HBL: Miten riikinruotsalaisetkin vastustavat pakkoruotsia?

[NRR]

Ruotsinkielisillä on nyt tosi vaikeaa. He kun näyttävät olevan ainoa ryhmä maailmassa, joka ymmärtää, miksi muiden suomalaisten (95%) pakkoruotsi on heidän (5%) oikeutensa!

Näin kertoo HBL:n kolumnisti 2.4.2014 (nopea käännös, pahoittelen mahdollisia virheitä):
http://hbl.fi/profil/antonia-wulff (ei näy ilman lukuoikeutta)


Tapasin pari päivää sitten riikinruotsalaisen. Amerikkalainen kollegani tunsi hänet entuudestaan ja esitteli meidät ja lisäsi, että myös minä puhun ruotsia, koska olen suomenruotsalainen, mihin tämä riikinruotsalainen vastasi kiukkuisella monologilla siitä, miten hullua on että ruotsilla on niin vahva asema Suomessa. Hänestä oli järjetöntä, että kaikkien lasten täytyy opiskella ruotsia koulussa, kun ruotsia tuskin Suomessa puhutaan ja olisi parempi vain keskittyä heti englantiin.

Sanoin ensin kohteliaasti, että ruotsihan on toinen virallinen kieli Suomessa, eikä mikään estä lukemasta useita kieliä. Mutta hän ei vain ymmärtänyt, miksi kaikkien pitää opiskella ruotsia ---

Myöhemmin kollega pyyteli anteeksi, että oli luullut minun ruotsinkielisyyteni olevan positiivinen asia. Minäkin pahoittelin ja olen todella vihainen.

Minun kiukkuni johtuu osin väsymyksestä ikuiseen selittelyyn --- Suuri kysymys on se, mistä riikinruotsalaisen kiukku oli peräisin. Voidaan syyttää ruotsalaista koulusysteemiä ja sen vähäistä historianopetusta tai ruotsalaisen yhteiskunnan puutteellista ymmärrystä vähemmistökieltä kohtaan (minkä tietysti katsoin velvollisuudekseni selittää heti amerikkalaiselle kolleegalleni).

Tietämättömyys ja historiattomuus tekevät vaikeaksi ymmärtää, miksi minimaalinen vähemmistö tarvitsee oikeuksia, mutta kenties taustalla on myös ajatus, että jotkut vähemmistöt tarvitsevat oikeuksia, kun taas toiset ovat jo niin vahvoilla, etteivät suojaa kaipaa. Niiden vähemmistöjen, joilla menee tosi huonosti, suuri määrä vahvistaa näkemystä suomenruotsalaisista hyvin resurssoituna ja etuoikeutettuna. Pitemmän päälle tämä johtaa siihen, ettei hyökkäyksiä enää analysoida enemmistö-vähemmistö-asetelmaksi tai rasismiksi.

Epälen, että vastalöytämäni riikinruotsalainen (epä)ystävä puolustaa muiden vähemmistöjen oikeuksia, muttei yksinkertaisesti ymmärrä ruotsin asemaa Suomessa kysymyksenä vähemmistön oikeuksista.

Mutta yhteistä kielille ja oikeuksille on se, etteivät ne ole nollasummapeli. Se, että oppii ruotsia ei tarkoita, ettei voisi oppia englantia, ja minun oikeuteni eivät automaattisesti tarkoita vähemmän oikeuksia muille.

[Hillevi Henanen]

Eipähän riikinruotsalaisilta tälle touhulle oikein ymmärrystä heru, niin kuin ei ruotsisuomenruotsalaisten vaatimuksille kansallisen vähemmistön asemastakaan.

[Hillevi Henanen]

... miten hullua on että ruotsilla on niin vahva asema Suomessa. Hänestä oli järjetöntä, että kaikkien lasten täytyy opiskella ruotsia koulussa, kun ruotsia tuskin Suomessa puhutaan ja olisi parempi vain keskittyä heti englantiin.

Sanoin ensin kohteliaasti, että ruotsihan on toinen virallinen kieli Suomessa, eikä mikään estä lukemasta useita kieliä. Mutta hän ei vain ymmärtänyt, miksi kaikkien pitää opiskella ruotsia ---

Va ...! Ettei sitten virallinen totuus saanut riikinruotsalaista tekemään aaltoliikettä!

Myöhemmin kollega pyyteli anteeksi, että oli luullut minun ruotsinkielisyyteni olevan positiivinen asia. Minäkin pahoittelin ja olen todella vihainen.

