http://folktinget.fi/fi/lehdisto/lehdis ... eskustelua
alla lainauksia kyseisestä tiedotteesta, joiden alla minun mielipiteeni asiasta:
- Näin minäkin toivon.Folktinget korostaa sitä, että keskustelu tulee käydä järkevin perustein, ei huterien väitteiden ja ennakkoluulojen pohjalta.
- Vuodesta 2005 alkaen, jolloin toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskokeessa vapaaehtoiseksi,
ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten opiskelijoiden määrä on vähentynyt jyrkästi.
- Kertoo siitä, että opiskelijat kokevat sen turhaksi ja/tai sitten kokevat olevansa siinä liian huonoja läpäistääkseen kokeen, joten eivät sitä kirjoita.
- Ei tietenkään ole muiden kielten opiskelu lisääntynyt, kuten hyvin tiedetään. Sillä vaikka et ruotsia aikoisi kirjoittaa joudut silti istumaan ruotsintunneilla, joten sinulle ei jää yhtään sen enempää aikaa opiskella/tilaa lukujärjestykseen valita toista kieltä.Seurauksena ei kuitenkaan ole ollut muiden kielten opiskelun lisääntyminen. Päinvastoin.
- Kahden kansalliskielen säilyminen ei edellytä suomenkielisten pakkoruotsia. Kuten on oppimistuloksista hyvin nähty, pakkoruotsin lukeneet eivät taianomaisesti muutu ruotsinkieltä ylläpitäviksi ruotsin/kaksikielisiksi. (eikä sellaiseen voi millään strategioilla ihmistä pakottaakkaan)Hallitus, jossa tuolloin oli kuusi puoluetta, sopi, että maassamme on tärkeää säilyttää kaksi kansalliskieltä ja että molempien kielten esillä pitäminen ja vahvistaminen on tärkeää.
- Miten kummankaan kielen opiskelun vapaaehtoisuus vaikuttaa näiden kahden kansalliskielen tasa-arvoisuuteen?Folktinget muistuttaa, että ruotsin – ja suomen – kielen opettamisessa on kysymys kahden kieliryhmän välisestä kielellisestä tasa-arvosta.
Ei opiskelun vapaaehtoisuus poista kummankaan kielen kansalliskielistatusta, ruotsin/suomenkielisten oikeutta omaan kieleen saatikka oikeutta viranomaispalvelujen saantiin omalla kielellä.
- Loogista seurausta? Se, että ruotsin/suomenkielisillä on laissa määrätty oikeus omaan kieleen, ei tarkoita sitä, että ruotsin/suomenkielisillä olisi velvollisuus pakolla opiskella suomea/ruotsia.- Pakollinen ruotsin ja suomen opetus on loogista seurausta siitä, että maalla on kaksi kansalliskieltä.
Oikeus omaan kieleen on perusoikeus samalla tavoin kuin oikeus esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen, Gestrin sanoo.
- Mikä kaksikielisyys? Suomen kansalaiset ovat loppupeleissä harvinaisen yksikielisiä (olipa äidinkieli sitten mikä tahansa). Kaksi kansalliskieltä ei tee kansasta kaksikielistä.- Kaksikielisyys on myös kannanotto siihen, että maamme on osa Pohjolaa.
Suomi myös sattuu olemaan maantieteellisesti aika lujasti kiinni Pohjolassa, eikä sitä asiaa kielipolitiikka paljon hetkauta.

- Lääkäreistäkin on pulaa, ei meidän kaikkien silti ole pakko opiskella lääkäreiksi.Ruotsia osaavista työntekijöistä alkaa jo olla pulaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisen talousyhteistyön tiivistyessä kaiken aikaa.