Ei mitään etua kahdesta kansalliskielestä?

[NRR]

Pakkoruotsin perustelut siis kulkevat näin:
- alakoulussa on pakkoruotsia, koska yläkoulussa aloitettu ruotsi tulee liian myöhään ja joillekin voi olla syntynyt ikäviä asenteita ruotsia kohtaan
- yläkoulussa on pakkoruotsia, koska tätä tarvitaan taas ammattikoulussa ja lukiossa
- ammattikoulussa ja lukiossa on pakkoruotsia, koska tämä on kuulemma suomalaisten lasten etu, sillä jatko-opinnoissa vaaditaan pohja virkaruotsin suorittamiseksi
- ammattikorkeissa ja yliopistoissa on pakkovirkaruotsi, koska tämä takaa maan säilyvän kaksikielisenä ja kaksikielisyys on maamme etu.

Kansalliskielistrategiassa on kuvattu, mitä hyötyä maamme kaksikielisyydestä on:

1.5.1 Yhteiskunnalliset hyödyt

Suomen virallinen kaksikielisyys tuo yhteiskunnalle
muun muassa historiallis-kulttuurisia, oikeudellisia ja
taloudellisia hyötyjä.

Suomi kuuluu maantieteellisesti, historiallisesti,
kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti läntiseen
Pohjois-Eurooppaan. Maallamme on ennen kaikkea
pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa, ja Suomi
muodosti myös vuosisatoja osan Ruotsin valtakuntaa.
Yhteisiä yhteiskunnallisia lähtökohtia Pohjoismaissa
ovat esimerkiksi julkisen toiminnan avoimuus ja oi-
keusvaltioperiaate. Ruotsin ajalta Suomessa on edel-
leen perintönä muun muassa monet yhteiskunnan
rakenteet, muun muassa hallinnon ja oikeusjärjestyk-
sen rakenteet. Suomen kieli onkin erityisesti hallinto-
kielenä kehittynyt Ruotsin hallinnon ja oikeusjärjes-
tyksen rakenteiden ja siten ruotsinkielisen sanaston
pohjalta.

Suomen kuuluminen pohjoismaiseen kulttuuriyh-
teisöön merkitsee, että Suomella onmonimuotoinen
kotimainen kulttuuri, joka on saanut vaikutteita,
arvoja ja perinteitä, niin länsi- kuin itärajan takaa.
Pohjoismaiset arvot ovat erottamaton osa suomalais-
ta yhteiskuntaa. Kaikissa Pohjoismaissa arvostetaan
hyvinvointivaltiota, johon kuuluvat yksilön vapaus,
demokratia, oikeusvaltiollisuus, toimiva julkinen
sektori ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Yhteistä
Pohjoismaille on myös luottamus kanssaihmisiin ja
yhteiskunnan instituutioihin.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monella ta-
solla, muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisen
yhteistyön muodossa sekä innovaatiokyvyn paran-
tamisessa. Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteis-
ymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
Yhteinen kulttuuri- ja kielitausta luo vahvemman
yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteen ja edis-
tää yhteistyömahdollisuuksia. Tämä koskee kaikkea
yhteistyötä. Ruotsin kielen osaaminen tai ymmär-
täminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa
kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kau-
pankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin
muuta kieltä.

Suomen virallisen kaksikielisyyden oikeudellisiin
hyötyihin kuuluu kansainvälisissäkin yhteyksissä esi-
merkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää
kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan raken-
nettua yhteiskuntaa. Lainsäädännön myötä Suomi
osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä
puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä
arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä
kumpuavaa kulttuurista rikkautta.

Suomi hyötyy yhteiskuntana kaksikielisyydestään
taloudellisesti. Pohjoismaat ovat perinteisesti muo-
dostaneet Suomelle tärkeän talousalueen, ja näin on
edelleen. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista
kohdistuu toisiin Pohjoismaihin. Ruotsi on Suomen
suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010
ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolman-
neksi suurin tuontimaa.

Myös Suomen rajojen sisällä kansalliskielten osaa-
minen on tärkeää työmarkkinoilla tulevaisuudessakin.
Uuden työvoiman kysyntä lisääntyy lähivuosina eläk-
keelle siirtymisen johdosta. Erityisen suuri työvoiman
kysyntä on ammatillista koulutusta vaativissa amma-
teissa.

Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan
suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin
kielen taitoa.

