Nationalismus in Finnland , Süddeutsche Zeittung 3.4.2014

[Weeku]

RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Sandra Grindgärds on kirjoittanut hiuksia nostattavan artikkelin Süddeutsche Zeittung lehteen Nationalismus in Finnland Was tun gegen den Rechtsruck in Europa. Artikkeli on luettaviss saksaksi osoitteessa http://www.sueddeutsche.de/politik/nati ... -1.1948564 ja siitä on tulossa englanninkileinen versio (nän sanotaan sivulla 2.

Artikkelin kärki on suunnattu Persuja vastaan, mutta jokin raja asioiden vääristelyllä pitäisi olla vaikka saksaksi kirjoittaakin.

Seuraavassa pari vapaata lyhennettä kirjoituksesta, jossa käsitellään pääosin 2011:n eduskuntavaalien tulosta ja Persujen 20%:n ääniosuutta.

Ein Fünftel der Wähler stimmte mit den Positionen der Basisfinnen (so nennt sich die Partei heute, Anm. der Redaktion) überein, die nicht nur rassistische Handlungen dulden, sondern auch die schwedisch-sprechende Minderheit in Finnland in Frage stellen, der ich angehöre. Sie befürworten Maßnahmen, die den Status meiner Muttersprache Schwedisch schwächen würden, die eine der beiden Nationalsprachen Finnlands ist.
Eli viidesosa äänestäjistä ei ainoastaan hyväsky rasisitista käytöstä, vaan asettavat ruotsinkileisen vähemmistön, johon itse kuulun, (oikeudet) kyseenalaiseksi. He kannattavat toimia äidinkieleni aseman heikentämiseksi, vaikka se on toinen kansalliskieli.

Ehkä vielä provokatiivisempi kohta kirjoituksessa on: Der steigende Nationalismus in Finnland war für mich nicht nur ein gesellschaftliches Phänomen, sondern ich war auch persönlich betroffen. Meine Muttersprache ist für mich etwas mehr als nur die Sprache, die ich spreche. Sie ist Teil meiner Identität und Kultur. Als sich am Wahlergebnis abzeichnete, dass viele Finnen mein Recht in Frage stellen, in meinem Land zu leben, war ich enttäuscht und erkannte meine Heimat nicht wieder.
Eli lyhyesti: kansallistunteen nousu oli, ei ollut ainosataan yhteiskunnallinen ilmiö, vaan kosketti minua henkilökohtaisesti. Äidinkieleni on minulle enemmän kuin kieli jota puhun. Se on osa identiteettiäni ja kulttuuriani. Vaalien tuloksesta kävi selväksi, että moni Suomalainen asetti kyseenalaiseksi oikeuteni asua maassani, olin pettynyt ja en tuntenut maata enää omakseni!

Näin Suomea tehdään maailmalla tunnetuksi RKP:n nuorisojärjestön voimin.

[rationalisti]

Tyypillistä suru venkoilua. Sitten ne vielä ihmettelee, miksei heistä pidetä.

[Eero Nevalainen]

Toivottavasti sitä englanninkielistä versiota saa kommentoida. Huolestuttavaa että näissä ihme "young voices"-piireissä esitetään ihan mitä sattuu tästä asiasta. Se pitää kyllä sanoa että ikävä kyllä ruotsinkielisillä on tuo verkostoituminen hallussa.

[NRR]

RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Sandra Grindgärds on kirjoittanut hiuksia nostattavan artikkelin Süddeutsche Zeittung lehteen --- viidesosa äänestäjistä ei ainoastaan hyväsky rasisitista käytöstä, vaan asettavat ruotsinkileisen vähemmistön, johon itse kuulun, (oikeudet) kyseenalaiseksi. He kannattavat toimia äidinkieleni aseman heikentämiseksi, vaikka se on toinen kansalliskieli. --- Äidinkieleni on minulle enemmän kuin kieli jota puhun. Se on osa identiteettiäni ja kulttuuriani. Vaalien tuloksesta kävi selväksi, että moni Suomalainen asetti kyseenalaiseksi oikeuteni asua maassani, olin pettynyt ja en tuntenut maata enää omakseni!

Oi daj.

Leidillä on valtavasti tunteita pelissä: hänen äidinkielensä, hänen oikeutensa, hän ei tunne maata enää omaksensa...

Silti leidi ei sano, miten hänen oikeuksiaan muka ollaan kaventamassa, miten hänen äidinkieltään muka loukataan, miten häneltä ollaan muka viemässä isänmaata: 5%:n vähemmistön kieltä ei enää haluttaisi pakolliseksi muille 95%:lle, jotka nyt lukevat sitä peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeassa ja yliopistolla alasta ja muista painotuksista riippumatta.

