Pakkoruotsi on perustuslain vastainen

[A. Salminen]

Pakkoruotsi tarkoitaa sekä virkojen että koululaisten pakkoruotsia. Koulujen pakkoruotsia perustellaan virkojen ruotsin taidon vaatimuksilla, jotka perustuvat kielitaitolain (laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta) 6 §:ään.

Kielitaitolaki
6 §
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... 30424#L2P6

Korkeakoulujen ns. virkamiesruotsi perustuu aivan suoraan em. pykälään.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
6 §
"Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta"

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Aivan vastaava pykälä on AMK:ja koskevasssa asetuksessa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... 30352#L3P8

Suomessa on n. 5 % ruotsinkielisiä ja n. 89 % suomenkielisiä (http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/ ... 01_fi.html), mutta valtion virkoihin vaaditaan em. pykälän mukaisesti sekä ruotsin että suomen taitoa ilman mitään suhteuttamista väestömäärään. Kielitaitolaki määrää käytännössä, että Suomessa on oltava 18-kertainen määrä valtion virkamiehiä jokaista ruotsinkielistä kohden verrattuna siihen, mitä valtion virkamiehiä on jokaista suoemnkielistä kohden. Tämä on perustuslain yhdevertaisuuspykälän vastaista.

Suomen perustuslaki
6 §
"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Martin Scheinin on Åbo Akademin valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori. Hän on myös yksi Perusoikeudet-kirjan (WSOYpro, 2011) kirjoittajista, joka on ehkä keskeisin Suomessa ilmestynyt Suomen perustuslakia käsittelevä oikeustieteellinen teos (kirjassa käsitellään myös kielelliset perusoikeudet, mutta ei mainita sanallakaan niiden yhteydessä koulujen kieltenopetusta).

Scheinin, Martin
Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle
2002
HE 92/2002 vp uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

"Valiokunnan pyytämänä lausuntona hallituksen esityksestä uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi
lainsäädännöksi (HE 92/2002 vp) esitän kunnioittavasti seuraavaa.
[- -]
4. Julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaitovaatimukset

Pidän perusteltuna, että vaatimukseen molempien kansalliskielten taidosta julkisyhteisöjen
henkilöstön kelpoisuusvaatimuksena kehitettäisiin joustavampia ratkaisuja kuin yksilöllinen
erivapausmahdollisuus (2. lakiehdotuksen 2 luvun 9 §). Nähtävissä on ainakin kaksi kehityslinjaa,
joiden vuoksi erivapausmalli voi osoittautua ongelmalliseksi, (a) Yhtäältä on mahdollista, että
vaatimusta yhden kansalliskielen erinomaisesta taidosta ja toisen kansalliskielen tyydyttävästä
taidosta pidettäisiin välillisesti kansalaisuuteen perustuvana syrjintänä suhteessa toisesta EUmaasta tulevien asiantuntijoiden hakeutumiseen korkeakoulututkintoa edellyttäviin
asiantuntijatehtäviin Suomen julkishallinnossa, (b) Toisaalta saattaa olla tarpeen tietoisesti
rekrytoida esimerkiksi poliisikuntaan tai muutoin tietyn maahanmuuttajataustaisen väestöryhmän
palveluja hoitamaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yksilölliset tapaukset voidaan
epäilemättä hoitaa erivapausteitse 9 §:n yksityiskohtaisten perustelujen tiukkuudesta huolimatta,
mutta positiiviseksi erityiskohteluksi luonnehdittavassa tietoisessa rekrytoinnissa
erivapausmenettely ei välttämättä sovellu.

Kiinnitän huomiota myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 25
artiklaan, jonka mukaan jokaisella kansalaisella on yhdenvertainen oikeus hakeutua julkiseen
virkaan ilman sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettua erottelua. Tapauksessa Ignatanev.Latvia
(884/1999) komitea totesi 25 artiklaa loukatun, kun henkilö oli riittämättömän latvian kielen taidon takia poistettu kunnallisvaalien ehdokaslistalta. Virkakelpoisuudella ja oikeudella asettua
äänestäjien vapaan valinnan kohteeksi on tietysti huomattava ero. Silti KP-sopimuksen 25 artiklan johdanto-osan viittaus 2 artiklan mukaisiin erotteluihin koskee myös 25 artiklan c kohtaa eli hakeutumista julkiseen virkaan. Ja yleissopimuksen 2 artiklassa kieli on nimenomaisesti mainittu yhtenä kiellettynä erotteluperusteena.

Lakiehdotuksen 2 luvun 6 §:n 3 ja 4 momentissa onkin ehdotettu säännöksiä, joiden mukaan
valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin nykyistä väljemmin valtion henkilöstön
kielitaitovaatimuksista. Edellä sanotun perusteella pidän tätä kehityssuuntaa asiallisesti oikeana.
Samalla kuitenkin totean, että säännösehdotukset ovat varsin väljiä ja että ne siksi vaikuttavat
ongelmallisilta perustuslain 80 §:n kannalta."

