Kaikkien pakkoruotsikeskustelujen kaava
Lähetetty: 19.04.2014 22:16
Tiivistänpä tähän tuoreen pakkoruotsikeskustelun.
- Suomi on kaksikielinen maa, jossa kahden kielen osaaminen voisi olla luontevaa, niiden opiskelu koulussa rinnakkain itsestäänselvää.
Kommenteissa käy selväksi, ettei pakkoruotsi voi olla luontevaa eikä viiden prosentin vähemmistön kielen opiskelu pakolla läpi koulupolun ole todellakaan itsestäänselvää.
- Olen suomenruotsalainen ja suhtaudun pakkoruotsikeskusteluun toisaalta välinpitämättömästi, toisaalta hämmentyneesti. En oikein tajua mitä vikaa on minkään kielen opiskelussa.
- Vaivaako ruotsinkielisiä jokin kollektiivinen narsisimi, koska heidän on niin vaiketa ymmärtää, että heidän kieltään ei vaan haluta opiskella, koska sitä ei tarvita? Ei kyse ole mistään "vihasta", vaan ihan pragmaattisesta ajattelusta. Ei minulle suomenkielisenä ole mitenkään vaiketa ymmärtää, että Ahvenanmaalla tai Ruotsissa ei haluta opiskella pakkosuomea. En koe sitä minään suomenkielisten tai suomen kielen vihana tai vaan ihan käytännöllisenä ajatteluna, että opiskellaan niitä kieliä, jotka koetaan tarpellisina.
- Ruotsi tulee Suomessa "ilmaiseksi", sen osaaminen auttaa hahmottamaan ranskan aika mutkikasta kielioppia ja rakenteita, helpottaa saksan ja englannin opiskelua (niin ettei tarvitse puhua ns. Räikkös-englantia). Se on samaa "kieliperhettä" kuin länsimaiset ns. suuret kielet, päinvastoin kuin suomi.
- Ei mikään kieli tule ilmaiseksi. Ja suurimmassa osassa Suomea ruotsi on täysin vieras kieli, joka ei millään tavallaan kuulu ihmisten arkielämään. Miksi ihmeessä ruotsia pitäisi opiskellla jonkin muun kielen tueksi? Englannillahan yleensä opinnot aloitetaan, joten ruotsin mahdollisesta tuesta ei ole mitään hyötyä.
- Mä olet tullut siihen tulokseen että pakkoruotsi-ihmisen varsinainen motiivi on syrjintä ja ennakkoluulot.
- Entä ahvenanmaalaiset sitten? He poistivat kouluistaan jokin aika sitten pakkosuomea, vaikka suomenkielisiä on suhteessa saman verran kuin mantereella ruotsinkielisiä. Oliko heillä motiivina "syrjintä ja ennakkoluulot" eikä esim. tarve monipuolisemmalle kielitaidolle, jonka he ovat motiiviksi kertoneet?
- Ruotsia tarvitaan Suomessa enemmän kuin ranskaa tai espanjaa. Siksi lähtökohtaisesti on hyvä osata edes alkeet ruotsista, vaikkei sitä perusteellisemmin sitten osaisikaan.
- On aina jännä tavata näitä ihmisiä, joiden mielestä Suomessa tarvitaan ruotsia enemmän kuin jotain muuta kieltä. Varsinkin kun löytyy paljon ihmisiä, jotka voivat kertoa, etteivät he ruotsia ole tarvinneet, mutta jotain muuta kieltä he olisivat ehkä tarvinneet, tai siitä olisi ollut heille ainakin hyötyä. Lisäksi pakkoruotsi vie minulta viimeisenkin kiinnostuksen koko kielen käyttämisestä, enkä edes keksi, missä sitä käyttäisinkään.
- Suurin osa kansallista identiteettiämme rakentaneista ns. kultakauden taiteilijoista olivat tietenkin, historiallisista syistä, ruotsinkielisiä, Maamme-laulu on kirjoitettu ruotsiksi, Aleksis Kivi kirjoitti suomeksi mutta puhui koko elämänsä ruotsia. Ruotsista, suomenruotsalaisen vähemmistön kautta Suomeen tuli länsimaisia virtauksia suomettumisen vuosinakin. Edith Södergran, Tove Jansson, Märta ja Henrik Tikkanen, Monica Fagerholm, Kjell Westö ... He kaikki rakensivat/ rakentavat suomalaista kulttuuria ja identiteettiä ruotsiksi.
- Ruotsin kieli ei suurimmalle osalle suomalaisia ole kulttuurikysymys. Ruotsia käytettiin aikaisemmin, koska suomeksi ei voinut opiskella. Myös muualta tuli vaikutteita Suomeen, eikä pelkästään Ruotsista, esimerkiksi saksaa osattiin enemmän kuin nyt.
- Pakkoruotsin poistuessa, luulempa että teidän kullannuppunne eivät halua opiskella mitään muuta kuin pelkkää englantia!
- Voivoi, onhan se tietenkin vaikea ymmärtää, että jos on valittava kaksi pakollista vierasta kieltä, niin sitten lapset perheineen valitsevat kaksi vierasta kieltä.
- Pakkoruotsin vastustajat ovat fanaatikkoja.