Tätä hän ei sano, koska tunnetulvastaan huolimatta, hän ymmärtää, ettei kukaan ostaisi hänen vuodatustaan, mikäli hän kirjoittaisi siihen asiat niin kuin ne ovat.

Hänen on pakko valehdella ja vääristellä, mutta hän hyväksyy tämän, koska hänestä tarkoitus pyhittää keinot. Näin käy historiassa yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt näin on käynyt ruotsinkielisille pakon puolustajille. Heitä tullaan vielä käyttämään esimerkkinä ihmisistä, jotka sallivat tällaisen valheen itselleen.

[JV Lehtonen]

RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Sandra Grindgärds on kirjoittanut hiuksia nostattavan artikkelin Süddeutsche Zeittung lehteen --- viidesosa äänestäjistä ei ainoastaan hyväsky rasisitista käytöstä, vaan asettavat ruotsinkileisen vähemmistön, johon itse kuulun, (oikeudet) kyseenalaiseksi. He kannattavat toimia äidinkieleni aseman heikentämiseksi, vaikka se on toinen kansalliskieli. --- Äidinkieleni on minulle enemmän kuin kieli jota puhun. Se on osa identiteettiäni ja kulttuuriani. Vaalien tuloksesta kävi selväksi, että moni Suomalainen asetti kyseenalaiseksi oikeuteni asua maassani, olin pettynyt ja en tuntenut maata enää omakseni!

Oi daj.

Leidillä on valtavasti tunteita pelissä: hänen äidinkielensä, hänen oikeutensa, hän ei tunne maata enää omaksensa...

Silti leidi ei sano, miten hänen oikeuksiaan muka ollaan kaventamassa, miten hänen äidinkieltään muka loukataan, miten häneltä ollaan muka viemässä isänmaata: 5%:n vähemmistön kieltä ei enää haluttaisi pakolliseksi muille 95%:lle, jotka nyt lukevat sitä peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeassa ja yliopistolla alasta ja muista painotuksista riippumatta.

Tätä hän ei sano, koska tunnetulvastaan huolimatta, hän ymmärtää, ettei kukaan ostaisi hänen vuodatustaan, mikäli hän kirjoittaisi siihen asiat niin kuin ne ovat.

Hänen on pakko valehdella ja vääristellä, mutta hän hyväksyy tämän, koska hänestä tarkoitus pyhittää keinot. Näin käy historiassa yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt näin on käynyt ruotsinkielisille pakon puolustajille. Heitä tullaan vielä käyttämään esimerkkinä ihmisistä, jotka sallivat tällaisen valheen itselleen.

Ilmeisesti marttyyri-viesti ei kuitenkaan mennyt perille..kommenttiosiosta päätellen.
Sympatiaa "sorretuille suomenruotsalaisille" ei tullut, vaan keskustelussa pohdittiin "suurempaa kuvaa"..

[Uolevi]

Luin myös jutun ja tunteella tosiaan mentiin ilman mitään faktoja. Ajattelin hetken kommentin kirjoittamista 95/5/5 väestösuhteesta mutta jätin kuitenkin, kun kommenteissa ei ollut kirjoittajalle vastakaikua yhtä lukuunottamatta.

[NRR]

On suorastaan liikuttavaa, että monet ruotsinkieliset Suomessa uskovat voivansa valittaa eurooppalaisilla foorumeilla, että heidän oikeutensa asetetaan kyseenalaisiksi, heidän kielensä asemaa heikennetään ja etteivät he tunne enää olevansa tervetulleita kotimaassaan, ja uskovat, ettei kukaan koskaan kysy, millä tavoin oikeuksia rikotaan tai asemaa heikennetään, ja etteivät he lopulta joutuisi kertomaan, että 95% yrittää poistaa lapsiltaan 5%:n pienen vähemmistökielen pakko-opiskelun peruskoulusta yliopistoon.

[Weeku]

Luin myös viikonlopun paperiversiota kyseisestä lehdestä, ja siellä pamahti oikein kunnolla. Sivulla 8 on artikkeli nimeltään "Die Stunde der Populisten - Warum rechte Parteien in Europa so erfolgreich sind".

Thomas Steinfeld kirjoittaa seuraavasti: "Denn wann ist ein Volk bei sich? Die Wahren Finnen möchten der ehedem schwedischen Bevölkerung die Sprache nehmen" eli suora käännös: Milloin kansa on yhtenäinen? Perussuomalaiset tahtoisivat kieltää suomenruotsalaisilta kielen?