Lähde ja koko lausunto pdf-tiedostona:
http://hdl.handle.net/10138/14381

KP-sopimus:
25 artikla
"Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilman minkäänlaista tämän yleissopimuksen 2 artiklassa mainittua erottelua ja ilman kohtuuttomia rajoituksia:
a) ottaa osaa yleisten asioiden hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien kautta;
b) äänestää ja tulla valituksi määräaikaisissa ja rehellisissä vaaleissa, jotka perustuvat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja salaiseen äänestykseen, joka takaa valitsijoiden tahdon vapaan ilmentymisen;
c) päästä periaatteessa yhdenvertaisina maansa julkisiin virkoihin."

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 19760008_2

Perustuslain 17 § sekä kielilaki eivät sisällä yksilöitä koskevia kielitaitovaatimuksia, vaan vaativat viranomaisia osaamaan ruotsia, joten nämä lait voidaan säilyttää. Sen sijaan kielitaitolaki sekä kouluja koskevien lakien pakollinen "toinen kotimainen" koskee yksilöitä ja nämä vaatimukset pitää poistaa.

Kielitaitolain 6 §, jolla koulujen pakkoruotsia perustellaan, asettaa perustuslain vastaisesti suomenkieliset ja ruotsinkieliset eriarvoiseen asemaan sekä on lisäksi ihmisoikeuksien vastaista erottelua.

[NRR]

Kiitos, olipa hyvä koonti!

"- päästä periaatteessa yhdenvertaisina maansa julkisiin virkoihin"

Kumpaa tämä nyt tarkoittaa
- että kaikilla on oltava entistä ehdottomampi, pidempi, vaativampi pakkoruotsi, jotta kaikki olisivat "yhdenvertaisia" virkoja hakiessa
vai tai sekä että
- että keneltäkään ei voi vaatia pakkoruotsia, koska pakkoruotsia ei voi ottaa pistoksina ja siksi on aina enemmän tai vähemmän ihmisiä, joille edes välttävä pakkoruotsin suorittaminen, omaksumisesta puhumattakaan, ei onnistu, ei ainakaan kohtuullisin ponnistuksin

[TK]

Suomenkielisten pakkoruotsitus on terveen järjen vastaista toimintaa. Lakien ja asetusten ja niiden tulkinnan ei pitäisi olla ristiriidassa terveen järjen kanssa. Pakkoruotsittajat lukevat ja vääntelevät lakeja ja totuutta omaksi edukseen, miten mielivät, täysin mielivaltaisesti.

[JV Lehtonen]

Mielenkiintoista!
Samaan lopputulemaan minäkin päädyin pari vuotta sitten..

http://julesvirne.puheenvuoro.uusisuomi ... -vastainen
vaikkakin hieman maanläheisemmästä näkökulmasta ponnistaen

[A. Salminen]

Mielenkiintoista!
Samaan lopputulemaan minäkin päädyin pari vuotta sitten..
http://julesvirne.puheenvuoro.uusisuomi ... -vastainen
vaikkakin hieman maanläheisemmästä näkökulmasta ponnistaen

Hyvä huomio! Sen lisäksi, että kielitaitolain 6 § on perustuslain 6 §:n vastainen, voidaan sen katsoa olevan myös perustuslain 17 §:n vastainen. Olen joskus kysynyt oikeusministeriön (OM) "kielivirkamiehiltä" (http://oikeusministerio.fi/fi/index/yht ... sikko.html), mitä perustuslain "samanlaisten perusteiden mukaan" tarkoittaa. En muista sanatarkkaa vastausta, mutta se tarkoittaa käytännössä palvelun laatua. Lisäksi OM on erikseen julkistanut, että ko. kohta ei tarkoita, että ruotsinkielisiä palveluja pitäisi olla samassa laajuudessa.

Jos kysytte pakkoruotsia kannattavilta kansanedustajilta perustelua pakkoruotsille, niin yleisin perustelu on se, että virkoihn vaaditaan ruotsia. Ei siis ole minun keksintö, että koulujen pakkoruotsi perustuu todellisuudessa kielitaitolain 6 §:ään, vaan poliitikot itse ovat tuoneet tämän esille sekä lainsäädännössä ns. virkamiesruotsi perustuu suoraan kielitaitolain 6 §:ään. Pakkoruotsi on perusoikeuksien, ihmisoikeuksien, Suomen perustuslain ja ennen kaikkea demokratian vastainen.

[JV Lehtonen]

Mutta virkaan vaadittavan kelpoisuudenhan voi osoittaa myös valtion kielikokeella.

Yliopistojen virkaruotsi on täysin turha järjestely ja perustuu vain ja ainoastaan
RKP:n v-maisuuteen!

Se voidaan asetuksella purkaa, koska se ei perustu lakiin!

"Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista "