Finnareiden aggressiivisuus muka estää pakon poistamisen

[NRR]

Oletteko kuulleet aiemmin tätä selitystä pakon jatkumiselle vastoin enemmistön toiveita: Oli enemmistö suomalaisista mitä mieltä tahansa ja olivat lasten ongelmat ja tarpeet kieltenopiskelussa mitkä tahansa, tärkein syy poliitikoille jatkaa pakkoruotsia on kuulemma se, etteivät he voi antaa periksi ruotsivihalle, joka nyt muka nostaa päätään Suomessa. Enemmän kuin puolia suomenruotsalaisista Helsingissä on kuulemma joskus lyöty (ei lähdettä). Tämäkään vilpitön (?) keskustelija ei myöntänyt olevansa erityisemmin pakkoruotsin puolella, mutta hän kuulemma oli ehdottomasti vihaa vastaan. Siksi on täysin demokraattista ja ymmärrettävää, että poliitikkomme kieltäytyvät ehdottomasti poistamasta pakkoruotsia.

Tällä tavoin pakon ymmärtäjät puhaltavat sumua omille (?) ja toisten silmille.

Alkujaanhan moni pakon ymmärtäjä on selittänyt, että suomenruotsalaisten asema tulisi tukalammaksi, jos kaikki finnarit ja nyfinnarit eivät enää opiskelisi ruotsia. Näin eräs nuori ruotsinkielinen opettaja englanniksi haastateltuna: "--- the gap between Finnish-speakers and Swedish-speakers would grow if the mandatory Swedish was removed. “I think prejudices would spread. I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language. The gap between Finnish-speaking and Swedish-speaking areas would widen, and I also fear that the violence between different language groups would grow.”

Näin siis finnareista tulisi aggressiivisia ja uhka ruotsinkielisille, mikäli pakkoruotsi poistettaisiin. Pakkoruotsi on tässä välttämätön finnareiden aggressioiden taltuttajana. Tässä ei ole mitään mahdollisuutta pakon poistamiselle, koska se on välttämättömyys kansanosien rinnakkainelolle ja ruotsinkielisten turvallisuudelle.

Tässä toisessa versiossa finnareiden aggressiot ovat taas jo valmiiksi niin suuret, ettei myönnytyksille pakon suhteen ole varaa, jottei annettaisi signaalia, että aggressiolla saa tahtomansa läpi ja että aggressiot ovat oikeutettuja. Näin finnarit saavat syyttää pakon jatkumisesta vain itseään, tai siis näitä muka aggressiivisia ja ruotsivihaa tihkuvia finnareita.

[jlo]

Syytetäänhän ateistejakin siitä, että he vihaavat jumalaa. Suomalaisetkin siis vihaavat vähemmistöä johon he eivät usko ja jota he eivät ole koskaan nähneet (paitsi rannikolla). Seuraavaksi siirryn tutkimaan, miten voisimme vähentää Joensuun kaupungin asukkaiden harmaahyljevihaa. Ehkäpä heidät kannattaisi pakottaa ruokkimaan harmaahylkeitä joka päivä.

[TMK]

Oletteko kuulleet aiemmin tätä selitystä pakon jatkumiselle vastoin enemmistön toiveita: Oli enemmistö suomalaisista mitä mieltä tahansa ja olivat lasten ongelmat ja tarpeet kieltenopiskelussa mitkä tahansa, tärkein syy poliitikoille jatkaa pakkoruotsia on kuulemma se, etteivät he voi antaa periksi ruotsivihalle, joka nyt muka nostaa päätään Suomessa.

Olen varmaan ainakin jotain tuon suuntaista.

