vapaakielivalinta.fi

Pakollinen ruotsi alkaa jatkossa alakoulussa.

Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi.

Nyt sitten joka alakouluun
- on hankittava pätevä ruotsinope,
- on lisättävä ruotsinopintoja kaikkien luokanopettajien saataville erikoistumista varten,
- on järjestettävä työn rinnalle pätevöitymiskoulutusta ruotsinopeksi,
- on muutettava virkarakenteita niin, että mahdollinen englanti-saksa-opettaja korvataan englanti-ruotsi-opettajalla.

Nyt
- muiden kielten valinnat vähenevät alakoulussa,
- kieltenoppimiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät alakoulussa,
- yläkoulussa taas ei riitä kahta tuntia ruotsia joka luokalle, jolloin on joko pidettävä ruotsissa välivuosi tai luettava kahtena vuonna vain yksi vuosiviikkotunti tai tarjottava lisäkurssia ruotsissa lukioon menijöille - tai kuten RKP toivoo, nostettava kahdella tunnilla pakkoruotsin peruskoulun tuntimäärää,
ja kaikki tämä maksaa ja aiheuttaa ongelmia ja kielivaranto kapenee entisestään.

Opettajalehdessä haastateltiin ruotsinopettajien liiton puheenjohtajaa:
- Mitä muutos maksaa ja kuka sen maksaa?
- Siirtymäkausi maksaa paljon. Väliin putoaville oppilaille on annettava lisäopetusta ja opettajille täydennyskoulutusta.
- Paraneeko ruotsin kielen asema näillä eväillä?
- Pelkään, että osaaminen ei näillä eväillä parane.

Mutta kalliisti maksettavaa haittaa oppilaille ja muiden kielten opetukselle kyllä tehdään!!!

Oppilaat erilaisia

Oppilaat ovat erilaisia taustoiltaa ja taidoiltaan. Kielet ovat osalle kohtuullisen helppoja vaikka työläitä, osalle kohtuuttoman vaikeita. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki lapset lukisivat alakoulussa useita vieraita kieliä. Monet lapset työstävät koko alakoulun ajan koulukielen (suomen) taitoja, monella ne ovat hakusessa vielä yläkoulussakin. Jo alakoulussa osa oppilaista vaikeuksissa uusien hankalien käsitteiden kanssa (maantiede, biologia ja muut luonnontieteet).

Kielivalintojen tarjotin oli matkalla hyvään suuntaan

Suomenkielisessä alakoulussa tulisi olla tarjolla useampi mielekäs pitkä kieli, jotta ne, joille kielet ovat kohtuullisen helppoja, voivat valita itselleen kaksi pitkää kieltä. Pienellä paikkakunnalla tämä tarkoittaisi aluksi englantia ja toista pitkää kieltä (joka voidaan kuntakohtaisesti valita tai järjestää kiertävä kieltenopettaja esim. läheiseltä yläasteelta tai lukiosta). Suuremmilla paikkakunnilla alakouluilla on yleensä tarjolla kaksi mutta usein myös kolme pitkää kieltä (esimerkiksi en, sa, ra) ja koulualuettain jo nyt jaetaan harvinaisempia kieliä siten, että kullakin on kohtuullisen matkan päässä enemmänkin valinnanvaraa. Tässä järjestelyt olivat kehittymässä hyvään suuntaan, mutta nyt tilanne on toinen.

Varhaistettu ruotsi on ongelma

Sen sijaan, että olisi jatkettu alakoulujen kielitarjonnan vahvistamista ja annettu erilaisten lasten valita eri tavoin, nyt on varhaistettu pakkoruotsi alakouluun. Tämä ei ollut asiantuntijavalinta, vaan taustalla RKP:n väsymätön lobbaus ("lähdemme hakemaan varhaistusta hallituksen suljettujen ovien takana", lausui ruotsalaisen kansanpuolueen Nylander saman päivän iltauutisista, kun asiantuntijoiden muovaama tuntijako ilman varhaistusta oli julkistettu. Sen minkä RKP on kielipolitiikassa ilmaissut haluavansa, se on tottunut saamaan.

Pakkoruotsin varhaistamisen ongelmista kertoo nyt Turun Sanomat:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/616872 ... uhkaa+vaje

"Kunnat ja kieltenopettajat vaativat siirtymäaikaa ruotsin kielen opetusuudistukseen. Jos siirtymäaikaa ei tule, seitsemännen luokan vuonna 2016 aloittavat oppilaat menettävät kolme viikkotuntia ruotsin ja englannin opetusta yläkoulun aikana. ---
– Olemme esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle useita kertoja toivomuksen, että käyttöön otettaisiin siirtymäaika. Toivomuksia on tullut runsaasti myös kunnista, opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ei vielä ole tehnyt päätöstä mahdollisesta siirtymäajasta.
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Kari Jukaraisen mukaan vajetta voitaisiin paikata myös ylimääräisillä tunneilla.
– Ne tulisivat kyllä hirveän kalliiksi. Kunnat eivät taatusti riemastu, jos kustannukset tulevat niille."