Taloudelliset hyödyt voivat kuitenkin jäädä saa-
vuttamatta, jos kaksikielisyys ei toimi ja nimenomaan
ruotsin kieltä pystytä käyttämään. Tätä havain-
nollistaa yksikielisen ruotsinkielisen Ahvenanmaan
ja Manner-Suomen välinen kaupankäynti verrat-
tuna Ahvenanmaan kauppaan Ruotsin kanssa.
Ahvenanmaan tavaraviennin arvo oli vuonna 2011
lähes 290 miljoonaa euroa, ja viennistä lähes 74 pro-
senttia suuntautui Manner-Suomeen. Ahvenanmaan
tavaratuonnista, joka vuonna 2011 oli yhteensä lähes
536 miljoonaa euroa, noin 48 prosenttia tuli Ruotsista.

Ahvenanmaan tavaratuonnin Ruotsista selittävät
muun muassa ruotsinkieliset pakkaustiedot ja käyttö-
ohjeet, joita ei lainsäädännöstä huolimatta ole kaikis-
sa Suomesta ostettavissa tavaroissa. Tämä merkitsee
taloudellista menetystä Suomelle. Vastaavanlaisia
menetyksiä ovat Ahvenanmaan Ruotsista ostamat
palvelut silloin kun niitä ei Suomessa tarjota ruotsin
kielellä. Tällaisiin palveluihin ovat kuuluneet muun
muassa eräät erityissairaanhoidon muodot.

Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on
kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitai-
to. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etu
maan rajojen ulkopuolellakin.

[NRR]

Paitsi koko maalle, myös meille yksilöille on kaksikielisyydestä paljon hyötyä. Vahinko vain, että tämä teksti on sen verran ikävälukuista, että tokkopa monikaan suomalainen on jaksanut lukea, miten suuri siunaus heille on maan kaksikielisyydestä pakkoruotsineen tullut:

1.5.2 Yksilötason hyödyt

Kansalaiset hyötyvät monin tavoin Suomen kaksikieli-
syydestä ja siitä, että molempia kieliä käytetään yh-
teiskunnassa.

Suomen kaksikielisyydestä on yksilöille oikeudel-
lisia hyötyjä, jos heidän oikeutensa käyttää omaa
kieltään, suomea tai ruotsia, ja tulla kohdatuksi täl-
lä kielellä, toteutuu niissä tilanteissa, joissa heillä
lain mukaan on oikeus siihen. Yksilölle merkittäviä
tilanteita ovat muun muassa itselle vieraiden viran-
omaisasioiden hoitaminen, jotka edellyttävät asi-
an täsmällistä ymmärtämistä. Tällaisia voivat olla
esimerkiksi veroasiat tai oikeudenkäynti. Akuutteja
tilanteita, jossa oman kielen käyttämisen merkitys
korostuu, ovat muun muassa soitto hätänumeroon,
keskustelut terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja
yhteydet poliisiin. Oikeudelliset hyödyt ovat myös yh-
teiskunnan hyötyjä esimerkiksi silloin, kun oikeuksien
toteutuminen lisää tunnetta oikeusvarmuudesta, tur-
vallisuudesta ja yhteiskunnan toimivuudesta.

Niin suomen- kuin ruotsinkielisille oman kielen
julkinen käyttö, näkyvyys ja kuuluvuus ovat viestejä
siitä, että kieli ja sen käyttäjät ovat hyväksytty osa-
na yhteiskuntaa. Nämä viestit saavat ihmiset koke-
maan itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi omassa
maassaan omalla kielellään. Ne lisäävät luottamusta
julkiseen toimintaan ja kanssaihmisiin, samoin kuin
turvallisuuden- ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Molempia kansalliskieliä voidaan käyttää laajasti
eri yhteyksissä ja niistä on monia käytännön hyöty-
jä arjessa. Esimerkiksi monet Kansalliskielistrategia-
hankkeen kyselyyn vastanneista korkeakouluopiske-
lijoista ilmoittivat käyttävänsä toista kansalliskieltään
hyvin laaja-alaisesti niin opinnoissaan kuin vapaa-
ajallaan, muun muassa Internetissä. Molempien
kansalliskielten taito tai jo kyky ottaa vastaan tietoa
toisella kielellä tarjoaa enemmän opiskelu- ja vapaa-
ajanmahdollisuuksia.

