Länsi-Uusimaa: Raaseporissa keskustellaan pakkoruotsista

[jänkäkoira]

Otsikko vaikutti lupaavalta, mutta...

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/2 ... oruotsista

Onko kellään muuten pääsyä tuon näköis- tai paperilehteen? Olis kiva tietää millä tasolla ja kuka tuota ehdottelee.

[jänkäkoira]

Löytyi!

täältä kun klikkaa tuota "Perusopetuksen kieliohjelma Raaseporissa 1.8.2016 alkaen" otsikkoa, niin aukeaa pdf:

http://kuntatoimisto.ekenas.fi/ktwebbin ... %2018%3a00

[NRR]

Siellä näyttää olevan vaatimuksena tämä Stubbin versio suomenkielisille kouluille: "Raaseporissa esitetään, että kaikkien suomenkielisten oppilaiden tulisi aloittaa ruotsin opiskelu jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Nykyisin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi on osassa kouluista voinut valita englannin tai ruotsin".

Käsittääkseni Raasporin suomalaisvanhemmat eivät todellakaan tahdo ekalta alkavaa pakkoruotsia lapsilleen. Miksi ruotsinkieliset haluavat tuolla kunnan sisällä sanella tällaisen ratkaisun?

Kiitos linkistä. Pakkoruotsin ykköselle varhaistamisen perusteena näyttää olevan:

"Kaupungin vahvistetun arvoperustan mukaisesti on pyrkimyksenä vaalia molempien kieliryhmien kulttuuria ja perinteitä. Kaksikielisyydestä huolehtiminen nostetaan esille kaupungin strategiassa konkreettisena toimenpiteenä. --- Olisi tarkoituksenmukaista luoda kaupungin kaikille peruskouluille yhteinen kieliohjelma. Yhteinen ohjelma olisi yhdenvertainen ja tehokkaammin hallinnoitavissa."

Eli kansallisen kielistrategian liirumlaarumin kaltainen "molempien kieliryhmien blaa blaa" on perusteena suomenkielisten koulujen pakkoruotsin varhaistukselle ykköselle ja tätä kutsutaan "yhdenvertaiseksi ratkaisuksi".

[JV Lehtonen]

Raasepori valmistautuu pakkoruotsin poistoon..
ja viralliseen yksikielisyyteen -
tavoitteena hillitä suomenkielisten muuttoa alueelle..

"20 april 2010 15:07
Nyt se on sitten nähty, kuultu ja koettu - RKP on Raaseporin paikallisosastonsa nimissä viimeinkin antanut periksi ja lyönyt viimeisen naulan Suomen kaksikielisyyden arkkuun. Ja minä kun aina luulin, että ratkaiseva muutosvoima tulee jostain aivan muusta suunnasta."

http://www.raseborg.fi/bloggar/harri/19 ... kieliseksi

[TK]

Raaseporin kielisuhteet ovat tällä hetkellä noin 65% ja 35%. Tämä on ollut vaikea nieltävä etenkin Tammisaarelle ja myös Karjaalle, jotka olivat voimakkaan ruotsinkielisiä ennen kuntaliitoksia. Entiseen haluttaisiin päästä takaisin. Rkp on edelleen vallankahvassa ja yrittää jatkaa pakkoruotsitusta kaikin keinoin.

Raaseporin kyläkoulujen lakkautuksessa käydään kovaa kielitaistelua. Fiskarin koulua, joka on Raaseporin mittasuhteissa keskikokoinen koulu, ollaan yritetty jo vuosia lakkauttaa. Fiskarin suomenkielinen koulu on kiinteä osa Fiskarsin ruukkikylän elämää. Fiskarin koulun tapahtumia voi seurata googlaamalla Fiskarin koulu/ fiskarssin ruukki jne. firkars ja ruukki yhdistelmillä.

Onko Raaseporin rkp:llä salainen agenda ajaa suomenkieliset pois Raaseporista? Toisaalta tätä varmasti haluttaisiin, toisaalta kaikki tietävät, että se johtaisi Raaseporin alueen näivettymiseen entisestään.