[NRR]

Tämä on niin merkillistä, että pakko jakaa se tällä palstalla:

"--- Sverigefinnarna har mycket att göra med en ny spirande hatvåg mot finlandssvenskar. Samröre med motsvarande invandrarfientliga (dom tror väl att de själva inte är invandrare) ideologier i Sverige mm. --- Neo-fennomanerna är de som gömmer sig bakom språkfrågan. --- Du känner nog inte till finlandssvenskarnas situation. Våldet är påtagligt även hotelser och annat kiv. --- Märk väl att det är sannolikt den obligatoriska svenskan avskaffas. Detta kommer att leda till ökade hot och ökat våld mot finlandssvenskar. --- Notera att jag själv gärna hade sett en autonomi för svenska områden enligt 1917 års språkgränser. Tvåspråkigheten ha finnarna vunnit på i jämförelse. HAde vi haft autonomi skulle Finland vara som Belgien med ett fattigt Vallonien och ett rikt Flandern. Där finnarna skulle vara den fattiga parten. (Och varför har staten plöjt in miljarder i Tammerfors och Uleåborgs ekonomiska utveckling medan svenska städer förtvinar!) ---"

jonkinlainen käännös:

"Suomenruotsalaisiin kohdistuvan viha-aallon taustalla ruotsinsuomalaisilla on paljonkin tekemistä. Maahanmuuttajiin vihamielisesti suhtautuvat ideologiat Ruotsissa ovat yhteistyössä (eivät ymmärrä itse olevansa maahanmuuttajia) --- Neo-fennomaaneja ovat ne, jotka piiloutuvat kielikysymyksen taakse. --- Et tunne suomenruotsalaisten tilannetta. Väkivalta on konkreettista jopa uhkailut ja muu vihanpito. --- Huomaa että on todennäköistä että pakkoruotsi poistuu. Tämä tulee lisäämään uhkailua ja väkivaltaa suomenruotsalaisia kohtaan. --- Itse olisin mieluiten nähnyt ruotsinkielisten alueiden autonomian toteutuvan vuoden 1917 kielirajojen mukaan. Tähän verrattuna suomenkieliset ovat voittaneet kaksikielisyydessä. Olisipa meillä ollut autonomia, niin Suomi olisi kuin Belgia, jossa on köyhä Vallonia ja rikas Flandern. Siinä maassa finnarit olisivat asuttaneet sitä köyhä osuutta maasta. (Ja miksi on valtio pannut miljardeja Tampereen ja Oulun talouskasvuun samaan aikaan kun ruotsinkieliset kaupungit kuihtuvat) ---"

[JV Lehtonen]

#Pakkoruotsin poistuminen" tulee lisäämään uhkailua ja väkivaltaa suomenruotsalaisia kohtaan. #

Todellisuudessa juuri ketään ei tippaakaan kiinnosta suomenruotsalaiset tai suomenruotsalaisuus,
kun pakko on poistunut. Itsekään en olisi koskaan "kiinnostunut" heistä, jos he eivät olisi keksineet
pakkoruotsia ja puolustaisi sitä nykyisellä intensiteetillä eli suorastaan raivokkaasti!

[TMK]

Todellisuudessa juuri ketään ei tippaakaan kiinnosta suomenruotsalaiset tai suomenruotsalaisuus,
kun pakko on poistunut.

Sitä kai he varmaan eniten pelkäävätkin...

[Jan-Erik Andelin]

http://bbl.fi/opinion/ledare/2014-05-06 ... l-gott-hem

Kansalaisaloite ei tule onnistumaan tavoitteessaan, koska hankkeen takana olevat

- eivät osaa osoittaa sitä iloista monikielistä vapautta, josta kovasti puhuvat
- koska kokemukset osoittavat, että pakon poisto yo-tutkinnossa 2006 ei ole johtanut muitten kielten nousuun
- koska ollaan täysin pöljästi lähdetty kirjaamaan, ettei ruotsin kielen taidosta voi koskaan olla muodollista hyötyä opiskelupaikkaa tai työta haettaessa

Samalla voisi silloin jälkimmisen rinnalle säätää lakia, ettei ABC-kortista, ensiaputaidoista, hyvästä fyysisestä kunnosta tai kaukomatkakokemuksista saa hyötyä pyrkiessään jonnekin, koska muut hakijat joutuvat "eriarvoiseen asemaan".