Kielitaidosta on hyötyä esimerkiksi siten, että se antaa
enemmän opiskelumahdollisuuksia niin
Suomessa kuin muissa maissa. Laaja kielitaito ja kan-
salliskielten osaaminen lisää myös työmahdollisuuk-
sia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, jois-
sa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema,
esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.
Useat pohjoismaiset yhteistyöelimet ja järjestöt tar-
joavat työmahdollisuuksia, joissa käytännössä tarvi-
taan ruotsin kieltä. Monet nuoret kokevat hyötyvänsä
ruotsin- ja suomen kielen osaamisestaan ja uskovat
niiden, jotka hallitsevat molemmat kansalliskielet,
hyötyvän siitä tulevaisuudessa ja työurallaan.

Molempien kansalliskielten taito, edes passiivise-
na, mahdollistaa niin suomen kuin ruotsin kielellä kir-
joitettujen kotimaisten kirjojen ja lehtien lukemisen
alkuperäiskielellä. Edelleen molempien kansalliskiel-
ten ymmärtäminen antaa mahdollisuuden seurata te-
atteriesityksiä, musiikkia ja muuta kulttuuria molem-
milla kielillä sekä ottaa vastaan tietoa eri kielillä ja eri
lähteistä tai vaihtaa tietoa esimerkiksi Internetissä.

Molempia kansalliskieliä osaava voi tutustua suo-
men- ja ruotsinkielisiin henkilöihin heidän äidinkielel-
lään. Kielitaito luo siten mahdollisuuksia verkostoitua,
tavata uusia ihmisiä ja oppia heidän kauttaan uusia
asioita, esimerkiksi toiseen kieleen liittyvistä tai kieli-
ryhmän perinteistä. Toista kieltä puhuvien ihmisten
kohtaaminen on näin ollen, muiden hyötyjen ohella,
mahdollisuus vähentää omia ennakkoluulojaan ja
monipuolistaa näkökulmiaan, oppia tuntemaan oman
maan tausta ja tunnistaa sen kaksikielinen kulttuu-
riperintö. Kaikki nämä mahdollisuudet pätevät niin
työyhteyksissä kuin vapaa-aikana.

Suomen ja ruotsin kielen hallitseminen mahdol-
listaa laajan toiminnan niin Suomessa kuin muissa
Pohjoismaissa, sekä julkisella että yksityisellä sek-
torilla. Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisis-
sä yhteyksissä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä.
Skandinaavisiin kieliin kuuluvan ruotsin osaaminen
helpottaa yhteistyötä, luo yhteenkuuluvuuden tun-
netta ja lisää vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa
yhteydessä.

Kaikkien hyötyjen käyttöön ottamiseksi on tär-
keää, että koulutus Suomessa luo pohjan vahvalle
kielitaidolle. On myös tärkeää, että yhteiskunta ak-
tiivisesti ja johdonmukaisesti tukee molempien kan-
salliskielten käyttöä ja niiden elinvoimaisuutta. Näin
jokaisen kohdalla ovet pysyvät avoimina mahdollisim-
man monelle eri vaihtoehdolle.

[Hannu Jussi]

Suomi ei ole kaksikielinen. Suomessa on kaksi "virallista" kieltä.

Kuinka moni on mukana PN:n kekkereissä plus muussa yhteistyössä. Jos kieli jatkuu ruotsina, niin nämä voisivat opetella sen. Tosin ei edes tanskalaiset ja ruotsalaiset ymmärrä toisiaan, niin tämä ruotsin tuputus suomalaisille ontuu.

[JV Lehtonen]

Ruotsinkielinen siis ottaa hyödyn, mutta suomenkieliselle jää vain maksajan rooli..
Ei tuon perusteella kaksikielisyysjärjestelmästä ole 90 %:n enemmistölle mitään hyötyä.

Kuka on kaksikielisyysjärjestelmän pääideologi ?

Kuka näitä sepustuksia tuottaa ?

[JV Lehtonen]

Olipa Pasi Saukkonen kenen tahansa asialla, yhdestä asiasta olen hänen kanssaan samaa mieltä.
Kansalliskielistrategia on ajastaan sata vuotta jäljessä!

[JV Lehtonen]

"Tätä havain-
nollistaa yksikielisen ruotsinkielisen Ahvenanmaan
ja Manner-Suomen välinen kaupankäynti verrat-
tuna Ahvenanmaan kauppaan Ruotsin kanssa."

Pitääkö tämä lukea niin, että RKP haluaa tehdä Ahvenanmaasta kaksikielisen,
jotta kauppa lisääntyy! Ahvenanmaanhan olisi loogista olla kaksikielinen,
kun on Suomen ja Ruotsin välissä!

Toistan kysymyksen: Kuka tämän tekstin on väsännyt ?

[NRR]

Toistan kysymyksen: Kuka tämän tekstin on väsännyt ?