[Hannu Jussi]

Fiskarin ruukkin entiset ruukin työntekijöiden asunnot olivat melkein tyhjillään v. 1990. Tänne löysi tiensä yksi taiteilija toisensa jälkeen, ja tästä muodostui taiteilijakylä. He sitten ovat onnistuneet markkinoimaan kylää ja tuotteitansa niin, että Pietariin matkalla olevat laivat, jotka pysähtyvät Katajanokalle, lastaavat bussilasteittain ihmisiä ja matkaavat Fiskariin ihmettelemään ruukkikylää ja tietenkin ostoksille.
N. 2008/09 Raaseporin kaupunki möi osan ruukkiasunnoista Pinjaisissa/Billnäs ja Fiskarista yksityiselle. . . vaikkakin Fiskarin taiteilijat tekivät omista asunnoistaan paremman (enemmän rahaa) tarjouksen Raaseporin kaupungille.

Taiteilijat saivat luvan asua joitakin vuosia edelleen tämän uuden omistajan, Muuraisen, taloissa. Oikeudenkäyntejä jne...

Paikallisissa lehdissä puhuttiin siitä, että Raasepori haluaa päästä eroon suomenkielisistä, puhuttiin etnisestä puhdistuksesta.

Nyt Fiskars/Hackman/Wartsilä/Iittala/Arabia ... en muista kaikkia nimiä, on myös itse muuttanut alueelle. Heillä on konttori ja tietenkin oma myymälä, jossa myydään Taiwanissa tehtyjä tuotteita - siis käsityöläiskylässä.

[JV Lehtonen]

Kyllä tässä jonkinlainen ideologinen vyöhykeajattelu on kyseesä, vrt Putinin Venäjä.

Omalla alueella alistetaan muunkieliset, muiden alueilla "suojellaan ruotsinkielisiä"
keinoilla millä hyvänsä (poliittinen sodankäynti, röyhkeys, informaatiosota)

Suomenkielisen ajatusmaailmaan ei millään mahdu tällainen psykologia..
vaan se on ominaista valloittajakansoille. (germaanit, mongolit, slaavit)

Mutta jos tätä psykologiaa käyttäisi kääntäen hyväksi,
ehkä saisimme aikaan jonkinlaisen ratkaisun..

2. Svenskfinlandin ydinvyöhyke: 15 kuntaa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Asukkaita yhteensä noin 156 000, joista ruotsinkielisiä noin 111 000 (keskimäärin 71,2 %; kaikista manner-Suomen ruotsinkielisistä 41,9 %); ks. lista sivulta 4. Tällä alueella yhteiskunnassa voi toimia ruotsiksi.
Pohjanmaa: Larsmo, Pedersöre, Korsnäs, Uusikaarlepyy, Närpiö, Maalahti, Kruunupyy, Vöyri, Korsholm, Pietarsaari, Kristiinankaupunki.

Varsinais-Suomi: Kemiönsaari, Länsi-Turunmaa.

Uusimaa: Raasepori, Inkoo.



http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-pohjalta

PS.Närpiö on nyt hakemassa kaksikielisyyttä, valtionapujen takia.
Valtionavuissa on pykälä, jossa yhtenä avustusperusteena on kaksikielisyys.

Yksikielisenä Närpiö yritti saada kaksikielisten rahat, mutta ilmeisesti joku huomasi
RKP:n vedätyksen..

[NRR]

Myös Svenska Yle kirjoittaa tästä:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/0 ... an-i-ettan

Kunhan ei englannin kielen kustannuksella
Inlagt av Lisää kieliä (ej verifierad) 07.05.2014 - 08:19

Uudistus jonka ilolla vastaanotan, mutta se ei missään tapauksessa saa tapahtua englannin kielen kustannuksella. Nykyäänhän ruotsinkielen opiskelu ala-asteella ei suomenkielisillä oppilailla ole mikään itsestään selvyys. Ruotsinkielen opiskelu neljännellä luokalla alkaa jos koulussa rehtori päättää perustaa ryhmän, mutta jos halukkaita ei ole riittävästi, ei ryhmää perusteta. Ruotsinkielen opiskelu ei juuri nyt ole mikään subjektiivinen oikeus suomenkielisillä alakoululaisilla Raaseporissa.
Maailmaa on kuitenkin aika paljon ruotsinkielisen suomen ulkopuolella ja englanninkielen opetuksen aloitusta ei saa viivästyttää ruotsinkielen kustannuksella. Jos lapsemme eivät osaa englantia, on suuri riski syrjäytyä tämän päivän yhteiskunnasta ja maailmasta. Englannista ei saa tinkiä, mutta ruotsia voi toki vapaaehtoisesti tarjota lisää meidän suomenkielisille lapsille. Nykypäivänä myös muuttaminen paikkakkunnalta toiselle on yleistä, joten siitäkään syystä englanninkielestä ei saa tinkiä, jos lapsi joutuu vaihtamaan koulua peruskoulun aikana.