[JV Lehtonen]

http://bbl.fi/opinion/ledare/2014-05-06 ... l-gott-hem

Kansalaisaloite ei tule onnistumaan tavoitteessaan, koska hankkeen takana olevat

- eivät osaa osoittaa sitä iloista monikielistä vapautta, josta kovasti puhuvat
- koska kokemukset osoittavat, että pakon poisto yo-tutkinnossa 2006 ei ole johtanut muitten kielten nousuun
- koska ollaan täysin pöljästi lähdetty kirjaamaan, ettei ruotsin kielen taidosta voi koskaan olla muodollista hyötyä opiskelupaikkaa tai työta haettaessa

Samalla voisi silloin jälkimmisen rinnalle säätää lakia, ettei ABC-kortista, ensiaputaidoista, hyvästä fyysisestä kunnosta tai kaukomatkakokemuksista saa hyötyä pyrkiessään jonnekin, koska muut hakijat joutuvat "eriarvoiseen asemaan".

Nuo kaksi ensimmäistä perustetta eivät ole relevantteja, mutta tuo kolmas kieltämättä on pulmallinen..

Ja vaikka kansalaisaloite menisi läpi, miten asiassa sitten edettäisiin ?
Ei ainakaan hallitus anna asiassa mitään esityksiä, vaan työ jäisi seuraavalle hallitukselle.
Lainsäädäntökoneisto ei yksinkertaisesti ehdi tehdä mitään ennen seuraavaa hallitusohjelmaa.

Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava toteamus siitä, että kielipolitiikassa otetaan suomenkielisen enemmistön, saamenkielisen
vähemmistön ja vieraskielisten intressit huomioon.

Suomessa on kielipolitiikkaa tehty satoja vuosia ruotsin kielen intresseistä lähtien-
siksi tärkeintä olisi vihdoin tunnustaa suomenkielisten intressien oikeutus!

Pasi Saukkosta suosittelen haastattelemaan:

"Kielipolitiikasta pitäisi tulla normaalia politiikkaa, jossa voidaan asiallisesti punnita eri mallien etuja ja haittoja.
Eduskunta käsittelee pian kansalaisaloitetta, jossa esitetään ruotsin kielen muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Pakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua.
Asiasta ei kuitenkaan pitäisi tehdä päätöstä.

Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväksyminen ovat huonoja vaihtoehtoja.

Kielten pakollinen tai vapaaehtoinen opiskelu suomalaisissa kouluissa on vain yksityiskohta paljon laajemmassa asiakokonaisuudessa, joka vaatii kestävää ratkaisua. Kysymys on suomalaisesta kielipolitiikasta. Tämä on puolestaan suurempi asia kuin ruotsin kielen virallinen asema Suomessa. Siihen kytkeytyvät myös muiden Suomessa puhuttujen kielten ja niiden käyttäjien oikeudet.
Valtion virallinen kaksikielisyys on noin sata vuotta vanha järjestelmä. Suomi ja ruotsi ovat maan tasa-arvoiset kansalliskielet. Kaksikielisyys ilman liittovaltiorakennetta on melko harvinainen ilmiö. Varsinainen ongelma on kuitenkin siinä, että suomalainen malli vastaa huonosti nykyisiä kielioloja. Lisäksi kielipolitiikan todellisuus jää kauas lainsäädännössä ilmaistuista ylevistä periaatteista.
Suomen kaksikielisyys luotiin, kun Suomessa oli kaksi muita selvästi suurempaa kieliryhmää. Suuri osa ihmisistä oli taidoiltaan ja identiteetiltään yksikielisiä. Nykyisin suomalainen yhteiskunta ei ole kaksikielinen vaan monikielinen. Lisäksi yhä useammat ihmiset ovat tosiasiassa kaksi- tai jopa monikielisiä.

Kielipolitiikan toteutusta on pidetty puutteellisena. Ruotsinkielisillä on ollut esimerkiksi vaikeuksia saada lain takaamia julkisia palveluja äidinkielellään. Tuore kansalliskielistrategia pyrkii korjaamaan näitä ongelmia. Siinä esitetyt vaatimattomat toimet tuskin kuitenkaan johtavat merkittäviin parannuksiin.
Pakkoruotsin vastustaminen on saanut usein kärjekkään, jopa vihamielisen sävyn. Ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta on kuitenkin kyseenalaistettu myös täysin rationaalisilla argumenteilla. Niitä ovat esimerkiksi koululaisten opetuksesta saama hyöty sekä alueiden tarpeet.
Suomen kielipoliittinen tilanne on epäselvä ja altis väärinkäsityksille. Vähemmistökielten puhujat eivät usein tiedä, mitkä heidän kielelliset oikeutensa tarkalleen ovat. Etenkin venäjänkielisen väestön asemasta pitäisi saada aikaan selkeät linjaukset. Myös kotouttamispolitiikan kieliulottuvuus kaipaa perusteellista arviointia.

Perinteisiä vähemmistökieliämme arvostetaan juhlapuheissa. Inarinsaame ja koltansaame sekä romanikieli ovat kuitenkin vakavasti uhanalaisia. Valtiovallan pitäisi ilmaista selvä käsitys eri kielten suojelun tarpeesta ja osoittaa riittävästi voimavaroja hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käytännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle. Muutoksessa tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti suomenkielisten, ruotsinkielisten ja koko yhteiskunnan etua.

Todennäköisesti kansalaisaloite hylätään. Tällöin on olemassa riski, että tulos tulkitaan poliittiseksi tahdonilmaukseksi nykyisen järjestelmän säilyttämisen puolesta. Monet ongelmat eivät kuitenkaan tällä ratkea – ei ruotsinkielisten oikeuksien toteutuminen eikä tyytymättömyys suomenkielisten keskuudessa.

Kirjassani Erilaisuuksien Suomi (Gaudeamus 2013) olen tehnyt ehdotuksen kieli- ja vähemmistöpolitiikan uudistamiseksi. Mallissa määriteltäisiin erikseen kansalliset kielet, viralliset kielet ja tunnustetut vähemmistökielet.

Ruotsin kieli menettäisi asemansa virallisena kielenä koko maassa. Sen asemaa vahvistettaisiin kuitenkin Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Saamen kieli tunnustettaisiin yhtenä kansalliskielenä, jolla olisi Suomen ohella virallisen kielen asema Lapin maakunnassa.
Tärkeintä on myöntää vaihtoehtojen olemassaolo. Kielipolitiikasta pitäisi tulla normaalia politiikkaa, josta voidaan käydä asiallista keskustelua punniten eri mallien etuja ja haittoja. Suomen kielipolitiikassa tulisi saattaa periaatteet ja käytännöt mahdollisimman lähelle toisiaan sekä pyrkiä ajallisesti kestävään ratkaisuun.
Pasi Saukkonen
Kirjoittaja on dosentti ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön erikoistutkija."

[NRR]

Vaikkei olekaan hankkeen kannalta oleellista, tähän on aina puututtava:

- koska kokemukset osoittavat, että pakon poisto yo-tutkinnossa 2006 ei ole johtanut muitten kielten nousuun

Eikä ollut tarkoituskaan. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.

Ruotsin ja muiden aineiden yo-kokeiden valinnaisuutta ei tehty, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle. Perusteet ruotsin yo-kokeen valinnaisuudelle olivat
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

Miksi ihmeessä pakon puolustajat toistelevat virheellistä väittämää? Sinäkin JEA tiedät kyllä paremmin!

[JV Lehtonen]

Tärkeintä on myöntää vaihtoehtojen olemassaolo.

Tähän ei poliittinen eliitti pysty! MIKSI ? RKP ja ruotsinkieliset puolueissa jarruttavat!

"Kielipolitiikasta pitäisi tulla normaalia politiikkaa, josta voidaan käydä asiallista keskustelua punniten eri mallien etuja ja haittoja.
Suomen kielipolitiikassa tulisi saattaa periaatteet ja käytännöt mahdollisimman lähelle toisiaan sekä pyrkiä ajallisesti kestävään ratkaisuun."

EI ole fennomaanin, vaan tutkijan tekstiä!

Tulkaa järkiinne, ankkalammikko!

JEA, ankkalammikon edustaja,
myönnättekö vai kiellättekö vaihtoehtojen olemassaolon ?

Ratkaisu on teidän käsissänne.

Me jatkamme tätä vaikka hautaan asti! Emme väsy!