Vaikka en ole Persu, mielestäni jokin raja pitäisi olla poliittisten syytösten esittämisessä. Mistähän muuten Steinfeld tuon "tiedon" on saanut, etei vain jäljet johtaisi sylttytehtaalle?

[jlo]

Thomas Steinfeld kirjoittaa seuraavasti: "Denn wann ist ein Volk bei sich? Die Wahren Finnen möchten der ehedem schwedischen Bevölkerung die Sprache nehmen" eli suora käännös: Milloin kansa on yhtenäinen? Perussuomalaiset tahtoisivat kieltää suomenruotsalaisilta kielen?

Toimittajasetä unohti mainita, että rkp tahtoisi kieltää 160 kieltä.

[JV Lehtonen]

Perussuomalaiset tahtoisivat kieltää suomenruotsalaisilta kielen? [/b][/u]

Vaikka en ole Persu, mielestäni jokin raja pitäisi olla poliittisten syytösten esittämisessä. Mistähän muuten Steinfeld tuon "tiedon" on saanut, etei vain jäljet johtaisi sylttytehtaalle?[/quote]

Sylttytehdas hyvinkin: Vasabladet viuhuttaa natsikorttia oikein kunnolla:

Därmed kommer Rostilas populism att mer likna en äldre politisk rörelse, 1930-talets tidiga nazistiska vänsterpolitik, vars avsikt ju var att stimulera massorna i ett Tyskland som var politiskt och ekonomiskt försvagat efter första världskriget.

Det är kanske den historiskt relevanta gesten som är den mest intressanta och säregna i Rostilas manifest.

Språkfrihet och -frivillighet ­betyder hos Rostila en frihet att välja bort svenskan,
både som språk i den finska skolan och mer allmänt som ett språk som talas i Finland."

Nyt on kyllä RKP:ltä (Sven-Erik Klinkmann) karannut mopo käsistä lopullisesti!!

Mistä Klinkman kehittää tuon ajatuskulkunsa ??

En nyt viitsi provosoitua enempää, mutta kyllä tässä eräs Kirsi Virtanen tulee mieleen,
ja ihan Klinkmanin oman ajatuksenjuoksun takia.. Mutta ei siitä sen enempää--

"Språkfrihet och -frivillighet ­betyder hos Rostila en frihet att välja bort svenskan
som ett språk som talas i Finland."

Onko kaikki muumit laaksossa ??

[NRR]

--- Vasabladet viuhuttaa natsikorttia oikein kunnolla:

Därmed kommer Rostilas populism att mer likna en äldre politisk rörelse, 1930-talets tidiga nazistiska vänsterpolitik, vars avsikt ju var att stimulera massorna i ett Tyskland som var politiskt och ekonomiskt försvagat efter första världskriget.

Det är kanske den historiskt relevanta gesten som är den mest intressanta och säregna i Rostilas manifest.

Språkfrihet och -frivillighet ­betyder hos Rostila en frihet att välja bort svenskan,
både som språk i den finska skolan och mer allmänt som ett språk som talas i Finland."

Nyt on kyllä RKP:ltä (Sven-Erik Klinkmann) karannut mopo käsistä lopullisesti!!

Mistä Klinkman kehittää tuon ajatuskulkunsa ??

Siis Vasabladetissa kirjoitetaan kirkkain otsin, että "Rostilan populismi muistuttaa yhä enemmän vanhempaa poliittista liikettä, 1930-luvun varhaista natsismiin liittyvää vasemmistopolitiikkaa, minkä tarkoitus oli kiihottaa massoja ensimmäisen maailmansodan jälkeen taloudellisesti ja poliittisesti heikentyneessä Saksassa. --- Kielivapaus ja -vapaaehtoisuus tarkoittaa Rostilalla vapautta valita pois ruotsi, sekä kielenä suomenkielisessä koulussa että yleisemminkin kielenä, jota puhutaan Suomessa"

Lienee kyseessä tämä lukon takana oleva artikkeli
http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/26809
josta näyttää olevan kopio Suomi24-palstalla
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12229301
Käytän tätä Suomi24-tekstiä.