Ruotsinkielisillä on ongelmia ymmärtää sitä, että suomenkieliset elävät suomenkielisessä maassa silloinkin, kun ovat jääneet ns. ruotsinkielisen kunnan rajojen sisäpuolelle. Ruotsinkieliset vastaavat tyypillisesti

- ovatko suomalaislapset huonompia päästään, kun eivät opi ruotsia siinä missä ruotsinkieliset suomea
[vaikka kielet perustuslaissa ovat rinnakkain, käytännössä suomenkieliset asuvat maassa, jossa suomi on ehdottomasti käytetyin kieli, jota 90% puhuu äidinkielenään ja loputkin joko erinomaisesti tai jonkin verran]

- Maailmaa on vielä huomattavasti enemmän suomenkielisen suomen ulkopuolella. Tällä logiikalla suomenkieli pitäisi ensimmäisenä lopettaa.
[Ikään kuin suomalaisen pitäisi olettaa muuttavansa ensimmäiseksi Suomen ulkopuolelle ja että suomi on se hyödytön kieli - aivan uskomatonta arroganssi, jollaista kukaan ei ehdottaisi Ruotsissa tai Virossa.]

- totean vaan että oppimalla ruotsin niin opit helpommin myös englannin ja saksan jatkossa ..
[mikä ei pidä paikkaansa, kun kyse on koulussa opittavasta kielestä, kyllä kai suomalaisten on parasta lukea suoraan englantia ja saksaa]


Onkin kysyttävä, mitä tällä muutoksella, jota koulut ja vanhemmat eivät ole itse pyytäneet, nyt halutaan saavuttaa, sillä suomenkieliset toteavat:

- nykyinen systeemi on riittävä. Sillä on tultu toimeen.


Suomenkielisten tilanne on erilainen
Inlagt av suomenkielinen ... (ej verifierad) 07.05.2014 - 19:23

"Är det så att svenskspråkiga barn har bättre språkhuvud? Det gnälls sällan att finskan skulle ta bort tid och energi från att lära sig andra språk så som engeska. Men när finska barn ska lära sig svenska så klagar man på att det tar bort resurser från att lära sig engelska...."

Ruotsinkielinen lapsi pystyy oppimaan suomen kielen luonnollisestikin, mikäli vanhempansa vain antavat lastensa olla tekemisissä valtaväestön lasten kanssa - ja melko suuri osa ruotsinkielisistä onkin lähes täydellisen kaksikielisiä. Suomenkielisten kohdalla tilanne on täysin toinen olosuhteista johtuen, sillä suuressa osassa Suomea ei koskaan törmää sen paremmin ruotsin kieleen kuin suomenruotsalaisiinkaan - ja kaksikielisyyden kehittyminen kuitenkin vaatii joko erikielisen ympäristön tai erikielisen vanhemman. Ruotsi onkin kielten opiskelun näkökulmasta täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomenkielisistä, yhtä vieras kuin vaikkapa somalin kieli, vaikka Suomessa asuukin myös somalinkielisiä ihmisiä.

Toivoisin myös, että ruotsinkielisillekin opetettaisiin suomen kielen kuuluvan suomalais-ugrilaisiin kieliin, eikä indoeurooppalaisiin kieliin, joihin taas mm. ruotsi, englanti, saksa jne. kuuluvat. Tämän vuoksi suomalaisten on luonnollisesti usein hieman vaikeampi oppia indoeuroppaalaisia kieliä kuin itsekin indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvien suomenruotsalaisten. Tämänkin takia suomalaisten vähiä resursseja ei pidä käyttää pakolliseen ruotsin opiskeluun, vaan vähäisiä resursseja on kohdistettava entistä enemmän myös suuriin maailmankieliin. Aika ja resurssit kun ovat vaan valitettavasti aina rajallisia - ja kun suurin osa ihmisistä oppii hyvin vain 1-2 vierasta kieltä, niin asioita olisi voitava katsoa myös puhtaasti hyödyn näkökulmasta. Toivoisinkin, että suomenruotsalaiset voisivat joskus yrittää katsoa asioita myös suomenkielisen enemmistön näkökulmasta.

