Folktingetin tilaisuus työntää propagandaa mediaan
Lähetetty: 10.04.2014 15:43
Poliisi on kuulemma todennut, ettei kielellä ollut osuutta tapahtumissa, kun ilmeisesti sairas/huumattu mies hyökkäsi bussissa keski-ikäisen ruotsia puhuneen naisen kimppuun ja huusi jotain suomenruotsalaisista. Hesari kertoo, että matkustajien mentyä tilanteeseen väliin eräs nainen "seisoi paikallaan kyyhöttäneen riehujan vieressä ja silitti rauhoittavasti tämän olkapäätä poliisia odotellessa". Kyseessä ei siis ollut kielipoliittinen provokaatio vaan kyse oli mielenterveyspalvelujen alasajosta.
Folktinget pitää tätä poliisin arviota "vastuuttomana".
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/1 ... nagon-roll
Samalla käytetään tilannetta hyväksi toistaa folktingetin omia, vääräksi todettuja puolusteluja pakkoruotsille. Usein kuulemma törmää "ruotsinvastaiseen propagandaan, jossa väitetään, että Suomi olisi ainoa eurooppalainen maa, jossa pakotetaan lukemaan yksi ylimääräinen kieli". Mutta eipäs olekaan, folktingetin edustaja sanoo, katsokaapa Belgiaa, Sveitsiä, Luxemburgia ja Irlantia, missä luetaan useampia kieliä. Huomispäivän maailmassa yhä useampi on kolmikielinen, hän jatkaa.
Ensinkin Suomi on todella ainoa maa, jossa pieni (myös maailmanmittaluokassa) vähemmistökieli on tällä tavoin pakollinen kaikille, ihan kaikille, peruskoulusta yliopistoon.
Toiseksi muissa maissa tilanne on tyystin toinen: maan oma kieli on maailmankieli tai ollaan riippuvaisia ympäröivien keilialueiden palveluista, ja nämä lähikieletkin ovat maailmankieliä.
Irlanti (englanti, iiri)
Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa. Iirihän on maan asukkaiden enemmistön esivanhempien alkuperäinen kieli, kuten suomen kieli on Suomessa.
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973.
Kaikille yleistä virkaiiriä ei yliopistoissa ole.
Irlantilaisten äidinkieli on yleensä englanti, minkä vuoksi heillä ei ole suurta tarvetta vieraiden kielten opiskelulle.
Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti.
Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä sveitsiläisillä korkeakouluopiskelijoilla ei ole.
Retoromaania lukuunottamatta kaikki Sveitsin kielet ovat maailmankieliä, englantia luetaan yleisesti.
Belgia (hollanti, ranska, saksa)
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti (n. 60%) tai ranska (n. 30%), on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Pakkovirkakielistä kaikille korkeakouluopiskelijoille ei löydy viitteitä.
Luxemburg
Luxemburg on pienenpini mutta idyllinen kaupunki(valtio) kahden kielialueen (saksa, ranska) rajalla keskellä Eurooppaa. Kaupunkilaisten oma kieli on lähisukua toiselle noista kielialueista (saksa). Korkeampi koulutus ja asiantuntijaverkostot eri aloilta on haettava noilta lähialueilta, joiden kielet kuuluvat myös jatkuvasti Luxemburgin kaduilla.
Kolmanneksi folktingetin unelmalla, "kolmikielisellä suomalaisella" on vasta kielinä suomi, ruotsi ja englanti. On oltava nelikielinen, jotta syntyisi kielivarantoa ja siltoja muihin maihin. Tällaista ei voi kansalaisilta vaatia.
Folktinget pitää tätä poliisin arviota "vastuuttomana".
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/1 ... nagon-roll
Samalla käytetään tilannetta hyväksi toistaa folktingetin omia, vääräksi todettuja puolusteluja pakkoruotsille. Usein kuulemma törmää "ruotsinvastaiseen propagandaan, jossa väitetään, että Suomi olisi ainoa eurooppalainen maa, jossa pakotetaan lukemaan yksi ylimääräinen kieli". Mutta eipäs olekaan, folktingetin edustaja sanoo, katsokaapa Belgiaa, Sveitsiä, Luxemburgia ja Irlantia, missä luetaan useampia kieliä. Huomispäivän maailmassa yhä useampi on kolmikielinen, hän jatkaa.
Ensinkin Suomi on todella ainoa maa, jossa pieni (myös maailmanmittaluokassa) vähemmistökieli on tällä tavoin pakollinen kaikille, ihan kaikille, peruskoulusta yliopistoon.
Toiseksi muissa maissa tilanne on tyystin toinen: maan oma kieli on maailmankieli tai ollaan riippuvaisia ympäröivien keilialueiden palveluista, ja nämä lähikieletkin ovat maailmankieliä.
Irlanti (englanti, iiri)
Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa. Iirihän on maan asukkaiden enemmistön esivanhempien alkuperäinen kieli, kuten suomen kieli on Suomessa.
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973.
Kaikille yleistä virkaiiriä ei yliopistoissa ole.
Irlantilaisten äidinkieli on yleensä englanti, minkä vuoksi heillä ei ole suurta tarvetta vieraiden kielten opiskelulle.
Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti.
Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä sveitsiläisillä korkeakouluopiskelijoilla ei ole.
Retoromaania lukuunottamatta kaikki Sveitsin kielet ovat maailmankieliä, englantia luetaan yleisesti.
Belgia (hollanti, ranska, saksa)
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti (n. 60%) tai ranska (n. 30%), on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Pakkovirkakielistä kaikille korkeakouluopiskelijoille ei löydy viitteitä.
Luxemburg
Luxemburg on pienenpini mutta idyllinen kaupunki(valtio) kahden kielialueen (saksa, ranska) rajalla keskellä Eurooppaa. Kaupunkilaisten oma kieli on lähisukua toiselle noista kielialueista (saksa). Korkeampi koulutus ja asiantuntijaverkostot eri aloilta on haettava noilta lähialueilta, joiden kielet kuuluvat myös jatkuvasti Luxemburgin kaduilla.
Kolmanneksi folktingetin unelmalla, "kolmikielisellä suomalaisella" on vasta kielinä suomi, ruotsi ja englanti. On oltava nelikielinen, jotta syntyisi kielivarantoa ja siltoja muihin maihin. Tällaista ei voi kansalaisilta vaatia.