- Fanaatikkojahan ovat juuri pakottajat, jotka yrittävät tuputtaa ideologiaansa toisille. Sitä kutsutaan myös propagandaksi.
- Suomi on kaksikielinen maa, jossa kahden kielen osaaminen voisi olla luontevaa, niiden opiskelu koulussa rinnakkain itsestäänselvää.
Kommenteissa käy selväksi, ettei pakkoruotsi voi olla luontevaa eikä viiden prosentin vähemmistön kielen opiskelu pakolla läpi koulupolun ole todellakaan itsestäänselvää.
- Olen suomenruotsalainen ja suhtaudun pakkoruotsikeskusteluun toisaalta välinpitämättömästi, toisaalta hämmentyneesti. En oikein tajua mitä vikaa on minkään kielen opiskelussa.
- Vaivaako ruotsinkielisiä jokin kollektiivinen narsisimi, koska heidän on niin vaiketa ymmärtää, että heidän kieltään ei vaan haluta opiskella, koska sitä ei tarvita? Ei kyse ole mistään "vihasta", vaan ihan pragmaattisesta ajattelusta. Ei minulle suomenkielisenä ole mitenkään vaiketa ymmärtää, että Ahvenanmaalla tai Ruotsissa ei haluta opiskella pakkosuomea. En koe sitä minään suomenkielisten tai suomen kielen vihana tai vaan ihan käytännöllisenä ajatteluna, että opiskellaan niitä kieliä, jotka koetaan tarpellisina.
- Ruotsi tulee Suomessa "ilmaiseksi", sen osaaminen auttaa hahmottamaan ranskan aika mutkikasta kielioppia ja rakenteita, helpottaa saksan ja englannin opiskelua (niin ettei tarvitse puhua ns. Räikkös-englantia). Se on samaa "kieliperhettä" kuin länsimaiset ns. suuret kielet, päinvastoin kuin suomi.
- Ei mikään kieli tule ilmaiseksi. Ja suurimmassa osassa Suomea ruotsi on täysin vieras kieli, joka ei millään tavallaan kuulu ihmisten arkielämään. Miksi ihmeessä ruotsia pitäisi opiskellla jonkin muun kielen tueksi? Englannillahan yleensä opinnot aloitetaan, joten ruotsin mahdollisesta tuesta ei ole mitään hyötyä.
- Mä olet tullut siihen tulokseen että pakkoruotsi-ihmisen varsinainen motiivi on syrjintä ja ennakkoluulot.
- Entä ahvenanmaalaiset sitten? He poistivat kouluistaan jokin aika sitten pakkosuomea, vaikka suomenkielisiä on suhteessa saman verran kuin mantereella ruotsinkielisiä. Oliko heillä motiivina "syrjintä ja ennakkoluulot" eikä esim. tarve monipuolisemmalle kielitaidolle, jonka he ovat motiiviksi kertoneet?
- Ruotsia tarvitaan Suomessa enemmän kuin ranskaa tai espanjaa. Siksi lähtökohtaisesti on hyvä osata edes alkeet ruotsista, vaikkei sitä perusteellisemmin sitten osaisikaan.
- On aina jännä tavata näitä ihmisiä, joiden mielestä Suomessa tarvitaan ruotsia enemmän kuin jotain muuta kieltä. Varsinkin kun löytyy paljon ihmisiä, jotka voivat kertoa, etteivät he ruotsia ole tarvinneet, mutta jotain muuta kieltä he olisivat ehkä tarvinneet, tai siitä olisi ollut heille ainakin hyötyä. Lisäksi pakkoruotsi vie minulta viimeisenkin kiinnostuksen koko kielen käyttämisestä, enkä edes keksi, missä sitä käyttäisinkään.
- Suurin osa kansallista identiteettiämme rakentaneista ns. kultakauden taiteilijoista olivat tietenkin, historiallisista syistä, ruotsinkielisiä, Maamme-laulu on kirjoitettu ruotsiksi, Aleksis Kivi kirjoitti suomeksi mutta puhui koko elämänsä ruotsia. Ruotsista, suomenruotsalaisen vähemmistön kautta Suomeen tuli länsimaisia virtauksia suomettumisen vuosinakin. Edith Södergran, Tove Jansson, Märta ja Henrik Tikkanen, Monica Fagerholm, Kjell Westö ... He kaikki rakensivat/ rakentavat suomalaista kulttuuria ja identiteettiä ruotsiksi.
- Ruotsin kieli ei suurimmalle osalle suomalaisia ole kulttuurikysymys. Ruotsia käytettiin aikaisemmin, koska suomeksi ei voinut opiskella. Myös muualta tuli vaikutteita Suomeen, eikä pelkästään Ruotsista, esimerkiksi saksaa osattiin enemmän kuin nyt.
- Pakkoruotsin poistuessa, luulempa että teidän kullannuppunne eivät halua opiskella mitään muuta kuin pelkkää englantia!
- Voivoi, onhan se tietenkin vaikea ymmärtää, että jos on valittava kaksi pakollista vierasta kieltä, niin sitten lapset perheineen valitsevat kaksi vierasta kieltä.
- Pakkoruotsin vastustajat ovat fanaatikkoja.
- Fanaatikkojahan ovat juuri pakottajat, jotka yrittävät tuputtaa ideologiaansa toisille. Sitä kutsutaan myös propagandaksi.