Mutta mielestäni on todella hyvä, jos etenkin ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla riittää vapaaehtoisia suomenkielisiä, jotka ovat valmiita panostamaan myös ruotsin opiskeluun. Toivonkin, että jos ja kun pakollinen ruotsi poistuu - niin vapaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun panostetaan enemmän. Pieni hyvin ruotsia osaava suomenkielinen porukka on ruotsinkielistenkin etu - jos sitä verrataan pakkoruotsin huonoihin tuloksiin. Suomessa kieltenopiskelua pitäisi muuten muutenkin aikaistaa, englantikin saisi tulla mukaan kuvioihin vähintään jo toiselta luokalta.

[Hannu Jussi]

NRR

Jotkut noista kommenteista ovat niin hassuja, että mieleeni tuli eräät kommentit keräysmatkalla. Eräs jäi miettimään kaverinsa kanssa, että onko heillä mitään yhteyttä ruotsin kieleen. Ei heti löytynyt. Sitten keksi, että joku kaukainen sukulainen - ei ihan setä - olisi ruotsinkielinen, jonka takia ei halunnut allekirjoittaa kansalaisaloitetta.
Toinen tapaus oli se, että serkku lauloi ruotsinkielisessä kuorossa.

Eli, viime kesänä eivät ihmiset vielä ymmärtäneet tämän kansalaisaloitteen sisältöä, tai edes sitä mikä kansalaisaloite on... edes selittämällä. Useat eivät ole tutustuneet siihen vieläkään.

[Hannu Jussi]

8.5.2014
Västra Nyland

Peter Johansson VN Svenska och finska från ettan är målet –
Man behöver svenska i Finland. Ganska många talar ju det språket, säger Elsa Kantanen. Hon tycker det är bra om finska grundskolelever i Raseborg i framtiden har svenska på schemat redan i ettan.
From page 3 Klasskompisarna Emma Öhman, Erika Lauren, Jeanette Sjölund och Minea Suominen håller med.

Alla fem går de nu i årskurs 2 i finska Klinkbackan koulu i Pojo, från och med i höst börjar de som första främmande obligatoriska A1-språk.

De har själva valt. Majoriteten i klassen föredrog svenska framom engelska, och så blev det.

Så – de blivande treorna i Klinkbackan koulu visar vägen, liksom ettorna i Hakarinteen koulu i Ekenäs där man redan nu pluggar svenska allt från första början. Som ett led i arbetet med sikte på en ny läroplan i Raseborg, har ett förslag till språkprogram för den s.k. grundläggande utbildningen utarbetats. För att man skall kunna komma vidare, beslöt bildningsnämnden i Raseborg i tisdags att planeringen av timfördelningen skall fortsätta ”utgående från att det andra inhemska språket blir det obligatoriska A1språket för samtliga elever”.

Och i beredningen sägs klart ut: tanken är att förenhetliga språkundervisningen också i det avseendet, att starten för studierna i finska respektive svenska tidigareläggs till årskurs 1.

Värna om tvåspråkigheten

Bildningsnämndens ordförande Filip Björklöf, SFP, tycker personligen att den tänkta förändringen är ”en jättebra grej”.

– Ju tidigare man börjar, desto mera lär man sig, Och barn har inga fördomar, konstaterar han.

Följdriktigt borde en tidigare studiestart bädda för ett utökat umgänge över språkgränsen överlag, och skapa bättre förutsättningar exempelvis för samarbete mellan skolor, resonerar han.

Det är i sin tur helt i linje med stadens fastställda värdegrund och strategi – där ingår strävanden att värna om båda språkgruppernas kultur och traditioner, och om en levande tvåspråkighet.

Engelska först i fyran

För de svenska eleverna skulle förändringen innebära att de börjar studera finska redan i årskurs 1 i stället för i årskurs 3.

Större kan konsekvenserna bli för de finskspråkiga eleverna. Enligt gällande läroplan har de kunnat välja mellan engelska och svenska som A1-språk i årskurs 3, den valmöjligheten skulle alltså falla bort.

För en del av dem skulle det totala timantalet i svenska öka, och studierna i engelska inledas först i årskurs 4 – då som ett frivilligt A2-språk. Det sistnämnda tar Filip Björklöf rätt lätt på.

– Förstås är det viktigt med undervisning i engelska i skolan. Men man lär sig också engelska ganska bra i samhället, säger han.

Liisa Hellberg, som i höst börjar undervisa elever i Klinkbackan koulus fjärde och femte årskurs i valbar A2-svenska, instämmer.
– Svenskan går det att undvika, men inte engelskan, säger hon.