Tässäpä todella ajattelemisen aihetta, tätä meidän systeemiä kun eivät riikinruotsalaiset henkeään pidätellen ihaile! He vain eivät yleensä tuo sitä julki näin suoraan. Kannattaa surujen varmuuden vuoksi aloittaa keskustelu riikinruotsalaistenkin kanssa englanniksi.

Voidaan syyttää ruotsalaista koulusysteemiä ja sen vähäistä historianopetusta tai ruotsalaisen yhteiskunnan puutteellista ymmärrystä vähemmistökieltä kohtaan (minkä tietysti katsoin velvollisuudekseni selittää heti amerikkalaiselle kolleegalleni).

Tietämättömyys ja historiattomuus tekevät vaikeaksi ymmärtää, ...

Sitten päästäänkin vanhalla rutiinilla syyttelyosioon. Vaikka he ovat itse kirjoituttaneet hienon historian itselleen, ei sitä opeteta lainkaan Ruotsin kouluissa!!! Tämä oppikirjoihin pääsy on yksi tärkeä perustelu kansalliseksi vähemmistöksi pääsyn vaatimisessa Ruotsissa.

Epäilen, että vastalöytämäni riikinruotsalainen (epä)ystävä puolustaa muiden vähemmistöjen oikeuksia, muttei yksinkertaisesti ymmärrä ruotsin asemaa Suomessa kysymyksenä vähemmistön oikeuksista.

Tuntuu ymmärtävän oikeinkin hyvin mistä on kysymys. Vihamiehiä ollaan jos ei pakkoruotsia hyväksytä.
Sanakirjan mukaan ovän = vihamies, synonyymi = fiende

[Noustenmaa]

Mutta yhteistä kielille ja oikeuksille on se, etteivät ne ole nollasummapeli. Se, että oppii ruotsia ei tarkoita, ettei voisi oppia englantia, ja minun oikeuteni eivät automaattisesti tarkoita vähemmän oikeuksia muille.[/i]

Tässä on taas käytetty ns älyllistä epärehellisyyttä.
On toki totta ettei ruotsin oppiminen estä oppimasta vaikka englantia.
Sitä ei tässä tietenkään sanota että yhden kielen opiskelu vie aikaa jota ei sitten voi käyttää minkään muun opiskeluun. Kun työjärjestys on täynnä niin yhden opiskelu estää toisen opiskelun. Siitäkin vapaassa kielivalinnassa on kyse. Henkilökohtaisten resurssien oikeasta kohdentamisesta. Kaikkea kun ei voi valita.

Tuokin on totta että yhden oikeudet eivät tarkoita toiselle vähemmän.
Paitsi silloin kun asia tulkitaan niin että yhden oikeus tuleekin toisen velvollisuudeksi. Jotta yksi saisi kaikki hänelle kuuluvat oikeutensa niin toisen on kavennettava omia oikeuksiaan.
Jos verrataan suomalaisten suomenkielisten ja ruotsinkielisten oikeuksia toisiinsa niin ne näyttäytyvät yhtenevinä sillä onhan ruotsinkielisilläkin se toinen kotimainen.
Vertailua ei kuitenkaan tule tehdä näin vaan tulee verrata oikeuksia yleiseurooppalaista tasoa vasten tai vaikka paljon esillä ollutta pohjoismaalaisuutta vasten.
Kummassakin tapauksessa vapaa kielivalinta on itsestäänselvyys.

[Hillevi Henanen]

Eivät nämä oikeudet ja velvollisuudet ole missään tasapuolisessa suhteessa keskenään. Oletetaan, että puolet suomenkielisistä ja osa maahanmuuttajista lukisi ruotsia vapaaehtoisesti. Tällöin yhden ruotsinkielisen "oikeuksien" takuumiehinä lukee kymmenen suomenkielistä ja maahanmuuttajaa pakkoruotsia vasten tahtoaan.

[NRR]

Eivät nämä oikeudet ja velvollisuudet ole missään tasapuolisessa suhteessa keskenään.

Suomenruotsalaiset eivät ymmärrä tätä. Heistä me muut voitamme: he joutuvat lukemaan rahvaan suomea ja me muut saamme lukea sivistysruotsin.

On erittäin terveellistä heille huomata, että suurin osa riikinruotsalaisista ei ollenkaan ymmärrä, että pakkoruotsi olisi jotenkin luonnollista ja hyvää, kun eivät hekään suostuisi mitään pakkosuomea lukemaan oman suomenkielisen vähemmistönsä "oikeuksien" turvaamiseksi eikä heiltä liioin kukaan keksisi sellaista vaatiakaan.

