vågasvenska-kampanja nojaa pakon kumotuille perusteille

[NRR]

Vapaata kielivalintaa vastaan nostatettu sosiaalisen median kampanja "vågasvenska" luottaa folktingetin vääristeltyihin perusteisiin pakolle ja linkittää lukijan folktingetin sivulle, jolta löytyy otsikko "Väitteitä miksi ruotsin kielen pakollisuus tulee poistaa"

http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

[NRR]

1. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.

Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa. "Mother tongue plus two" on myös EU:n virallinen tavoite. Viimeisimmän, vuonna 2012 monikielisyyttä mitanneen Eurobarometrin mukaan Alankomaat, Tanska, Luxemburg, kolme Baltian maata, Slovenia ja Malta saavuttivat tavoitteen. Suomi ei kuulunut tähän ryhmään.


Pakkovirkaruotsin kaltaista järjestelyä noissa maissa ei ole. Mitä tarkoittanee, että "Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa", kun sveitsiläinen opiskelijatuttuni ilmoittaa, ettei heillä ole korkeakoulussa lainkaan pakollisia kieliopintoja.


Mutta mikä "monikielisyysmittaus" tässä on viitteenä? Linkki tulisi olla valmiina, ettei sitä joudu etsimään.

LISÄYS:
Vuonna 2012 on julkaistu tämä kielten Eurobarometri-kysely (386)
http://ec.europa.eu/public_opinion/arch ... sum_en.pdf

"In terms of the long-term EU objective that every citizen has practical skills in at least two foreign languages there are only eight Member States in which a majority are able to do this:
Luxembourg (84%),
the Netherlands (77%),
Slovenia (67%),
Malta (59%),
Denmark (58%),
Latvia (54%),
Lithuania (52%) and
Estonia (52%)."
(page 8)

Finland 48%
Sweden 44%
(page 9)

Nyt täytyy sanoa, että folktingetin tapa käyttää tätä kyselytulosta on todella vastenmielinen.

Meiltä siis puuttuu pari prosenttia tuosta tavoitteesta (= puolet kansalaisista pystyisi omasta mielestään käymään keskustelua kahdella vieraalla kielellä). Tässä tavoiteen on saavuttanut moni sellainen maa, jossa kansalaisten enemmistön äidinkielellä on todella vahvoja lähikieliä. Kielitaitoa ei mitata vaan oma arvio riittää. Lisäksi tämä ei kerro sitä, miksi kahta kieltä läpi koulupolun lukeva kansa ei osaa toista näistä kielistä.

Sitä paitsi olemme edellä niitä, jotka puhuvat äidinkielenään tai koulukielenään ruotsia, tuota kieltä, jonka pitäisi avata ovet kaikkiin muihin kieliin.

Tässä yhteydessä olisi hyvä tutustua Jaskan esitykseen "Pakkoruotsin EU:n kielibarometrin valossa", missä osoitetaan, miten harhaanjohtavasti ja väärin pakon ymmärtäjät ovat tulkinneet EU:n kieltenopetuksen tulosten kartoituksia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... in-valossa

[NRR]

2. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta

Mikään ei osoita, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen jonkun toisen kustannuksella. Päinvastoin. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Euroopan komission raportista Study on the Contribution of Multilingualism to Creativity käy ilmi, että varhainen kaksi- tai useampikielisyys johtaa parempaan suorituskykyyn ja luovempaan ajatteluun, helpottaa ongelmanratkaisua sekä johtaa parempaan koulumenestykseen. Pitkällä tähtäimellä kaksikielisyys avaa lapselle mahdollisuuksia ajatteluun, antaa kokemuksia ja edistää mm. monipuolista sosiaalista kanssakäymistä. Tuore artikkeli Time Magazine-lehdessä (29.7.2013) viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat kaksikielisyyden antavan sekä kielellisiä, luovia että sosiaalisia etuja.
Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä.


Pakkoruotsi ei ole osa monikielisyyttä vaan yksi vieras kieli. Monikielisyys syntyy lapsena ja aidosta ympäristön monikielisyydestä.


Tässä on kokonaan ohitettu erityisoppilaiden ja maahanmuuttajaoppilaiden tilanne.

Ahvenanmaalta postettiin pakkosuomi siksi, että se söi nuorten kielitaidon - sama tapahtuu pakkoruotsin kanssa mannermaalla.

Mikäli kieliä voitaisiin noin vain määrätä pakolliseksi ilman, että ne olisivat poissa mistään, tietysti kaikkialla olisi vähintään kolme pakollista vierasta kieltä - mutta ei ole, koska jokainen kieli vaatii valtavasti työtä tullakseen opituksi ja aitoa tarvetta säilyäkseen.

[NRR]

3. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta

Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä. Oikeus omaan kieleen on samanlainen perustavanlaatuinen oikeus kuten esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että maassa on riittävät kielelliset voimavarat. Kaksikielisyys on myös kannanotto maamme pohjoismaisen suuntauksen puolesta. Pohjola on tärkein yhteiskunnallinen ja kulttuurinen viiteryhmämme ja suurin kauppakumppanimme. Molempien kansalliskielten taito tulee nähdä sijoituksena, ei kulueränä.


Maassa oli kaksi kansalliskieltä vuosikymmenet ilman pakkoruotsia. Nykyinen pakkoruotsi on vain johdonmukainen seuraus RKP:n kielipoliittisesta toiminnasta.

Meillä voidaan ottaa ja pitäisi ottaa saamen kielet kansalliskieliksi. Silloin ymmärretään paremmin, ettei kansalliskieli tarkoita pakkokieltä.

Pohjolassa pitäisi saamen kielten olla myös "pohjoismaisia kieliä" - ja suomen kieli. Pohjola on ikiaikaisesti monikielinen ja monikulttuurinen alue, ei mikään nationalistinen skandien valtakunta.

Kielitilannetta kannattaa katsoa avoimin ja kunnioittavin silmin, eikä sanella toisille sitä, miten näiden on oma ja lastensa kielitaito koettava.

[NRR]

4. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.

Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.


Muiden kielten kirjoittaminen ei ole lisääntynyt, koska se ei ollut uudistuksen tarkoitus. Jos olisi ollut, ruotsi olisi pitänyt tehdä vapaa-ehtoiseksi. Nyt tuon toisen kielen paikan vie edelleen Ruotsi, jota ei todellakaan moni halua kirjoittaa - ei haluaisi edes opiskella.

Tässä folktinget toistaa vääristelyä, vaikka se hyvin tietää, mistä on kyse, niin monta kertaa tämä väite on esitetty ja aina se on korjattu.

Perusteet valinnaisuuden lisäämiselle yo-kirjoituksissa olivat
- haluttiin vähentää kielten painoarvoa, sillä yo-tutkinto oli turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

[NRR]

5. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.

Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, eristäytymiseen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.


Jokainen, joka on työn tai harrastusten mukana liikkunut pohjoismaisissa tapaamisissa, seminaareissa tai kokouksissa tietää, että työkieli on englanti. Aina on mukana muita kuin skandeja. Maailma on nyt sellainen.

Kun totuus on, etteivät suomalaiset osaa ruotsia, meillä pitäisi olla tosi tukalat olot Nordenissa. Ei ole. Se kertoo paljon se.

[NRR]

Miksi folktinget valehtelee, vaikka tietää näistä asioista totuuden?

Pelkkä valheellinen propaganda siis riittää? Tarkoitus pyhittää keinot? Mikä on tarkoitus? Jatkaa ikuisesti pakkoruotsia, jolla ei ole ihmisten kannatusta, joka aiheuttaa todella paljon murhetta ja hankaluutta?

Entä jos rehellisyys ja oikeudenmukaisuus olisivat sittenkin pitemmän päälle kannattavia hyveitä?

[Hillevi Henanen]

Folktingetin 75 henkeä on pitänyt palaveria ja tulos on näin surkean laiha. Eihän tässä ollut mitään uutta!

Ties monennenko kerran uudelleen lämmitetty pakkopuuro ei kansalle maistu, ei vaikka itse Heinäluoma olisi värvätty voisilmäksi.

[TK]

Suomenkielinen kysyy ensimmäiseksi, mitä helvetissä tarkoittaa vågasvenska? Mutta jo pelkkä å-kirjain riittänee torjumaan asian, vaikka ei ymmärräkkään, mitä se tarkoittaa.

Folktingetin sivulla suomeksi kirjoitettu lista "Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?" osoittaa, että kysymys on surujen vanhoista epätotuuksista, pakkoruotsittajien kuluneista sloganeista, joissa ei ole päätä eikä häntää. Pakkoruotsille ei ole olemassa minkäänlaisia järjellisiä perusteita.

[TMK]

Suomenkielinen kysyy ensimmäiseksi, mitä helvetissä tarkoittaa vågasvenska? Mutta jo pelkkä å-kirjain riittänee torjumaan asian, vaikka ei ymmärräkkään, mitä se tarkoittaa.

Hah, tuo on kyllä totta. Tuskin muut kuin asiaa seuraavat tietävät ruotsalaisten Vågafinskasta ja osaavat liittää sen siihen. Tuo lienee varmaan tarkoitettu enemmän ruotsia äidinkielenään puhuville, koska hehän kuulemma pelkäävät puhua ruotsia Suomessa. Virkamiehille tullee ehkä enemmän vaatimuksia vastata ruotsiksi ja kaupoissa puhutaan ruotsia. Se tuskin kuitenkaan suomenkielisten asenteita hirveästi muuttaa, ainakaan positiivisempaan suuntaan.

Dessutom hoppas jag att vi avdramatiserat att vi har två språk i det här landet, för det är ju egentligen inte så hemskt konstigt.

Jaa, että vain kaksi kieltä. Jokainen, joka asuu vähänkään isommalla paikkakunnalla kuulee jo useampia kieliä päivittäin. Minullakin 3-4 kaveria vähintään on naimisissa ulkomaalaisen kanssa.

[Weeku]

[quote="NRR"]5. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.

Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, eristäytymiseen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.

Periaatteessa totta, mutta sanan "ruotsin kielen" taito voidaan vaihtaa yhtä hyvin sanaan "saksan- , ranskan-, portugalin, espanjan- jne-" kielitaitoon niin kappale pitää aivan yhtä hyvin paikkansa.

[NRR]

--- sanan "ruotsin kielen" taito voidaan vaihtaa yhtä hyvin sanaan "saksan- , ranskan-, portugalin, espanjan- jne-" kielitaitoon niin kappale pitää aivan yhtä hyvin paikkansa.

Totta, tietysti silloin Nordenin tilalle tulisi asettaa jokin toinen alue tai yhteisö. Toimittaja Tuomas Enbuske kuvasi tilannetta näin:

"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä, ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon."

[Weeku]

Norden on tietyllä tapaa "imaginäärinen" alue, ei Tanskassa ja tanskalaisten kanssa pärjää ruotsin kielen taidolla. Tanskan ja ruotsinkieli ovat lähes yhtä kaukana toisistaan kuin suomen ja eestin kieli vaikka toisin väitetään.

[NRR]

Norden on tietyllä tapaa "imaginäärinen" alue, ei Tanskassa ja tanskalaisten kanssa pärjää ruotsin kielen taidolla. Tanskan ja ruotsinkieli ovat lähes yhtä kaukana toisistaan kuin suomen ja eestin kieli vaikka toisin väitetään.

Osuva ilmaus: imaginäärinen Norden!

Meillä on järjetön kielipolitiikka, joka perustuu kaksikielisyysilluusioon ja imaginääriseen Nordeniin ja nivoo näistä pakkoruotsiliturgiaa...

[Hannu Jussi]

Vielä esimerkki Sveitsin kielipolitiikasta. Ilmeisesti siellä tietenkin johtuen koulusta, koulutuksesta ja alueesta, ei välttämättä opeteta muita kieliä niin, että ne osaisi äidinkielenomaisesti.

Esimerkkinä saksankielisestä Sveitsistä henkilö, joka muutti Italiaan oppiakseen kielen. Englantia osasi hiukan, mutta kyllä sekin vahvistuu.
Samaan aikaan tapasin Englannista lakia lukevan henkilön, joka yritti puhua italialaisille ranskaa. Hänen mielestään italialaisten tuli ymmärtää, koska ovat sukukieliä!!!!

Melko kaukana on vielä eurooppalaisten kahden vieraan kielen hallinta.