vapaakielivalinta.fi

"Järjestelmän olisi hyvä itse olla tietoinen omista tavoitteistaan ja käsitteiden määrittelystä. Mikä on se yleissivistys, jota lukiokoulutuksella tavoitellaan? Miten sellaiset tiedonrakenteet on saavutettavissa?"

Näin kyselee Tiina Airaksisen (työ)blogissa "Verkkopedagongi" ja hahmottelee:

"Lukiokoulutuksen yleissivistävyyden käsite on avattava ja määriteltävä uudelleen. Lukion tehtävänä on tuottaa akateemisiin ammatteihin ihmisiä, joilla on syvälliset ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot. Mottona voisi olla: Opiskellaan ei vain elämää varten, vaan tavoitteena on pystyä vaikuttamaan oman ja muiden elämän suuntaan!”

http://verkkopedagongi.wordpress.com/20 ... styksesta/

Airaksinen on ollut Hannu Linturin ja Anita Rubinin kanssa laatimassa julkaisua "Lukion tulevaisuus 2030, Toinen koulu, toinen maailma"
http://www.otavanopisto.fi/sites/www.ot ... 2011-b.pdf

Tämä kirja taustanaan Airaksinen hahmottelee tulevaa:

Sivistyneen ihmisen käsite voi olla vuonna 2030 toinen kuin nyt. Sivistynyt on se, joka osaa hakea tietoa ja osaa erottaa tilanteessa olennaisen ja tarpeellisen tiedon epäolennaisesta ja tarpeettomasta. Sivistynyt on myös se, joka ei reagoi heti ärsykkeeseen vaan osaa harkita ja valita ja valitsee reaktionsa.

Yleissivistys ja sen edellyttämät avaintaidot muuttuvat ajassa. --- Ongelmat ja ilmiöt tulevat entistä keskeisemmiksi.

--- Nuoret ovat keskenään tulevaisuudessakin hyvin eriarvoisessa asemassa yleissivistyksen hankkimisen edellytysten suhteen. Yksi osa eriarvoisuutta on sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman periytyvyys perheissä.

Itseäni kiinnostaa ehkä eniten se, onko meillä syytä erottaa lukioyleissivistys ja ammattiyleissivistys - vai onko kyse sittenkin samasta asiasta?

Perinteisiä näkemyksiä yleissivistyksestä (ilman käännöstä nyt, pahoittelen) wikeistä:

Suomi:
Yleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Käsitys yleissivistyksestä on syntynyt länsimaissa humanistisen liikkeen yhteydessä 1500- ja 1600-luvuilla. Erityisesti tšekki Johan Amos Comenius kehitti käsitettä tuntuvasti ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys. Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta --- Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, historia ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa matematiikan ja luonnontieteiden kustannuksella. --- Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen. Koska yleissivistys saavutettiin 1800-luvun näkemyksen mukaan oppikouluissa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. --- Yleissivistys on ammattikoulutuksen vastakohtana jossain määrin kiistanalainen eikä sillä ole nykyisellään mitään tiettyä määritelmää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleissivistys

Ruotsi:
Allmänbildning avser en bred kännedom om allmängiltiga ämnen i motsats till fackkunskap; ibland omfattar begreppet även ett moget omdöme och medvetenhet om gränserna för den egna kunskapen. Att vara allmänbildad innebär att ha goda kunskaper i olika viktiga ämnen, ofta med en viss tonvikt på humaniora. Termen allmänbildning kommer från tyskans Allgemeinbildung. På engelska finns ingen exakt motsvarighet, men begreppen erudition, general knowledge och cultural literacy kan ses som ungefärliga motsvarigheter.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Allm%C3%A4nbildning

Saksa:
Allgemeinbildung bezeichnet die Formung und Entwicklung der allen Menschen gemeinsamen Personalität in ihrer geistigen und damit vor allem ethischen und ästhetischen Dimension. Dieser Gedanke stammt aus der Zeit der Aufklärung, der Klassik, des Neu-Humanismus (Schiller, von Humboldt) und des deutschen Idealismus (Fichte, Schelling, Hegel). Dieser Bildungsbegriff ist eng verbunden mit einem bestimmten Kulturverständnis und mit einer Philosophie, die den Menschen als Geistwesen versteht, in dem sich etwas „Höheres“ zeigt oder offenbart.
http://de.wikipedia.org/wiki/Allgemeinbildung

Englanti:
General knowledge has been defined in differential psychology as "culturally valued knowledge communicated by a range of non-specialist media" and encompassing a wide subject range. --- Studies have found that people who are highly knowledgeable in a particular domain tend to be knowledgeable in many. General knowledge is thought to be supported by long-term semantic memory ability. Recent studies have found that general knowledge is associated with exam performance in schoolchildren and proofreading skills.
http://en.wikipedia.org/wiki/General_knowledge

Ehkä olisi aika uusia sana yleissivistys, hylätä vai täydentää?