http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi ... ti-ilmassa
"Tilaisuudessa 250 hengen salissa oli tusinan verran kuulijoita. Kävi selville, että Kairon basaarikauppiaat puhuvat viittä kieltä. Yhden panelistin kummityttö on päässyt kansainväliseen opiskelijavaihtoon – itse hän puhuu peruspaletin lisäksi ranskaa ja venäjää, itäsuomalainen pikkupaikkakunnan poika on päässyt johtajaksi ja osaa vastoin oletuksia muutamaa kieltä, EU:n tulkkiryhmän suomalainen johtaja osaa 30 kieltä ja kymmenennen jälkeen muut ovat kuulemma olleet helppoja oppia. --- Aivan ylivertaisen tärkeää on ruotsin kielen osaaminen. --- Mutta miten pitäisi järjestää tavallisten suomalaisten, joita on ylivoimainen enemmistö, vieraiden kielten opetus, jotta kokonaiskielitaito lähtisi nousuun? Siihen ei paneelissa saatu minkäänlaisia vastauksia. Kuulijoille luvattiin mahdollisuus kysyä ja kommentoida, mutta sekään ei toteutunut ---"
Tala kertoo blogissaan EDUCA-messujen kieliannista
Re: Tala kertoo blogissaan EDUCA-messujen kieliannista
Tusinan verran kuulijoita! Pakkoruotsittajien järjestämät keskustelut alkavat olemaan niin mauttomia tilaisuuksia, että eihän niitä kuuntelemaan viitsi oikein kukaan vaivautua.
(en ollut paikalla)
(en ollut paikalla)
Re: Tala kertoo blogissaan EDUCA-messujen kieliannista
Educa-paneeli 25.1.2014
Alustus: Jorma Kauppinen, johtaja, yleissivistävä koulutus, Opetushallitus: Kokonaiskielitaito laskee - mikä neuvoksi.
Järjestäjät: Kansalliskielten tuki ry, Äidinkielen opettajain liitto ry, Suomen ruotsinopettajat ry.
Ikään kuin loppukaneettina keskustelusta nousee esille Jorma Kauppisen toteamus: "On harvinaisen mukavaa keskustella kieltenopetuksesta koulussamme tämän kokonaiskielitaitotavoitteen lähtökohdista. Emme silloin joudu turhaan jankkaamaan itsestään selvää asiaa, että meillä on kaksi kansalliskieltä, joita kouluissamme opetetaan ja opiskellaan. Keskustelun painopiste on kaikissa kielissä ja yleensä syvällisen ja jopa laajan kielitaidon omaksumisessa. On muistettava, että tuo opiskelu tapahtuu jatkuvan oppimisen muodoissa myös erilaisissa oppilaitoksissa ja kansalaisopistoissa. Kaikki nämä muodot vaativat jatkuvaa seurantaa ja kannustusta."
http://aidinkielenopettajainliitto.fi/f ... la&nid=103
Tämä on ollut vitsi, ilmeisesti läsnä ovat olleet lähinnä järjestävät tahot. Toki tästä saadaan taas leivottua otsikoita ja viittauksia sinne tänne, joilla vahvistetaan ajatusta, että ruotsi on muka oleellinen eikä mistään pois ja suomalaiset ovat muka laiskoja opiskelemaan kieliä.
Siis äidinkielen (myös ruotsin?) ja ruotsin opettajat ovat järjestäneet tämän panelin yhdessä KANSALLISKIELTEN TUKI RY:n kanssa. Tuo tukiyhdistyshän on perustettu 2010 nimenomaan ajamaan ruotsin asemaa. Tämän palstan kirjoittajista osa on käynyt kyseisen yhdistyksen tilaisuuksissa ihmettelemässä ruotsihehkutusta ja kielivapauden arvostelua. Louekoski kertoo blogissaan näin:
Suomessa on nähty viimeisen vuoden aikana ennennäkemätön ja edelleenkin jatkuva kampanja, jonka keskiössä on suorastaan kiihkonomainen ruotsin kielen, kaksikielisyyden, ”Suomi on ruotsalainen”-ajatuksen, Ruotsalaisuuden päivän viettämisen ja kielikylpyjen pakkosyöttäminen.
Suuri osa suomalaisista – nuorista vanhuksiin – on kokenut tällaisen äärimmäisen ahdistavana, loukkaavana ja perusteettomana tunkeiluna maassa, jonka nimi on Suomi ja missä 90 % ihmisistä puhuu äidinkielenään suomea.
Näitä kampanjoita ovat pitäneet yllä sekä julkisin varoin tuetut tahot (esim. Folktinget) että säätiövaroin toimivat järjestöt.
