vapaakielivalinta.fi

Monilla on lähellään nuori, jonka lukio on tyssännyt ruotsinopintoihin. Tässä suhteessa suomalainen lukio on armoton. Erityisesti tämä iskee oppilaisiin, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia tai maahanmuuttajatausta. Oppilaat, jotka eivät ole erityisen lahjakkaita kielissä, tietävät, ettei pakkoruotsilla ole heidän tulevaisuudessaan mitään käyttöä, muuta pakkovirkaruotsista on päästävä läpi.

Tavallisessa lukiossa on siis edelleen vähintään viisi ruotsinkurssia kaikille, mutta 2005 yo-kokeen pakollisuudesta luovuttiin. Tätä ovat ruotsinkielisten edustajat itkeneet siitä asti. Tavalla tai toisella on folktinget päättänyt palauttaa useimmille pakollisen ruotsin yo-kokeen.

Toisen vieraan kielen paikan vie edelleen Ruotsi, jota ei todellakaan moni halua kirjoittaa - ei haluaisi edes opiskella. Tämän vuoksi muiden kielten kirjoittaminen ei ole lisääntynyt, vaikkei ruotsia olekaan pakko kirjoittaa. Jos olisi haluttu lisätä muiden kielten kirjoittajia, ruotsi olisi pitänyt tehdä vapaa-ehtoiseksi.

Valinnaisuutta lisättiin yo-kirjoituksissa (ja pakollinen ruotsin yo-koe poistettiin) muiden kuin kieliopintojen vuoksi:
- haluttiin vähentää kielten painoarvoa, sillä yo-tutkinto oli turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.
Lukiossa on tärkeää saada painottaa jotain ihan muuta kuin kieliä.

Pieni jousto on tehty maahanmuuttajavaltaisiin aikuislukioihin. Ruotsi on ainoa lukion oppiaine, josta niihin on laadittu ns. tähtikursseja niitä lukiolaisia varten, jotka uudestaan ja uudestaan reputtavat oman lukionsa ruotsinkurssit (heitä on paljon): "Tähtikurssit on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia selviytyä tavallisista ruotsin kielen kursseista hyväksytyllä arvosanalla. Ennen jokaista oppituntia pidetään 60 minuutin pituinen tukikurssi, jossa tehdään suuri määrä samankaltaisia harjoituksia. Jos poissaoloja on kaksi tai enemmän, kyseisen opiskelijan osalta tähtikurssi loppuu siihen. Kurssin päättyessä opiskelija osallistuu normaalisti kurssikokeeseen ja vaikka hän saa siitä arvosanaksi 4, on hänen kuitenkin mahdollista saada kurssista arvosanaksi 5, mikäli kaikki tukikurssiin kuuluvat tehtävät on hyväksytysti suoritettu. Näiden tähtikurssien sovittaminen omaan lukio-opiskeluun on hankalaa ja vaatinee neljännen opiskeluvuoden. Minkään muun aineen läpäisyyn ei tarvita tällaisia tähtikursseja. Ja näilläkin tähtien kera lukiotodistuksensa saaneilla on edessä seuraavalla asteella virkapakkoruotsi. Ei toivoakaan, että näistä tulisi ihanteellisia Norden-kansalaisia sujuvalla ruotsilla."

Lukiolaisten liitto on ottanut kantaa viimeksi tänä keväänä pakkoruotsin vapaaehtoisuuden puolesta.

Kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta. Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon, mutta pienen kielialeen maana tarvitsisimme laajan kielivarannon, siis erilaisia kielitaitoja. Tässä syy kielivarantomme kapeuteen Helsingin yliopiston ranskan kielen professorin mukaan:

"kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä"!

Siis asiaosaamisen painotus on valtava (syystä) ja kielipaletti vaihtoehdoton.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta julkaistiin muutama vuosi sitten tilannekatsaus kieltenopiskelusta:
http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/201 ... va-kiinni/
Se sisältää mielenkiintoisia trendejä lukion kannalta:
- Englannin kielen taitoa pidetään nykyään itsestäänselvyytenä.
- Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, kertoo iberoromaanisten kielten professori.
- Ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet, vaikka ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin, muistuttaa ranskan kielen professori.
- Myös saksan suosio on laskussa, liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan, muistuttaa germaanisen filologian professori.
- Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä, kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin, sanoo venäjän kielen professori.

Tilannetta ei voi parantaa muiden kielten osalta jatkamalla pakkoruotsia!