Oikeudenmukaisuus
Tarkoituksenmukaisuus
Johdonmukaisuus

[NRR]

Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava toteamus siitä, että kielipolitiikassa otetaan suomenkielisen enemmistön, saamenkielisen vähemmistön ja vieraskielisten intressit huomioon. Suomessa on kielipolitiikkaa tehty satoja vuosia ruotsin kielen intresseistä lähtien - siksi tärkeintä olisi vihdoin tunnustaa suomenkielisten intressien oikeutus!

Pasi Saukkosta suosittelen haastattelemaan ---

Pasi Saukkonen puhuu viisaita mutta ehdottaa täysin kestämätöntä ratkaisua, jossa monikielistyvä ja kansainvälinen rannikko nyöritetään entistä tiukempaan pakkoruotsiin. Hänellä ei monikulttuurisuustaustastaan huolimatta ole mitään kosketusta kielellisiin ongelmiin tai edes kieltenopiskelun työläyteen useimpien kohdalla. Mutta kenties juuri tämän Svenskfinlandin kevytversion vuoksi liberaalit ruotsinkieliset sietävät häntä ja jopa kuuntelevat.

Ihastelin viikon takaista Slaget efter tolv- ohjelmaa kunnellessa sitä, miten Pasi Saukkonen on saanut totuudenpuhujan roolin ruotsinkielisessä mediassa. Toimittaja oli selvästi hänen viestinsä takana.

Saukkonen saattaa siis sanoa suoraan, että
- ruotsin asema ei kerta kaikkiaan ole enää sama kuin 20-30 vuotta sitten
- suuressa osassa Suomea ei ole mitään kontaktia ruotsin kieleen
- tärkeintä suomenruotsalaisille tuntuu olevan suojella nykyistä muodollista kaksikielistä systeemiä, josta on tulossa pelkkä muodollisuus, jolla ei ole sisältöä
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan
- yksikielisyyteen voidaan mennä sitäkin kautta, että pakosta huolimatta ruotsin taito suomenkielisten taholla vain huononee ja huononee
- pakkoruotsi ei palvele suomenkielisiä eikä ruotsinkielisiä toivotulla tavalla
- Suomen nykyinen kaksikielisyysmalli on uniikki, muualla kaksikieliset maat ovat jakautuneet kielialueisiin
- ei kannata luottaa siihen, että pakollisen kouluruotsin asemaa voitaisiin parantaa folktingetin ajatuksilla (uusilla opetusmenetelmillä, vierailuilla, motivoinnilla, markkinoinnilla jne.)
Eikä kukaan näytä haukkuvan häntä ruotsivihasta tai iloisen otteen puutteesta.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

[JV Lehtonen]

Saukkosen malli ei ole ratkaisu, mutta onhan hän valovuoden edellä poliittista eliittiä kertoessaan,
että muutos tarvitaan.

Poliittinen eliittihän lähtee siitä, että mitään muuta ei tarvitse muuttaa kuin kansan enemmistön asenteet!

Tässä Saukkosen maakuntamallin tilalle- kuntakohtainen de facto pakkoruotsi
RKP:n hallitsemissa raaseporeissa.. A1-kielenä tarjotaan vain ruotsia, ei englantia.

[Jan-Erik Andelin]

Ei nyt oikeastaan millään pahalla, mutta kun tässä foorumissa alle 10 henkilöä edustavat vuodesta toiseen Vapaa kielivalinta-aatteen substanssikeskustelua, niin olisi kenties vähän säädön paikka, eikö? Jospa nyt vaikka joku VKV-avantgarde lähtisi osoittamaan, että elämä todella toimii ilman sitä ruotsiakin, niin se olisi jo parempi todistus kuin tämä samojen argumenttien märehtiminen.

Tämä VKV-homma on nyt vähän mennyt niin kuin ikäväksi, negatiiviseksi ja nutturamaiseksi raittiusliikkeeksi kun se voisi olla hyvää monimuotoista meininkiä ja tekemistä, joka sitten siinä ohessa onkin myös päihteetön. Tai ruotsiton. Ymmärrätte varmaan vertauskuvan.

