Mikä on suomenruotsalaisen koulun tarjoama kuva Suomesta?
Lähetetty: 04.04.2014 13:43
Keskustelu, jonka Svenska Yle lopetti kesken, alkoi saada ihmeellisen nationalistia värejä - ei fennojen vaan suomenruotsalaisten kirjoittajien avautuessa oikein kunnolla. Tässä yksi esimerkki:
Olen vapaan kielivalinnan kannalla sitten kun ruotsinkielisten osuus Suomessa on noussut 20%:iin ja on mahdollista elää ruotsiksi niissä osissa Suomea, missä ruotsalaiset ovat aina asuneet, mukaanlukien Helsinki ja muut suuret kaupungit.
Ruotsinkielisiä oli täällä 1800-luvun alussa 20% [ei totta, käsitelty alempana], mutta johtuen fennomaniasta ja avioliitoista yli kielirajan sekä muuttoliikkeestä, heidän lukumääränsä laski 5 prosenttiin, mikä on liian vähän, jotta ruotsin kieli voisi säilyä hengissä manner-Suomessa. Tarvitaan apua. Suomenkieliset auttavat esimerkiksi opiskelemalla ruotsia koulussa ja Ylen ruotsinkielisen ohjelmiston kaltaisen toimivan kulttuuritarjonnan avulla.
Jottei suomenruotsalaisten lukumäärän nostaminen 20%:iin veisi 200 vuotta, tarvitaan natiivien lisääntymisen lisäksi myös maahanmuuttoa Ruotsista tai Skandinaviasta, ihonvärillä ei ole väliä, mutta mutta niiden on osattava ruotsia ja kuuluttava pohjoismaiseen kulttuuriin.
Ennen kuin tämä tavoite on saavutettu, täytyy ruotsintaitoja suosia tietyissä yhteiskunnallisissa toiminnoissa. Teidän täytyy muistaa, että suomenruotsalaiset olivat kuitenkin ne, jotka innokkaimmin halusivat Suomen irtautuvat Venäjästä koko 1800-luvun ajan ja 1900-luvun alussa, ja jotka ottivat suuria riskejä toteuttaaksen tämän irtautumisen, mutta tätä ei ole noteerattu paljonkaan, koska lopullinen irtautuminen tapahtui Venäjän vallankumouksen kaaoksessa 1917.
[Tässä alkuperäinen teksti
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/3 ... i-skolorna
Jag är för fritt språkval sedan när de svenskspråkigas andel i Finland har stigit till 20% och det faktiskt går att leva på svenska i de delar av Finland där svenskar alltid har bott, inklusivae Helsingfors och de andra stora städerna. Andelen har varit 20% i början av 1800-talet men sjönk pga fennomanin och äktenskap över språkgrönserna och flyttningsrörelsen till 5%, vilket är för litet att svenskans skulle överleva på finska fastlandet utan att de finskspråkiga hjälper till genom at t.ex lära sig svenska i skolan eller genom ett fungerande kulturutbud i form av YLE:s svenska program.
För att få andelen att stiga till 20% snabbare än på 200 år behövs förutom en nativ ökning av de svenskspråkiga också invandring från Sverige eller övriga Skandinavien, det är ingen skillnad vad de har för hudfärg men de måste kunna svenska och omfatta den nordiska kulturen.
Före det målet är nått måste svenskakunskaper favoriseras i vissa funktiner i samhället, ni måste komma i håg att finlandssvenskarna var ändå de som ivrigast ville att Finland lösgör sig från Ryssland under hela 1800-talet och början av 1900-talet, och tog stora risker för att förverkliga det, men dessa har inte noterats så mycket eftersom det slutliga lösgörandet skedde under ryska revolutionens kaos år 1917.]
On hyvä, että näitä näkemyksiä tulee nyt avoimesti esille ja voimme puhua siitä, millaiseen kuvaan suomalaisuudesta nämä rakentuvat.
Ikään kuin Ruotsin vallan aikana ruotsalaistettu Suomi olisi se "oikea" aito Suomi ja tämä nykyinen vain välivaihe, jossa valitettavasti alkuperäiskansa on päässyt lisääntymään tämän "historiallisesti merkittävämmän" kieliryhmän kustannuksella.
Tässä taas ruotsinkielisten määrä Suomessa:
1610 17,5 %
1749 16,3 %
1815 14,6 % [tähän siis kirjoittaja viittaa ja väittää kyseessä olleen 20%]
1880 13,6 %
1890 14,3 %
1900 12,89 %
1910 11,6 %
1920 11,0 %
1930 10,1 %
1940 9,5 %
1950 8,64 %
1960 7,4 %
1970 6,6 %
1980 6,27 %
1990 5,94 %
2000 5,63 %
2010 5,42 %
2011 5,39 %
2012 5,36 %
2013 5,34 % (4,90 % Manner-Suomen asukkaista)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset
Ruotsinkielisten varsinainen lukumäärä ei ole juurikaan muuttunut. Yllä lainatun kirjoittaja mainitsemien syiden lisäksi heillä oli jo varhemmin pienemmät perheet, kuten koulutetuilla ja varakkaammilla yleensä on kaikkialla. Suomenkielisten määräkään ei päässyt paljon kasvamaan Ruotsin vallan aikana, sillä täällä oli kovat olosuhteet.