[JV Lehtonen]

Tasan KYMMENEN vuotta sitten fiksu suomenruotsalainen kirjoitti seuraavan HBL:ssä-
2.4.2004

"Tämän artikkelin ydin on siinä - jos käännän sen vielä suomeksi ja lopetan puheenvuoron siihen - että Rkp:n toiminta siinä kysymyksessä, että ruotsin kielen pitää olla pakollinen aine suomalaisessa ylioppilastutkinnossa, on lievästi sanottuna surkuteltava, ja että Hufvudstadsbladet siitä etusivullaan jatkuvasti esittää vaikeroivia otsikoita, vahvistaa totaalisen ojaanajon vaikutelmaa. Rkp, jolla yleispoliittisesti on kiitettävän harkittu, liberaalikonservatiivinen asennoituminen, on kielikysymyksessä askel askeleelta ajautunut hermeettisesti suljettuun umpikujaan.

Rkp:n varsinainen tehtävä lienee puolustaa ruotsinkielisen kansanryhmän oikeuksia. Ne ovat: oikeus esittää asiansa viranomaisille ruotsiksi, oikeus saada koulutuksensa omalla kielellä ja oikeus kohtuulliseen julkisten palvelujen tarjontaan ruotsin kielellä. Sitä paitsi Rkp:n pitää omien määritelmiensä mukaan toimia siten, että ruotsinkielistä kansanryhmää ei aseteta diskriminoituun asemaan verrattuna huomattavasti suurempaan suomenkieliseen ryhmään. Se, että vaatimalla vaaditaan sitä, että suomalaisille lapsille pakkosyötetään ruotsin opetusta ja että ruotsi on välttämätön osa ylioppilastutkintoa, ei palvele mitään Rkp:n päämääristä ruotsinkielisten etujen valvojana eikä myöskään Suomen hallitsevia päämääriä kehittyä edelleen kansainvälisesti vaikuttavana kulttuurikansakuntana.

Aasimaisella itsepäisyydellään tässä kysymyksessä Rkp on menettänyt suuren osan poliittista liikkumavaraansa ja täten huonontanut mahdollisuuksiaan huolehtia niistä eduista, joista todella täytyy huolehtia. Toiminta on myös aiheuttanut hyvin motivoidun inhon puoluetta, ja mikä vielä pahempi, sen äänestäjäkuntaa kohtaan suomenkielisten suomalaisten keskuudessa. Suomen kansallinen etu vaatii toisaalta, että ymmärretään, että molemmat kansalliskielet, suomi ja ruotsi, ovat mitättömiä kulttuurin kantajina suuremmissa yhteyksissä. Kunnollinen äidinkielen osaaminen on tästä huolimatta äärimmäisen tärkeätä, mutta että sen lisäksi pakotetaan koululapset edelleen lukemaan kielellistä harvinaisuutta, se ei lisää Suomen kansainvälistä eikä kansallista kilpailukykyä.

Koska on tuskin mahdollista saada vakuuttuneeksi nykyisiä vallanpitäjiä Rkp:ssä siitä, kuinka heidän pitäisi muuttaa asennoitumistaan, jotta puolue voi täyttää tehtävänsä, jää tulokseksi, että Rkp jatkuvasti marginalisoituu ja niin kutsutut ruotsalaiset kysymykset vähitellen jätetään kokonaan ilman puolustajia. Suomen näkökulmasta tämä on vähemmän merkityksellistä, mutta ruotsalaiselle väestöryhmälle se merkitsee suurempia vaikeuksia ja suurempia kustannuksia ylläpitää äidinkieltä.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... l#pvuoro19

[Hillevi Henanen]

Lehdet pitävät hyvin tarkoin silmällä toistensa tekemisiä, ja Suomen asioiden uutisointi Ruotsissa tuntuu pitkälti olevan Hbl:sta kotoisin, ja kyllä varmaan svenska yleäkin joku seuraa.

Tällainen vuodatus haukkumisineen saattaa olla sillä puolen lätäkköä pakkoruotsittajien kielenkäyttöön tottumattomalle päräyttävä kokemus kun kohteena onkin oma maa.

Tässä kirjoittaja saman tien haukkui Ruotsin koulusysteemin, sekä ruotsalaisen yhteiskunnan vähemmistökielen ymmärtämättömyydestä että historiattomuudesta ja tietämyksen puutteesta yleensä.

Kyllä Ruotsissa asiasta on oikeatakin tietoa, vaikka sinne on yritetty potaskaa syöttää isolla lusikalla.

Kuten näissä nettikeskusteluissa olemme todenneet, tavallinen aivopesemätön riikinruotsalainen tajuaa tilanteen älyttömyyden kertaselityksellä kunha ensin uskoo, että se on totta.