Hellberg är definitivt positivt in-

Litet mera än minimum

Bildningsämnden beslöt i tisdags också, att bibehålla det totala antalet undervisningstimmar i den nya läroplanen på nuvarande nivå. Minimiantalet timmar per ämne, fördelat över årskurser, är 222.

I Raseborg är tilldelningen litet mera generös än så – 234 timmar, vilket för stadens del uppges betyda ställd till ”att börja så tidigt som möjligt” med undervisningen i finska och svenska. Hennes enda reservation gäller pengarna.

Var skall en halv miljon tas i dessa spartider, när Klinkbackan koulu ”varit nedläggningshotad flera gånger” i hopp om en årlig inbesparing på 100 000 euro.

Men går det enbart ut över engelskan, så må det vara hänt, resonerar hon.

”Lär sig ju snabbare”

Hellbergs kollega Pauliina Sergejeff, som nu undervisar treorna och fyrorna i svenska, håller inte riktigt med. Hon tänker på de elever som väljer bara ett främmande språk. Engelskan behövs, för dem kan det senare bli svårt om de är tvungna att välja svenska. Elsa, Emma, Erika; Jeanette och Minea tvekar i alla fall inte: Svenskan först! en merkostnad i storleksordningen en halv miljon euro per år.

De merkostnaderna avser nämnden i alla fall inte att banta bort. Bibehållet antal timmar är en förutsättning för att undervisningen i det andra inhemska språket skall kunna tidigareläggas som tänkt, bekräftar ordföranden Filip Björklöf, SFP.



– Farsan är svenskspråkig, säger Emma.

– Svenska är lättare än engelska, säger Jeanette, som också har en svenskspråkig pappa.

– När man har lärt sig svenska, är det lätt att lära sig andra språk, vet Elsa.

– Norska och danska, inflikar Emma

Elsa tycker det är en god idé att börja studera svenska genast i ettan – ”man lär ju sig snabbare då” – och grämer sig nu litet över att hon inte själv haft den möjligheten.

Att språket behövs i vardagen också utanför hem och skola, har flickorna av egen erfarenhet kunnat konstatera. Flera av dem har åtminstone någon svenskspråkig kompis.

-----

Ja vuosiluku on 2014.

[NRR]

Suomenkielisten kieliopinnot siis räätälöidään ylläpitämään kielistrategian tavoitteita kaksikielisyydestä, mutta suomenkielisten lasten omat kielitarpeet jätetään huomiotta. Ruotsinkielisten lasten kieltenopetus sen sijaan nojaa täysin heidän omiin tarpeisiinsa. Ei mitään uutta, mutta että railoa vain syvennetään, on uskomatonta.

[jänkäkoira]

Tulipa semmonen mieleen, että jos kerran Raaseporissa pystytään kieltenopiskelua perustelemaan kielten "luonnollisuudella", niin mikä jottei Suomen yksikielisissä (suomenkielisissä) kunnissa voitaisi vedota luonnolliseen yksikielisyyteen ja poistaa pakkoruotsi?

Eli jos hieman muuntelisi tätä Raaseporin ehdotusta:

Raasepori on voimakkaasti kaksikielinen kunta, jossa molemmat kielet ovat luonnollisessa yhteydessä keskenään. Raaseporilaiset ovat tottuneet molempien kielten läsnäoloon arjessa ja asukkaat ovat tottuneet kuulemaan ja käyttämään molempia kotimaisia kieliä päivittäisessä elämässään.

tyyliin:

"Kunta X on voimakkaasti yksikielinen kunta, jossa kansalliskielet eivät ole luonnollisessa yhteydessä keskenään. Kuntalaiset ovat tottuneet ainoastaan suomen kielen läsnäoloon arjessa ja asukkaat ovat tottuneet kuulemaan ja käyttämään ainoastaan suomen kieltä päivittäisessä elämässään."

Luulisi menevän heittämällä läpi? Eikö?

[TK]

Raasepori mainostaa aktiivisesti tontteja "viihtyisässä kaksikielisessä ympäristössä". Suomenkielisille tonttien katsojille pitäisi kertoa, että Raasepori suunnittelee suomenkielisten pakkoruotsituksen aloittamista 1.luokalta alkaen. Mielestäni on eräänlainen petos, jos tätä ei kerrota suomenkielisille tonttien esittelyn yhteydessä.