Eräs tällainen järjestö on Kansalliskielten tukiyhdistys, jonka puheenjohtajana on toiminut eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria.
Itä-Suomen eräiden kuntien muutaman vuoden takainen venäjän kielen opetusmahdollisuuksien parantamista kohtaan herännyt mielenkiinto kirvoitti yhteiskunnallista keskustelua puolesta ja vastaan.
Uuden Suomen 10.2.2011 uutisessa ”Pakkoruotsi vs. venäjä: Ministeri hermostui Itä-Suomelle” kerrotaan tuolloisen Kansalliskielten tukiyhdistyksen puheenjohtajan Matti Vuorian paneelikeskustelussa esittämistä näkemyksistä seuraavasti:
”Kansalliskieliyhdistyksen tavoitteena on ruotsin kielen ja kulttuurin aseman vahvistaminen suomenkielisten joukossa. Vuoria puolustikin ruotsin kielen tärkeyttä tulevaisuuden Suomelle sillä, että jatkossa Suomessa tulevat toimimaan lähinnä Pohjoismaiden markkinoilla toimivat yritykset, joissa ruotsi on arvossaan. Globaalien suuryritysten Vuoria uskoo kaikkoavan, jolloin englannin hohto hieman hiipuu.
– Suhteeseen Ruotsin kanssa liittyy myös ihan raadollisia piirteitä. Se on meidän talouttamme huomattavasti suurempi talous, joka tarjoaa meille kasvun mahdollisuuksia, sanoi Vuoria.”
Matti Vuoria on itse toiminut Rautaruukin kolmanneksi suurimman omistajan, Varman, toimitusjohtajana ja kertoo täysin avoimesti ruotsin kielen ja kulttuurin asemaa suomenkielisten joukossa vahvistamaan pyrkivän yhdistyksen tavoitteiden yhteydestä Pohjoismaiden markkinoilla toimiviin yrityksiin.
Vuoria kertoo myös avoimesti asioiden raadollisuuden suhteessamme Ruotsiin. Hän ei myöskään peitä globaalien suuryritysten kaikkoamista Suomesta.
On tunnustettava, että tietynlainen maassamme harjoitettava kielipolitiikka vaikuttaa kumman itsetuhoiselta Suomen kansallisen edun tulokulmasta.
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi ... lobbaajana
Alustus: Jorma Kauppinen, johtaja, yleissivistävä koulutus, Opetushallitus: Kokonaiskielitaito laskee - mikä neuvoksi.
Järjestäjät: Kansalliskielten tuki ry, Äidinkielen opettajain liitto ry, Suomen ruotsinopettajat ry.
Ikään kuin loppukaneettina keskustelusta nousee esille Jorma Kauppisen toteamus: "On harvinaisen mukavaa keskustella kieltenopetuksesta koulussamme tämän kokonaiskielitaitotavoitteen lähtökohdista. Emme silloin joudu turhaan jankkaamaan itsestään selvää asiaa, että meillä on kaksi kansalliskieltä, joita kouluissamme opetetaan ja opiskellaan. Keskustelun painopiste on kaikissa kielissä ja yleensä syvällisen ja jopa laajan kielitaidon omaksumisessa. On muistettava, että tuo opiskelu tapahtuu jatkuvan oppimisen muodoissa myös erilaisissa oppilaitoksissa ja kansalaisopistoissa. Kaikki nämä muodot vaativat jatkuvaa seurantaa ja kannustusta."
http://aidinkielenopettajainliitto.fi/f ... la&nid=103
Tämä on ollut vitsi, ilmeisesti läsnä ovat olleet lähinnä järjestävät tahot. Toki tästä saadaan taas leivottua otsikoita ja viittauksia sinne tänne, joilla vahvistetaan ajatusta, että ruotsi on muka oleellinen eikä mistään pois ja suomalaiset ovat muka laiskoja opiskelemaan kieliä.
Siis äidinkielen (myös ruotsin?) ja ruotsin opettajat ovat järjestäneet tämän panelin yhdessä KANSALLISKIELTEN TUKI RY:n kanssa. Tuo tukiyhdistyshän on perustettu 2010 nimenomaan ajamaan ruotsin asemaa. Tämän palstan kirjoittajista osa on käynyt kyseisen yhdistyksen tilaisuuksissa ihmettelemässä ruotsihehkutusta ja kielivapauden arvostelua. Louekoski kertoo blogissaan näin:
Suomessa on nähty viimeisen vuoden aikana ennennäkemätön ja edelleenkin jatkuva kampanja, jonka keskiössä on suorastaan kiihkonomainen ruotsin kielen, kaksikielisyyden, ”Suomi on ruotsalainen”-ajatuksen, Ruotsalaisuuden päivän viettämisen ja kielikylpyjen pakkosyöttäminen.