Kirjoittajan tapaama riikinruotsalainen oli selvästi perillä tilanteesta, ja voi vain kuvitella miten älyttömältä tuo liturgia vakavalla naamalla esitettynä on hänen korvaansa kuulostanut.

Onhan meillä Ruotsissa lisäksi runsas ruotsinsuomalaisten joukko, joista varmasti monet ovat perillä tilanteesta.

[Hillevi Henanen]

NRR, olisiko mahdollista saada sitä alkuperäistä ruotsinkielistä tekstiä tänne?

[NRR]

NRR, olisiko mahdollista saada sitä alkuperäistä ruotsinkielistä tekstiä tänne?

Valitan, käänsin paperista...

[Hillevi Henanen]

OK. No hätä.

[Hannu Jussi]

2 Apr 2014 HufvudstadsbladetAntonia Wulff jobbar med utbildningsfrågor i Bryssel. Den evinnerliga frågan om svenskan ■Jag■träffade■en■rikssvensk■häromdagen.■Min■amerikanska■kollega■kände■henne■sedan■tidigare,■introducerade■oss■och■tillade■glatt■att■jag■också■pratar■svenska■ eftersom■jag■är■finlandssvensk,■varpå■svensken■påbörjade■en■ilsken■monolog■om■det■galna■i■att■det■svenska■ språket■har■en■så■stark■ställning■i■Finland.■

Hon■tyckte■att■det■är■vanvettigt■att■alla■barn■måste■lära■sig■svenska■i■skolan■när■det■knappt■talas■svenska ■i Finland■och■att■det■skulle■vara■mycket■bättre■att■bara■ lära■sig■engelska■genast.■

Jag■sade■något■artigt■om■att■svenskan■ju■är■ett■av■våra■officiella■språk,■sedan■något■om■att■inget■■hindrar■ en■från■att■lära■sig■flera■olika■språk.■Men■hon■förstod■ inte■varför■alla■måste■lära■sig■svenska■och■tyckte■att■ det■är■helt■fel■att■hennes■finländska■systerorganisation■ översätter■sina■material■till■svenska■för■det■är■ju■ingen■ som■använder■dem.■Det■hela■slutade■med■att■jag■sade■ något■mindre■diplomatiskt■och■min■kollega■förklarade■ att■vi■nog■måste■springa■i■väg■på■nästa■möte■.

■Efteråt■sade■kollegan■urskuldande■att■han■ju■trodde■att■min■svenskspråkighet■skulle■vara■en■positiv■sak■ i■sammanhanget.■Jag■konstaterar■att■det■trodde■jag■ också,■och■är■ordentligt■förbannad.
Min■ilska■handlar■delvis■om■tröttheten■inför■det■evinnerliga■förklarandet,■förtydligandet■och■definierandet■ av■språk,■identitet■och■bakgrund,■och■allt■som■oftast■ genom■negationer■–■varken■svensk■eller■finne.■För■det■ ironiska■är■att■aldrig■är■språk■och■nationalitet■så■viktiga■och■så■stämplande■som■utanför■det■egna■landet■och■ den■egna■gruppens■gränser.■Men■den■handlar■också■ om■sorgen■över■att■mitt■språk■delas■av■så■få,■och■över■ att■finlandismerna■är■så■förfärligt■missförstådda■och■ förfördelade.■

Den■stora■frågan■är■varifrån■rikssvenskans■ilska■ kom.■Man■kan■skylla■på■det■svenska■skolsystemet■ och■dess■undermåliga■historieundervisning,■eller■det■ svenska■samhällets■bristfälliga■förståelse■för■minoritetsspråk■(något■som■jag■förstås■genast■kände■mig■ tvungen■att■upplysa■den■amerikanska■kollegan■om).■

■Okunskap■och■historielöshet■gör■det■svårare■att■förstå■varför■en■minimal■minoritet■har■rättigheter,■men■ kanske■finns■där■också■en■tanke■om■att■vissa■minoriteter■behöver■rättigheter,■medan■andra■är■så■resursstarka■att■de■inte■behöver■något■beskydd.■Antalet■minoriteter■som■har■det■riktigt■illa■förstärker■synen■på■finlandssvenskarna■som■resursstarka■och■privilegierade.■ I■förlängningen■innebär■det■att■påhopp■av■olika■slag■ inte■förstås■eller■analyseras■i■termer■av■majoritet–minoritet■eller■rasism.■

Jag■misstänker■att■min■nyfunna■rikssvenska■(o)vän■ försvarar■andra■minoriteters■rättigheter■men■helt■enkelt■inte■förstår■svenskan■i■Finland■som■en■fråga■om■ minoritetsrättigheter.■