Vuodatuksen perusteeksi on nostettu se, että Rostila kieltää ruotsin kielen paikan suomalaisen identiteetissä (tässä nopea ja epätarkka käännös, pahoittelen mahdollisia virheitä etukäteen):

"Rostila tekee eron annetun identiteetin ja enemmän tai vähemmän myötäsyntyisen identiteetin välillä, joka taas on yhteydessä äidinkielen ja kansan käsitteisiin. Hänen mukaansa on olemassa suomalaisille pakotettu identiteetti, jota hän kutsuu kulttuuri-identiteetiksi ja joka hänen näkemyksissään liittyy pakkoruotsiin. Samalla on olemassa äidinkielelle perustuva identiteetti, joka hänen mukaansa on ensisijainen, koska äidinkieli on monin tavoin kulttuurin perusta ---. Rostilan mukaan --- kulttuuri-identiteetin avulla suomalainen eliitti pyrkii sitomaan Suomen Nordeniin siten, että painotetaan paitsi kulttuuri-identiteettiä myös työelämän kielitaitotarvetta. Tämän tyyppisen identiteetin hän (Rostila) näkee alistavana ja kohdistettuna niitä suomalaisia vastaan, jotka eivät osaa ruotsia tai eivät halua lukea ruotsia --- Rostilalle kansa on suomea puhuva kansa, josta hänen mukaansa kukaan ei tunnu välittävän ---. Kansa saa siis hänen esityksessään kielellis-etnisen painotuksen, josta tulee oleellinen. Ne, jotka jäävät näin annettujen rajalinjojen ulkopuolelle, esimerkiksi ruotsinkieliset ja ruotsi kielenä, ovat suomenkielisille vieras tai pakotettu identiteetti, joka tulee jakamaan suomenkielisiä ja sellainen pitäisi Rostilan mukaan poistaa. Suomenkielisten itsetuntoa ei hänen mukaansa tue se, että kieli, jota he eivät osaa (ruotsi) kuuluisi heidän identiteettiinsä. Identiteetti, josta Rostila tässä puhuu on siis, minun nähdäkseni, selkeästi kollektiivinen. Sen pitäisi olla jakamaton ja sillä on aivan erityisen vahva side äidinkieleen, suomeen."

Tämä on siis jotain pahaa. Tämän perusteella tässä siis ollaan matkalla natsismiin.

Minkälaista identiteettityötä ruotsinkielinen koulu ja media tekevät, kun lopputulos on täydellinen sokeus suomenkielisen kansan olemassaololle - sen sijaan kaikkien tässä maassa pitää opiskella ruotsia ylläpitääkseen osaltaan suomenruotsalaista kulttuuria ja skandinaavista perintöä ja koko Norden palautetaan pohjoisten germaaniheimojen muinaiselle kieliyhteydelle?

[jlo]

Voin muistaa väärin mutta minulla on sellainen käsitys, ettei natsisaksan vainojen uhrien päällimmäinen huoli ollut pakkojiddisin puuttuminen saksalaisen ammattikoulun lukujärjestyksestä.
Tietysti vaasalaisten käsitys historiasta voi erota omastani.

[JV Lehtonen]

"Minkälaista identiteettityötä ruotsinkielinen koulu ja media tekevät, kun lopputulos on täydellinen sokeus suomenkielisen kansan olemassaololle - sen sijaan kaikkien tässä maassa pitää opiskella ruotsia ylläpitääkseen osaltaan suomenruotsalaista kulttuuria"

Aika jännää, että tätä puolta kansallisesta identiteetistä ei koskaan käsitellä identiteettiseminaareissa-
ehkä Pasi Saukkosta lukuunottamatta..

Laita seurantaan esim. huominen seminaari:

http://www.minedu.fi/OPM/Tapahtumakalen ... ml?lang=en

12.45 Kansallinen identiteetti ja yhteenkuuluvuus monikulttuurisessa Suomessa
Dosentti Pasi Saukkonen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore

[NRR]

RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtajan teksti englanniksi:

http://www.futurelabeurope.eu/blog/when ... y-changed/

"One fifth of the voters agreed with the Finns Party who not only accepts racist actions but also questions the minority I belong to, the Swedish-speaking minority in Finland. They advocate measures, which would weaken the status of my mother tongue Swedish, one of Finland’s two national languages. The rise of nationalism in Finland was for me no longer a societal phenomenon, but also a personal issue. My mother tongue is something more than just the language I speak. It is part of my identity and my culture. When the election results indicated that a lot of Finns question my right to exist in my country, I felt disappointed and could not recognize my own country anymore."

Toivottavasti sitä englanninkielistä versiota saa kommentoida. Huolestuttavaa että näissä ihme "young voices"-piireissä esitetään ihan mitä sattuu tästä asiasta. Se pitää kyllä sanoa että ikävä kyllä ruotsinkielisillä on tuo verkostoituminen hallussa.