Olen vapaan kielivalinnan kannalla sitten kun ruotsinkielisten osuus Suomessa on noussut 20%:iin ja on mahdollista elää ruotsiksi niissä osissa Suomea, missä ruotsalaiset ovat aina asuneet, mukaanlukien Helsinki ja muut suuret kaupungit.
Ruotsinkielisiä oli täällä 1800-luvun alussa 20% [ei totta, käsitelty alempana], mutta johtuen fennomaniasta ja avioliitoista yli kielirajan sekä muuttoliikkeestä, heidän lukumääränsä laski 5 prosenttiin, mikä on liian vähän, jotta ruotsin kieli voisi säilyä hengissä manner-Suomessa. Tarvitaan apua. Suomenkieliset auttavat esimerkiksi opiskelemalla ruotsia koulussa ja Ylen ruotsinkielisen ohjelmiston kaltaisen toimivan kulttuuritarjonnan avulla.
Jottei suomenruotsalaisten lukumäärän nostaminen 20%:iin veisi 200 vuotta, tarvitaan natiivien lisääntymisen lisäksi myös maahanmuuttoa Ruotsista tai Skandinaviasta, ihonvärillä ei ole väliä, mutta mutta niiden on osattava ruotsia ja kuuluttava pohjoismaiseen kulttuuriin.
Ennen kuin tämä tavoite on saavutettu, täytyy ruotsintaitoja suosia tietyissä yhteiskunnallisissa toiminnoissa. Teidän täytyy muistaa, että suomenruotsalaiset olivat kuitenkin ne, jotka innokkaimmin halusivat Suomen irtautuvat Venäjästä koko 1800-luvun ajan ja 1900-luvun alussa, ja jotka ottivat suuria riskejä toteuttaaksen tämän irtautumisen, mutta tätä ei ole noteerattu paljonkaan, koska lopullinen irtautuminen tapahtui Venäjän vallankumouksen kaaoksessa 1917.
[Tässä alkuperäinen teksti
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/3 ... i-skolorna
Jag är för fritt språkval sedan när de svenskspråkigas andel i Finland har stigit till 20% och det faktiskt går att leva på svenska i de delar av Finland där svenskar alltid har bott, inklusivae Helsingfors och de andra stora städerna. Andelen har varit 20% i början av 1800-talet men sjönk pga fennomanin och äktenskap över språkgrönserna och flyttningsrörelsen till 5%, vilket är för litet att svenskans skulle överleva på finska fastlandet utan att de finskspråkiga hjälper till genom at t.ex lära sig svenska i skolan eller genom ett fungerande kulturutbud i form av YLE:s svenska program.
För att få andelen att stiga till 20% snabbare än på 200 år behövs förutom en nativ ökning av de svenskspråkiga också invandring från Sverige eller övriga Skandinavien, det är ingen skillnad vad de har för hudfärg men de måste kunna svenska och omfatta den nordiska kulturen.
Före det målet är nått måste svenskakunskaper favoriseras i vissa funktiner i samhället, ni måste komma i håg att finlandssvenskarna var ändå de som ivrigast ville att Finland lösgör sig från Ryssland under hela 1800-talet och början av 1900-talet, och tog stora risker för att förverkliga det, men dessa har inte noterats så mycket eftersom det slutliga lösgörandet skedde under ryska revolutionens kaos år 1917.]
On hyvä, että näitä näkemyksiä tulee nyt avoimesti esille ja voimme puhua siitä, millaiseen kuvaan suomalaisuudesta nämä rakentuvat.
Ikään kuin Ruotsin vallan aikana ruotsalaistettu Suomi olisi se "oikea" aito Suomi ja tämä nykyinen vain välivaihe, jossa valitettavasti alkuperäiskansa on päässyt lisääntymään tämän "historiallisesti merkittävämmän" kieliryhmän kustannuksella.
Tässä taas ruotsinkielisten määrä Suomessa:
1610 17,5 %
1749 16,3 %
1815 14,6 % [tähän siis kirjoittaja viittaa ja väittää kyseessä olleen 20%]
1880 13,6 %
1890 14,3 %
1900 12,89 %
1910 11,6 %
1920 11,0 %
1930 10,1 %
1940 9,5 %
1950 8,64 %
1960 7,4 %
1970 6,6 %
1980 6,27 %
1990 5,94 %
2000 5,63 %
2010 5,42 %
2011 5,39 %
2012 5,36 %
2013 5,34 % (4,90 % Manner-Suomen asukkaista)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset
Ruotsinkielisten varsinainen lukumäärä ei ole juurikaan muuttunut. Yllä lainatun kirjoittaja mainitsemien syiden lisäksi heillä oli jo varhemmin pienemmät perheet, kuten koulutetuilla ja varakkaammilla yleensä on kaikkialla. Suomenkielisten määräkään ei päässyt paljon kasvamaan Ruotsin vallan aikana, sillä täällä oli kovat olosuhteet.