Kansalliskielistrategian etusivulla tekijäksi nimetään
Paulina Tallroth, Kansalliskielistrategian pääsihteeri.

Linkki kansalliskielistrategiaan valtioneuvoston sivulla
http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkais ... oid=373031

Taustalla tietysti työryhmä ja lisäksi virkamiehiä.

Kansalliskielistrategia-hankkeen jäsenet ja sidonnaisuudet:

•Puheenjohtaja Jyrki Katainen – kannattaa pakkoruotsia jopa vastoin oman puoluekokouksensa päästöstä. Tosin ”Pääministerin johdolla” tarkoittanee sitä, että hän avaa ensimmäisen kokouksen ja allekirjoittaa viimeisessä kokouksessa työryhmän aikaansaannoksen, jolloin puheenjohtajuus käytännössä siirtyy varapuheenjohtajalle

•Varapuheenjohtaja Anna-Maja Henriksson – RKP:n kansanedustaja, oikeusministeri, entinen Svenska Finlands folktingetin pj, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Varapuheenjohtaja Velipekka Nummikoski, Kataisen valtiosihteeri.

•Pääsihteeri Paulina Tallroth valtioneuvoston kansliasta – ruotsinkielisten etuja oikeusministeriössä valvova hallitusneuvos, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Niklas Andersson, sisäasiainministeriöstä – kristillisdemokraattien ruotsinkielisen erityisjärjestön puheenjohtaja 2007-, entinen työnantaja Åbo Akademi

•Jäsen Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä – kasvatustiet.tohtori, professori, opetusministeri J.Gustafssonin valtiosihteeri (Gustafsson on ilmoittanut vaalien jälkeen kannattavansa pakkoruotsia, ennen vaaleja ilmoitti vastustavansa)

•Jäsen Jarmo Lindén opetus- ja kulttuuriministeriöstä – Arhimäen valtiosihteeri, toiminut kulttuuriministeri Claes Anderssonin erityisavustajana

•Jäsen Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä – vihreät, toiminut työministeri Anni Sinnemäen poliittisena valtiosihteerinä, vastannut Vantaalla maahanmuuttoasioista

•Jäsen Timo Lankinen – Opetushallituksen pääjohtaja, Svenska Nu lobbausjärjestön jäsen, ehdottanut peruskoulun tuntijaon uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen pakollisen opiskelun aloittamista jo kuudennelta luokalta, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma – Kuntaliiton toimitusjohtaja, valtiotiet.lisensiaatti Åbo Akademista, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Aki Lindén – Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, LL, valtiotiet. maisteri, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Camilla Gunell – Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen, mihin sen edustajaa tarvitaan kaksikielisyysstrategiassa?)

•Hankkeen pysyvä asiantuntija on ohjelmapäällikkö Markus Österlund – Svenska Finlands folkting, Rkp, Ahtisaaren työryhmän sihteeri

http://www.sampoterho.net/?p=1768

Lisäys: Jos joku ei muista, niin Ahtisaariryhmä oli se joukko, jolta folktinget tilasi vuotta ennen edellisiä vaaleja kielipoliittisen osion tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Kukaan täällä ei uskonut sellaisen olevan mahdollista, mutta kyseisestä tilaustyöstä tuli hallitusohjelman kielipoliittinen osio ja ryhmä pääsi näköjään vielä laatimaan kansalliskielistrategiamme. Jotkut osaa.

[NRR]

Vaikka kuinka yritin lukea noita hyötyjä, en löytänyt konkreettista muuta kuin tämän:

Suomi hyötyy yhteiskuntana kaksikielisyydestään
taloudellisesti. Pohjoismaat ovat perinteisesti muo-
dostaneet Suomelle tärkeän talousalueen, ja näin on
edelleen. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista
kohdistuu toisiin Pohjoismaihin. Ruotsi on Suomen
suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010
ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolman-
neksi suurin tuontimaa.

Eli pelkästään ulkomaankauppa Ruotsin kanssa.

Nostakaa nyt te muut jotain fiksua esiin tuolta.
Täytyyhän siellä olla mainittuna näitä etuja, koska
tämän ovat laatineet kaksikielisyyden asiantuntijoista
the best of the best of the best. Jollei hyötyjä löydy
tästä niin ei sitten mistään.

Lisäys:

Luin nuo kansalliskielistrategian tekstit kahdesti.
Ei mitään.