Tuolla futurelabEurope-sivustolla on annettu eri maista mukana olevien nuorten vaikuttajien lista. Suomesta mukana näyttää olevan yhdeksän nuorta:
kolme suomenruotsalaista nimeä, kaksi Ahtisaaren CMI:n työntekijää (Crisis Management Initiative), yksi Åbo Akademin tutkija ja sitten kolme muuta.

[NRR]

Laita seurantaan esim. huominen seminaari:

http://www.minedu.fi/OPM/Tapahtumakalen ... ml?lang=en

12.45 Kansallinen identiteetti ja yhteenkuuluvuus monikulttuurisessa Suomessa
Dosentti Pasi Saukkonen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore

Olisipa mielenkiintoista tietää, mitä siellä puhuttiin.

Viikon takaisessa ohjelmassa Slaget efter tolv oli vieraana sama Saukkonen.
http://arenan.yle.fi/radio/2217340

Folktingetin edustajan tehtäväksi jäi tässä toistella perinteisiä voivotuksia: voivoi kun uhkaillaan, voivoi kun kehitettäisiin ruotsinopetusta, voivoi kun Kuusamoon saataisiin ystävyyskouluja, ruotsinmatkoja ja kiertäviä Svenska nu -lähettiläitä, voivoi kun ruotsi ei voi viedä tilaa muilta opinnoilta, voivoi kun suomalaisten kieltenopiskelu vain väheni, kun ruotsin pakollinen yo-koe poistui, voivoi kun meillä on kaksi kansalliskieltä ja silloin on luonnollista, että kaikki lukevat molempia kansalliskieliä, voivoi.

Saukkosen osuus oli tuttua, mutta tuon folktinget liturgian lomassa aivan kuin toisesta maailmasta.

Saukkonen myöntää, että kritiikki pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä kohtaan on lisääntynyt, mutta Saukkosen mielestä vakavampi uhka ruotsin kielen merkitykselle on ruotsinkielisten määrän väheneminen, heidän kaksikielistymisensä, palvelujen keskittyminen ja pohjoismaisen yhteistyön merkityksen väheneminen. Ruotsin asema ei kerta kaikkiaan ole enää sama kuin 20-30 vuotta sitten, koska englanti on ottanut sen paikan pohjoismaisessa yhteistyössä ja suuressa osassa Suomea ei ole mitään kontaktia ruotsin kieleen.

Saukkosen mukaan tuntuu siltä, että tärkeintä suomenruotsalaisille on suojella nykyistä muodollista kaksikielistä systeemiä. Tässä on hänestä vaarana, että kaksikielisyydestä tulee pelkkä muodollisuus, jolla ei ole sisältöä. Ruotsinkielisten pitäisi hänen mukaansa pohtia tarkemmin, mikä on ruotsinkielisten intresseissä.

Kysymykseen "Avaako ruotsi ovia?", hän vastasi, että muutamille muttei kaikille. Paras argumentti pakkoruotsia vastaan on hänen mukaansa se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan.

Pakkoruotsi on yksityiskohta kielipoliittisessa kokonaisuudessa. Koko systeemi tulisi arvoida uudelleen. Juuri nyt pakkoruotsi ei palvele suomenkielisten eikä ruotsinkielisten tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Folktingetin edustaja sanoo, ettei pakkoruotsista luovuta, koska se johtaisi vain virkamiesruotsin poistamiseen ja sitä myötä yksikieliseen maahan. Saukkonen myöntää, että maasta voi tulla yksikielinen tätäkin kautta. Toisaalta hänen mukaansa, yksikielisyyteen voidaan mennä sitäkin kautta, että pakosta huolimatta ruotsin taito suomenkielisten taholla vain huononee ja huononee.

Suomen nykyinen kaksikielisyysmalli on hänen mukaansa uniikki, muualla kaksikieliset maat ovat jakautuneet kielialueisiin. Hän kertasi omaa näkemystään kansalliskielten ja virallisten kielten erottamisesta.

Saukkosen malliin en nyt puutu, se ei ole reilu suomenkielisille ja maahanmuuttajille väkirikkailla monikielistyvillä alueilla, mutta hänen asemansa on uniikki, hänet voidaan kutsua kertomaan ruotsinkielisille, miltä tilanne oikeasti näyttää. Häneltä kysyttiin, voisiko pakollisen kouluruotsin asemaa parantaa folktingetin ajatuksilla, motivoinnilla jne. En luottaisi siihen, sanoi Saukkonen.