevansa tervetulleita kotimaassaan, ja uskovat, ettei kukaan koskaan kysy, millä tavoin oikeuksia rikotaan tai asemaa heikennetään, ja etteivät he lopulta joutuisi kertomaan, että 95% yrittää poistaa lapsiltaan 5%:n pienen vähemmistökielen pakko-opiskelun peruskoulusta yliopistoon.
RKP:n nuorisojärjestön pj ja ruotsin sorto in english
Re: RKP:n nuorisojärjestön pj ja ruotsin sorto in english
Ilmeisesti suomenruotsalaiset häpeilevät kertoa kieltenopetuksemme realiteetteja myös ruotsalaisille.
HBL:n toimittajaa haastateltiin vuosi sitten Ruotsin radioon pakkoruotsista. Ruotsalaistoimittaja kysyi suoraan, miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen, eivätkö muut kielet ole tärkeitä ja eikö kritiikki vain kasva, jos ruotsia ei tehdä vapaaehtoiseksi.
HBL:n toimittaja selitti puolustellen, että toki suomenkielisissä kouluissa luetaan muitakin kieliä, jopa englanti alkaa ennen ruotsia, joka kuulemma yleensä "valitaan" vasta seiskalla. Tässä tuli hiukan omituinen olo. Olisihan toimittaja voinut kertoa että suomenruotsalaisten edustajat vaativat ruotsin aloittamista yhä varhemmin (jopa ekalla), saivat sen juuri varhaistettua kuudennelle ja että Suomelle on tullut Euroopan neuvostosta (suomenruotsalaisten palautteen mukaan) noottikin, jossa kehotetaan pitämään silmällä, ettei varhainen englannin opetus vain vaikuta negatiivisesti ruotsin opintohin. Ei, suomenruotsalaiset siis selvästi häpeilevät pakkoruotsin varhaistamisvaatimuksiaan ruotsalaisessa mediassa.
HBL:n toimittaja perusteli myös, että jos vain ruotsinkieliset lukevat ruotsia, heitä on n. 6%, eikä se tee Suomesta kovin kaksikielistä. Hmmmm. Eipä siis uskota ruotsin vetovoimaan kovinkaan paljon. Ja todellinen kaksikielisyys siis luodaan pakkoruotsilla, jonka vain 4% kokee oppineensa. Tämä oli avartavaa.
Murhauhkaukset olivat tietysti keskeisellä sijalla. Se on se oleellisin asia, joka lastemme kieltenopetuksesta tulee kertoa ruotsalaisille. Eikä mainintaakaan siitä, että kyseessä oli poliisin arvioin mukaan yksi ja sama häirikkö.
HBL:n toimittaja muunsi myös totuutta. Kun häneltä kysyttiin, mitä suomalaisnuoret itse haluavat, hän väittä, että Hesarin tuore gallup kertoo nuorten niukan enemmistön kannattavan pakkoruotsia. Gallupissa kyseltiin aloitteen kannatusta ja vastaava Ylen gallup näytti taas, että enemmistö nuoristakin on vapaamman kielivalinnan kannalla.
Tällainen tapa puhua minusta osoittaa selvästi, ettei itsekään uskota, että on puhtaita jauhoja pussissa.
HBL:n toimittajaa haastateltiin vuosi sitten Ruotsin radioon pakkoruotsista. Ruotsalaistoimittaja kysyi suoraan, miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen, eivätkö muut kielet ole tärkeitä ja eikö kritiikki vain kasva, jos ruotsia ei tehdä vapaaehtoiseksi.
HBL:n toimittaja selitti puolustellen, että toki suomenkielisissä kouluissa luetaan muitakin kieliä, jopa englanti alkaa ennen ruotsia, joka kuulemma yleensä "valitaan" vasta seiskalla. Tässä tuli hiukan omituinen olo. Olisihan toimittaja voinut kertoa että suomenruotsalaisten edustajat vaativat ruotsin aloittamista yhä varhemmin (jopa ekalla), saivat sen juuri varhaistettua kuudennelle ja että Suomelle on tullut Euroopan neuvostosta (suomenruotsalaisten palautteen mukaan) noottikin, jossa kehotetaan pitämään silmällä, ettei varhainen englannin opetus vain vaikuta negatiivisesti ruotsin opintohin. Ei, suomenruotsalaiset siis selvästi häpeilevät pakkoruotsin varhaistamisvaatimuksiaan ruotsalaisessa mediassa.
HBL:n toimittaja perusteli myös, että jos vain ruotsinkieliset lukevat ruotsia, heitä on n. 6%, eikä se tee Suomesta kovin kaksikielistä. Hmmmm. Eipä siis uskota ruotsin vetovoimaan kovinkaan paljon. Ja todellinen kaksikielisyys siis luodaan pakkoruotsilla, jonka vain 4% kokee oppineensa. Tämä oli avartavaa.
Murhauhkaukset olivat tietysti keskeisellä sijalla. Se on se oleellisin asia, joka lastemme kieltenopetuksesta tulee kertoa ruotsalaisille. Eikä mainintaakaan siitä, että kyseessä oli poliisin arvioin mukaan yksi ja sama häirikkö.
HBL:n toimittaja muunsi myös totuutta. Kun häneltä kysyttiin, mitä suomalaisnuoret itse haluavat, hän väittä, että Hesarin tuore gallup kertoo nuorten niukan enemmistön kannattavan pakkoruotsia. Gallupissa kyseltiin aloitteen kannatusta ja vastaava Ylen gallup näytti taas, että enemmistö nuoristakin on vapaamman kielivalinnan kannalla.
Tällainen tapa puhua minusta osoittaa selvästi, ettei itsekään uskota, että on puhtaita jauhoja pussissa.