vapaakielivalinta.fi

Löysin kieltenopettajien sivuilta tällaisen "lausunnon" kansalaisaloitteesta kielivalintojen vapauttamiseksi:

Yleisradio uutisoi samasta aiheesta 20.8. (http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsi_jakaa ... ia/6784050). Uutisen mukaan keskustelu ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi jakaa myös kieltenopettajien mielipiteitä.

Yleisradion haastattelussa Kari Jukarainen (ruotsinopettaja, JVL huom) pelkää, että pakollisesta ruotsista luopuminen köyhdyttäisi kielellistä osaamista entisestään ja lisäisi alueellista ja koulutustaustasta johtuvaa epätasa-arvoa.

Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsin opiskelusta on kirvoittanut paljon keskustelua. Jukarainen toivoo käsittelyn pysyvän asialinjalla. ”Valitettavasti viime vuosina kumpikaan osapuoli ei ole keksinyt juuri uusia argumentteja, vaan on vain tyydytty toistelemaan vanhoja”, Jukarainen toteaa YLEn haastattelussa.

YLEn haastattelemaa V:n yläkoulun rehtoria P askarruttaa käytännön tilanne, jos pakollisuudesta päätettäisiin luopua:

”Tuntikehyksestä vapautuisi paljon tilaa, mutta mitä sen tilalle tulisi? Muutos vaatisi hyvin tarkkaa suunnittelua.”


Aika jännää, että tuntikehyksestä vapautuisi paljon tilaa, jota mikään muu kieli tai esim. matematiikka ei halua täyttää

Kyllä moni esim. matematiikan ja nimenomaan niiden muiden kielten opettajat ja varsinkin oppilaat ottaisivat sen vapautuvan tilan
käyttöön alta aikayksikön. Vai tuleeko siitä liikaa lisätyötä rehtorille, kun pitää palkata uusia opettajia,
vaikka vain osa-aikaiseksi ?

Mitä kaikkea voisikaan tehdä noilla lisätunneilla ? Outo lausunto kaikenkaikkiaan rehtorilta!

Muutenkin mielenkiintoista tämä kieltenopettajien tiedotustoiminta!
http://www.sukol.fi/uutisia/tasta_puhutaan

Merkittävää, että pakon puolustus kätketään nyt tällaisiin hämäriin viittauksiin: pakkoruotsista luopuminen "köyhdyttäisi kielellistä osaamista entisestään ja lisäisi alueellista ja koulutustaustasta johtuvaa epätasa-arvoa".

Missään nimessä ns. Ruotsin malli ei "köyhdyttäisi kielellistä osaamista", päinvastoin sehän rikastaisi kielellistä osaamista, koska valtaosa lukisi edelleen kahta kieltä ja osa maahanmuuttajataustaisista saisi omalle kielelleen vanhemman tuen. Ne, joilta toinen vieras kieli jäisi tyystin pois, ovat nyt niitä, jotka ruotsinsa viitosen ja kuutosen numeroilla suorittavat eivätkä käytännössä osaa mitään, mutta heillä pakkoruotsi rokottaa muuta osaamista ja laskee opintomotivaatiota.

"Alueellinen epätasa-arvo" tarkoittaa, että umpisuomenkielisillä alueilla ei pakkoruotsia juuri valittaisi. "Koulutustaustastasta johtuva epätasa-arvo" saattaa viitata siihen, että ammattikoululinjaa myöten tulevat olisivat täysin vailla ruotsinopintoja, kun niitä sitten ammattikorkeassa vaadittaisiin. "Koulutustausta johtuva epätasa-arvo" voi myös viitata harhaan, että koulutettujen vanhempien lapset valitsisivat ruotsin muita useammin muka siksi, että heidän vanhempansa muka ymmärtävät, mihin ruotsia muka jatkossa tarvitaan. Näin muka pakkoruotsiton koulu haittaisi opiskeluja seuraavilla tasoilla, missä pakkovirkaruotsia vaaditaan. Myös nykyisten kohtuuttomien ja käytännössä toimimattomien virkamiesten ruotsivaatimusten jatkuessa ruotsiton koulutus estäisi virkamieheksi pääsyn (tosin ei muuallakaan mitään erityisiä virkamiesopintoja ujuteta peruskouluun). Mitään epätasa-arvoa ei muka ole se, että osa kansalaisista joutuu käyttämään pitkän A-kielen verran tunteja pakkoruotsiin, jolla ei ole heille mitään merkitystä, joka hidastaa opintoja ja saa osan jopa keskeyttämään ruotsia vaille valmiina. Epätasa-arvoa ei muka ole sekään, että 90%:sti suomenkielinen ja nopeasti monikielistyvä kansa pakottaa virkamiehensä ruotsinopintoihin pelkästään yhden vähemmistön palvelemiseksi. Pakon poistaminenhan lisäisi todellista tasa-arvoa eri kielten, eri alueiden ja erilaisten oppijoiden kesken.

Sanahelinää ja kaiken lisäksi aivan virheellistä. Siksi sitä ei sanota suomeksi vaan liturgiaksi.

Satunnainen blogiseikkailija kohtaa pakkoruotsin merkillisyyksiä yhä uudestaan.

Pakkoruotsista ei ole pakoa, ei edes ruotsinkieliselle. Eräs nuori puutarhuriopiskelija kirjoittaa näin: "vaikka papereissani lukee äidinkielen kohdalla 'ruotsi' niin jouduin käymään ammattiruotsin kurssin kolme vuotta pakkoruotsia opiskelleiden teinien kanssa... Onneksi luokkalaiset ovat sen verran mukavia, että homma meni lähinnä vitsistä."