Suuri osa suomalaisista – nuorista vanhuksiin – on kokenut tällaisen äärimmäisen ahdistavana, loukkaavana ja perusteettomana tunkeiluna maassa, jonka nimi on Suomi ja missä 90 % ihmisistä puhuu äidinkielenään suomea.
Näitä kampanjoita ovat pitäneet yllä sekä julkisin varoin tuetut tahot (esim. Folktinget) että säätiövaroin toimivat järjestöt.
Eräs tällainen järjestö on Kansalliskielten tukiyhdistys, jonka puheenjohtajana on toiminut eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria.
Itä-Suomen eräiden kuntien muutaman vuoden takainen venäjän kielen opetusmahdollisuuksien parantamista kohtaan herännyt mielenkiinto kirvoitti yhteiskunnallista keskustelua puolesta ja vastaan.
Uuden Suomen 10.2.2011 uutisessa ”Pakkoruotsi vs. venäjä: Ministeri hermostui Itä-Suomelle” kerrotaan tuolloisen Kansalliskielten tukiyhdistyksen puheenjohtajan Matti Vuorian paneelikeskustelussa esittämistä näkemyksistä seuraavasti:
”Kansalliskieliyhdistyksen tavoitteena on ruotsin kielen ja kulttuurin aseman vahvistaminen suomenkielisten joukossa. Vuoria puolustikin ruotsin kielen tärkeyttä tulevaisuuden Suomelle sillä, että jatkossa Suomessa tulevat toimimaan lähinnä Pohjoismaiden markkinoilla toimivat yritykset, joissa ruotsi on arvossaan. Globaalien suuryritysten Vuoria uskoo kaikkoavan, jolloin englannin hohto hieman hiipuu.
– Suhteeseen Ruotsin kanssa liittyy myös ihan raadollisia piirteitä. Se on meidän talouttamme huomattavasti suurempi talous, joka tarjoaa meille kasvun mahdollisuuksia, sanoi Vuoria.”
Matti Vuoria on itse toiminut Rautaruukin kolmanneksi suurimman omistajan, Varman, toimitusjohtajana ja kertoo täysin avoimesti ruotsin kielen ja kulttuurin asemaa suomenkielisten joukossa vahvistamaan pyrkivän yhdistyksen tavoitteiden yhteydestä Pohjoismaiden markkinoilla toimiviin yrityksiin.
Vuoria kertoo myös avoimesti asioiden raadollisuuden suhteessamme Ruotsiin. Hän ei myöskään peitä globaalien suuryritysten kaikkoamista Suomesta.
On tunnustettava, että tietynlainen maassamme harjoitettava kielipolitiikka vaikuttaa kumman itsetuhoiselta Suomen kansallisen edun tulokulmasta.
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi ... lobbaajana
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2832
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Tala kertoo blogissaan EDUCA-messujen kieliannista
Kansalliskieli sanana on synonyymi sanalle ruotsi. Kansalliskielistraregia on selvääkin selvemmin ruotsin kielen pakkostrategia.
Jos siinä pumaskassa mihin tahansa kansalliskieli-sanan kohdalle vaihtaa sanan ruotsi, saa paljon oikeamman kuvan siitä, mistä siinä oikeasti puhutaan. Vai uskooko kukaan, että kansalliskieliyhteyshenkilöitä kiinnostaisi tippaakaan suomen kielen käytön edistäminen ja sen toteutumisen vahtiminen.
Kansalliskieli-sanalla pönkitetään epätoivoisesti pakkoruotsimatematiikan yhtälöä 95=5 (käytännössä 95<5).
Suomi on siis kaksikielinen maa, kansalliskieli ja suomi - tässä järjestyksessä.
Jos siinä pumaskassa mihin tahansa kansalliskieli-sanan kohdalle vaihtaa sanan ruotsi, saa paljon oikeamman kuvan siitä, mistä siinä oikeasti puhutaan. Vai uskooko kukaan, että kansalliskieliyhteyshenkilöitä kiinnostaisi tippaakaan suomen kielen käytön edistäminen ja sen toteutumisen vahtiminen.
Kansalliskieli-sanalla pönkitetään epätoivoisesti pakkoruotsimatematiikan yhtälöä 95=5 (käytännössä 95<5).
Suomi on siis kaksikielinen maa, kansalliskieli ja suomi - tässä järjestyksessä.