Men■gemensamt■för■språk■och■rättigheter■är■att■de■ inte■är■nollsummespel.■Att■lära■sig■svenska■betyder■inte■att■man■då■inte■kan■lära■sig■engelska,■och■mina■rättigheter■innebär■inte■automatiskt■färre■rättigheter■för■ någon■annan.■

[NRR]

Tasan KYMMENEN vuotta sitten fiksu suomenruotsalainen kirjoitti seuraavan HBL:ssä-
2.4.2004

"Tämän artikkelin ydin on siinä - jos käännän sen vielä suomeksi ja lopetan puheenvuoron siihen - että Rkp:n toiminta siinä kysymyksessä, että ruotsin kielen pitää olla pakollinen aine suomalaisessa ylioppilastutkinnossa, on lievästi sanottuna surkuteltava, ja että Hufvudstadsbladet siitä etusivullaan jatkuvasti esittää vaikeroivia otsikoita, vahvistaa totaalisen ojaanajon vaikutelmaa. Rkp, jolla yleispoliittisesti on kiitettävän harkittu, liberaalikonservatiivinen asennoituminen, on kielikysymyksessä askel askeleelta ajautunut hermeettisesti suljettuun umpikujaan.

Rkp:n varsinainen tehtävä lienee puolustaa ruotsinkielisen kansanryhmän oikeuksia. Ne ovat: oikeus esittää asiansa viranomaisille ruotsiksi, oikeus saada koulutuksensa omalla kielellä ja oikeus kohtuulliseen julkisten palvelujen tarjontaan ruotsin kielellä. Sitä paitsi Rkp:n pitää omien määritelmiensä mukaan toimia siten, että ruotsinkielistä kansanryhmää ei aseteta diskriminoituun asemaan verrattuna huomattavasti suurempaan suomenkieliseen ryhmään. Se, että vaatimalla vaaditaan sitä, että suomalaisille lapsille pakkosyötetään ruotsin opetusta ja että ruotsi on välttämätön osa ylioppilastutkintoa, ei palvele mitään Rkp:n päämääristä ruotsinkielisten etujen valvojana eikä myöskään Suomen hallitsevia päämääriä kehittyä edelleen kansainvälisesti vaikuttavana kulttuurikansakuntana.

Aasimaisella itsepäisyydellään tässä kysymyksessä Rkp on menettänyt suuren osan poliittista liikkumavaraansa ja täten huonontanut mahdollisuuksiaan huolehtia niistä eduista, joista todella täytyy huolehtia. Toiminta on myös aiheuttanut hyvin motivoidun inhon puoluetta, ja mikä vielä pahempi, sen äänestäjäkuntaa kohtaan suomenkielisten suomalaisten keskuudessa. Suomen kansallinen etu vaatii toisaalta, että ymmärretään, että molemmat kansalliskielet, suomi ja ruotsi, ovat mitättömiä kulttuurin kantajina suuremmissa yhteyksissä. Kunnollinen äidinkielen osaaminen on tästä huolimatta äärimmäisen tärkeätä, mutta että sen lisäksi pakotetaan koululapset edelleen lukemaan kielellistä harvinaisuutta, se ei lisää Suomen kansainvälistä eikä kansallista kilpailukykyä.

Koska on tuskin mahdollista saada vakuuttuneeksi nykyisiä vallanpitäjiä Rkp:ssä siitä, kuinka heidän pitäisi muuttaa asennoitumistaan, jotta puolue voi täyttää tehtävänsä, jää tulokseksi, että Rkp jatkuvasti marginalisoituu ja niin kutsutut ruotsalaiset kysymykset vähitellen jätetään kokonaan ilman puolustajia. Suomen näkökulmasta tämä on vähemmän merkityksellistä, mutta ruotsalaiselle väestöryhmälle se merkitsee suurempia vaikeuksia ja suurempia kustannuksia ylläpitää äidinkieltä.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... l#pvuoro19

Tämä on aivan mahtava teksti! Kiitos!

[Hillevi Henanen]

Kiitos Hannu Jussi! Nyt tulee kiusaus putsata tuo teksti noista neliöistä ja tuikata lusikkansa tuolle ruotsalaisellekin sivustolle.

[NRR]

Ennen HBL:n keskustelut olivat avoimet ja niissä kävi niin kuin tuossa kesken lopetetussa Svenska Ylen ketjussa: pakon vastustajilla oli perustelut ja pakon kannattajien nationalismia oli ilmeisesti jopa ruotsinkielisten ahdistavaa katsoa - ne siis pantiin lukon taakse. Oletko HH päässyt kirjautumaan noihin keskusteluihin?