[Hannu Jussi]

Tästä viennistä Ruotsiin on keskusteltu Usarissa.
Siis vuonna 2013-2014 Suomi vie "eniten" Ruotsiin. Suomi myy myös yhtiönsä Ruotsiin.
Kysymys kuuluu, loppuuko maailma siihen. No kyllä, jollei muuta kielitaitoa löydy.

Kansalliskielistrategia - taisi tulla hyväksytyksi 22.12.2012. Siinä asetuksessa viljellään kovin viljavasti tuota sanaa KAKSIKIELINEN. Toivoisin, ettei tuota sanaa käytettäisi, koska Suomessa on kaksi kieltä. Suomi ei ole kaksikielinen.
Kansalliskielistrategiasta vielä. Silloin 22.12.2012 Anna-Maja Henriksson sanoi, että "se" on Kataisen hyväksymä ja kielistrategian ensimmäinen osa.
Mahtoiko viime kesänä tullut kuntalaki/kielet olla sitten toinen osa.

[NRR]

--- viljellään kovin viljavasti tuota sanaa KAKSIKIELINEN. Toivoisin, ettei tuota sanaa käytettäisi, koska Suomessa on kaksi kieltä. Suomi ei ole kaksikielinen.

Totta. Silti pakon kannattajat yleensä puhuvat kaksikielisyydestä, hallitusta myöten. (korjasin kuitenkin otsikkoa)

Googlaamalla löytyi ne perusteet, joilla pakollista virkaruotsia pidetään yllä:

Ministeri Gustafssonin mielestä painetta ruotsin poistamiseen korkeakoulun osaamisvaatimuksista ei ole.
"Kaksikielisyys on Suomen etu, ja se säilyy pitämällä ruotsin kielen opiskelu pakollisena korkeakouluissa."
"Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi."
Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto oli toista mieltä. Neuvosto on lausunut opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen ruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen tutkintovaatimuksista, jos opiskelijoiden rapautunut kielitaito ei enää riitä virkamiesruotsin suorittamiseen. Ruotsin poistaminen osaamisvaatimuksista vaatisi lainmuutosta.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194771 ... uista.html

Minä vain mietin, ettei noista hartaudella vuodatetuista kansalliskielistrategian sekavista liirumlaarumeista saa tiivistettyä edes muutaman kohdan listaa, josta voisi hyvällä tahdollakaan sanoa, että nykyinen kielipoliittinen kuvio antaisi meille jotain hyötyä tai etua!

[JV Lehtonen]

Kysyn ihan näin julkisesti Tallrothilta:

Eikö suomenkielisen väestön ja maahanmuuttajaväestön mielipiteellä ole
mitään merkitystä ? Eikö meitä tarvitse kuunnella lainkaan ?

Onko ruotsin kielelle uhraaminen suomenkielisen suomalaisen elämäntehtävä,
elämämme pääsisältö ja -tarkoitus, Tallroth ?

Oletteko te suomenruotsalaiset jumalan valittu kansa, jota meidän suomenkielisten pitää
kumartaa ja palvella, Tallroth ?

[NRR]

Kysyn ihan näin julkisesti Tallrothilta ---

Ihan kuka vaan saa tietysti vastata, jos keksii niitä etuja...

[Hannu Jussi]

Kysellä ja ihmetellä voi.
Toinen ihmettelyn aihe voisi olla se, että ruotsia puhuvat syntyperäiset suomalaiset ovat valjastaneet/palkanneet "melkein" kaikki elinkeinoelämässä vaikuttavat tahot "alaisuuteensa". Esimerkkejä on satoja, ehkä tuhansia - ja tästä puuttuu virkamiehet.

Jos ei Tallroth vastaa, niin voi käydä lukemassa Karsnäs manifestin. Toki sitä on nyt siistitty monin verroin alkuperäisestä.

[JV Lehtonen]

Niin, mitä lisäetua meille suomenkielisille ja maahanmuuttajille tästä kaksikielisyydestä syntyy,
siis etua, jota emme saisi yhden pääkielen Suomessa ?


Onko 5 %:n saama etu maan kokonaisedun kannalta niin merkittävä,
että on tarkoituksenmukaista muovata 95 % kansasta 5 %:n mukaiseksi ?

Onko maailmassa jokin toinen 5 %:n vähemmistö,
jonka takia 95 % pakotetaan sopeutumaan
ko. vähemmistöön ?

Nämä ovat peruskysymyksiä oikeudenmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden pohdinnassa.
Niiden pohtimiseen ei koskaan väsy!

[Hannu Jussi]

Suomenkieliselle tuosta pakkosuomenruotsista ei ole etua.

http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI