Ruotsin ja Ahvenanmaan kieltenopetuksen mallit ovat hyviä
Lähetetty: 06.04.2014 12:19
FS:n blogissa on eräs kommentoija käsittänyt väärin kieltenopetuksen ongelmat Ruotsissa. Hän kirjoittaa:
"Ruotsissa on lisätty valinnan vapautta kielten suhteen sillä seurauksella, että moni kielellisestikin lahjakas oppilas on jättäytynyt lukemaan ainoastaan englantia eikä muuta. Ysiluokkalaisten kielitaito romahti samantien: joka kolmas ei lue mitään muuta kuin englantia vieraana kielenä. Tuosta Suomen on syytä ottaa opikseen uudistuksia tehdessä."
viesti 293 blogissa http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi ... anpetturia
Tässä ei kaikki ole kohdallaan. Kielitaito ei ole romahtanut sen paremmin Ruotsissa kuin Ahvenanmaalla. Ruotsissa toki maahanmuuttajien määrä on koko ajan kasvanut ja kielellinen todellisuus on siksi muutoksessa.
Ruotsin muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan lähes kaikki lukevat englantia (oletettavasti pieni erityisoppilaiden ryhmä ei lue vieraita kieliä ja englantia äidinkielenään puhuvat lienee vapautettu) ja toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona tälle "moderna språk"-kielelle on lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia - mutta tämä ei ole vain oppilaan valinta vaan hänen kokonaiskielitaitonsa mukaan valittuja. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat. Haasteet ovat näiden opetussuunnitelmien toteuttamisessa, kun oppilasryhmät ovat monin tavoin "haastavia".
Nopeasti laskettuna näyttäisi Ruotsissa eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa.
Ruotsissa osa opiskelijoista ei jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan aloittaa uuden kielen. Tätä on sekä kritisoitu että puolustettu: joku on huomannut, että toinen kieli olisi itselle mielenkiitoisempi, joku haluaa keventää kieliopintojaan.
Ahvenanmaalaisista peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista lähes kolmasosa opiskelee vain äidinkieltään ruotsia ja maailmankieltä englantia. Tämän kolmasosan sisällä moni on aloittanut toisen vieraan kielen, mutta päätynyt yhdessä vanhempiensa kanssa jättämään kielen pois.
Se, että noin kolmasosa peruskouluikäisistä ei välttämättä hyödy toisen vieraan kielen opinnoista, saattaa olla totta. Heille koulukieli, mahdollinen kotikieli ja englanti ovat silloin ne tärkeimmät kielet. Nämä valinnat oppilaat tekevät vanhempiensa ja koulun erityisopetuksen kanssa yhdessä.
Tässä ei ole mitään hämärää tai mitään ongelmaa.
En omaa kirjoitusoikeutta Uuden Suomen blogeihin, toivottavasti joku muu antaa palautetta tuohon viestiin.
"Ruotsissa on lisätty valinnan vapautta kielten suhteen sillä seurauksella, että moni kielellisestikin lahjakas oppilas on jättäytynyt lukemaan ainoastaan englantia eikä muuta. Ysiluokkalaisten kielitaito romahti samantien: joka kolmas ei lue mitään muuta kuin englantia vieraana kielenä. Tuosta Suomen on syytä ottaa opikseen uudistuksia tehdessä."
viesti 293 blogissa http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi ... anpetturia
Tässä ei kaikki ole kohdallaan. Kielitaito ei ole romahtanut sen paremmin Ruotsissa kuin Ahvenanmaalla. Ruotsissa toki maahanmuuttajien määrä on koko ajan kasvanut ja kielellinen todellisuus on siksi muutoksessa.
Ruotsin muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan lähes kaikki lukevat englantia (oletettavasti pieni erityisoppilaiden ryhmä ei lue vieraita kieliä ja englantia äidinkielenään puhuvat lienee vapautettu) ja toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona tälle "moderna språk"-kielelle on lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia - mutta tämä ei ole vain oppilaan valinta vaan hänen kokonaiskielitaitonsa mukaan valittuja. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat. Haasteet ovat näiden opetussuunnitelmien toteuttamisessa, kun oppilasryhmät ovat monin tavoin "haastavia".
Nopeasti laskettuna näyttäisi Ruotsissa eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa.
Ruotsissa osa opiskelijoista ei jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan aloittaa uuden kielen. Tätä on sekä kritisoitu että puolustettu: joku on huomannut, että toinen kieli olisi itselle mielenkiitoisempi, joku haluaa keventää kieliopintojaan.
Ahvenanmaalaisista peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista lähes kolmasosa opiskelee vain äidinkieltään ruotsia ja maailmankieltä englantia. Tämän kolmasosan sisällä moni on aloittanut toisen vieraan kielen, mutta päätynyt yhdessä vanhempiensa kanssa jättämään kielen pois.
Se, että noin kolmasosa peruskouluikäisistä ei välttämättä hyödy toisen vieraan kielen opinnoista, saattaa olla totta. Heille koulukieli, mahdollinen kotikieli ja englanti ovat silloin ne tärkeimmät kielet. Nämä valinnat oppilaat tekevät vanhempiensa ja koulun erityisopetuksen kanssa yhdessä.
Tässä ei ole mitään hämärää tai mitään ongelmaa.
En omaa kirjoitusoikeutta Uuden Suomen blogeihin, toivottavasti joku muu antaa palautetta tuohon viestiin.