Tässä nyt vain tarvittaisiin jotain hyvää esimerkkiä siitä, kuinka esim. jotain pohjoismaista projektia saadaan pystyyn ja tunnetuksi, ilman tätä ruotsia. Sittenpähän kaikki osalliset näkisivät, ettei sellainen uhkaa ketään millään tavalla.

Ankkalammikossa asiat ja asenteen voisivat muuttua nopeamminkin, kyllä. Yhdestä tabusta ollaan ainakin nopeata tahtia luopumassa: kaksikieliset ns. yhteissijoitetut päiväkodit ja koulut ovat nopeasti yleistymässä kun julkinen sektori joutuu säästämään ja supistuu. Samoin tällaisten Saukkosten mallien hiljainen hyväksyntä osoittaa sitä, että vaihtoehdoista voidaan keskustella kunhan ne ovat myönteisella tavalla esitettyjä ja konkreettisia.

Status quosta vastaa edelleen myös suomenkielinen kielienemmistö.

Toinen muutos aivan viime aikoina on tietysti muuttunut eurooppalainen turvallisuuspoliittinen tilanne, jossa niin hallitus kuin oppositio pitää lähentymistä Ruotsiin ensisijaisen toivottavana - mikä taas tietysti saattaa sementoida ruotsin kielen asemaa Suomessa pitkäksikin aikaa.

[JV Lehtonen]

"Tässä nyt vain tarvittaisiin jotain hyvää esimerkkiä siitä, kuinka esim. jotain pohjoismaista projektia saadaan pystyyn ja tunnetuksi, ilman tätä ruotsia."

No tällaisena terveiden elämäntapojen malliesimerkkinä mieleeni tulee pohjoismainen ravintosuositus,
joka on tehty 600-sivuisena - englanniksi.


http://www.norden.org/en/theme/nordic-n ... mmendation
http://www.slv.se/en-gb/Startpage-NNR/

Sitten tulokset lanseerataan jokaiseen maahan maan omalla kielellä.
Suomessa suomeksi.

”Suositusten valmistelu laajan asiantuntijaryhmän voimin on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan. Niiden painottuminen myös erilaisiin ruokavalintoihin yksittäisten ravintoaineiden ohella antaa erinomaisen pohjan omalle jatkotyöllemme kansallisiksi ravitsemussuosituksiksi. Kansalliset suositukset on tarkoitus saada valmiiksi tammikuuhun mennessä, jonne olemme suunnitelleet julkistamistilaisuutta”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Nyt julkaistu kokonaisuus sisältää suositusten keskeiset kohdat, laatimisperiaatteet ja mihin suosituksia käytetään. Englanninkielinen suositus löytyy osoitteessa www.norden.org/nnr . Kokonaisuus täydentyy syksyn aikana taustoittavia tekstejä ja perusteluita sisältävillä kappaleilla, minkä jälkeen Pohjoismainen ministerineuvosto hyväksyy suositukset. Sen jälkeen ne julkaistaan ensimmäistä kertaa myös sähköisenä ilmaispainoksena yllä olevassa osoitteessa.

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi ... /?bid=3680

[JV Lehtonen]

"Status quosta vastaa edelleen myös suomenkielinen kielienemmistö."

Ei vaan status quon ylläpitää eri puolueiden ruotsinkieliset vaatimalla, että mikään ei muuttua saa!
Poliittisen taktikoinnin takia mikään ei muutu, vaikka syytä olisi.

Poliittinen eliitti ei ole Saukkosen esityksiä noteerannut.

VKV:n substanssikeskusteluun en ota kantaa, kun en ole yhdistyksen jäsen.

Tätä keskustelua käydään muuallakin kuin tällä palstalla- ja se on sitä Zilliacuksen mainitsemaa
"kuplii pinnan alla"..

Jos meillä säilyy pakkoruotsi osana turvallisuuspolitiikkaa, silloin olisi loogista antaa vapautus
ruotsivelvollisuuden kiistäville-- saahan maatakin puolustaa vaihtoehtoisilla tavoilla!

Onko ruotsin kieli kriittisempi toiminto kuin aseellinen maanpuolustus ?