vapaakielivalinta.fi

Kielikeskustelun perusolemus korostui taas, kun luin Pasi Saukkosen kirjaa "Erilaisuuksien Suomi"
Kirjassa puhutaan varsin suppeasti vapaan kielivalinnan seurauksista ja viitataan lähinnä
Åsa Palviaisen Magmalle tekemään laajaan tutkimukseen.

En kuitenkaan löytänyt mistään tätä tutkimusta suomen kielellä.
Ruotsiksi seurauksia löytyy jopa ruotsalaisen kielipuolustusyhdistyksen sivuilta,
missä tutkimus on luettavissa pdf-muodossa.

Eli tilanne on erikoinen: Suomenkielisten yli ja ohi keksitään perusteluja,
joiden mukaan me emme saa itse päättää asioistamme.
Olemme siis suomenruotsalaisten holhouksessa ja elämme elämäämme suomenruotsalaisten
tarpeiden tyydyttämiseksi.

Mielestäni olisi kohtuullista jo yhteiskunnallisen ilmapiirin takia, että Palviaisen tutkimus käännettäisiin
suomen kielelle, jotta voisimme lukea omalla kielellämme, mitä seurauksia vapaalla kielivalinnalla on!

Jos joku löytää Palviaisen tutkimuksen suomen kielellä, pyydän linkittämään!

Tässä siis avoin haaste Olav S Melinille ja muulle Magmalle!

En löytänyt ainakaan vielä käännöstä, mutta tässä Åsa Palviaisen projekteista Suomessa.

"Currently her research interests primarily concern L2 teaching and learning (Swedish as a foreign language in Finland). This also includes an interest for the study of writing processes in L1 and L2. She is also interested in language policy issues, especially the status of Swedish in the Finnish educational system. More recent interests concern discourse analytical and sociolinguistic approaches to bi- and multilingualism.

Palviainen is at present engaged in three research projects at University of Jyväskylä. The project Topling (Finnish Academy 2010-2013) has as its main objective to compare cross-sectional and longitudinal patterns of development in the acquisition of writing skills in Finnish, English and Swedish as second languages in the Finnish educational system. In the project “Tvåspråkig pedagogik i en finskspråkig daghemsgrupp” (Bilingual pedagogy in a Finnish medium daycare) (Svenska kulturfonden 2013-2014) is Palviainen cooperating with University researcher Karita Mård-Miettinen. They follow a pilot project where a teacher implemented a classroom practice where both Swedish and Finnish were used as languages of instruction with monolingual Finnish-speaking children. In the Child2ling project (Language conceptions and practices in bilingual early childhood) (Finnish Academy 2013-2017) the focus is on language practices and policies surrounding young (3-5-years-old) bilingual children at Swedish-medium daycares in Finland."

Svenska Yle on haastatellut Åsa Palviaista ja kyseli mikä on kaikkein "kamalinta", jos ruotsin kielestä tulee valinnainen. Åsa Palviainen vastaa, että sitten ei enää voi vaatia virkamiesruotsin suorittamista, tai tässä Åsa omin sanoin:
"Man kan kanske inte heller ha kvar kraven på svensk kunskaper när man söker en viss tjänst."
http://www.youtube.com/watch?v=N1qQf2OERWI

Åsa Palviainen "tiesi", ettei Suomessa ole muiden kielten opettajia, esim. venäjän ja kiinan, joten hänen mielestään on kai turha puhua muiden kielten opetuksesta.

-------

Muistuttaisin tässä vielä siitä, että pyrkiessään Jyväskylään kieliä lukemaan, tulee oppilaan tenttiä Magman julkaisemia tekstejä.

Onko Jaakko Häkkisen ja Åsa Palviaisen analyyseja käyty jossain läpi kohta kohdalta ?
Siis tehty vertailevaa analyysiä ?

Eikö nyt mikään taho pysty saamaan Pasi Saukkosta, Jaakko Häkkistä ja Åsa Palviaista
keskustelemaan asiasta, kun kerran kaikki kolme ovat asiaa tutkineet..

Tutkija Saukkonen kirjoittaa seuraavaa:
"Voi ajatella, että nykyisessä järjestelmässä kannattaa pysyä, jos niin vain voitaisiin tehdä"
Toisaalta
"Nykyisestä kielipolitiikasta kiinni pitäminen näyttäytyy urhoollisena viivytystaisteluna,
jota jatketaan kunnes järjestelmä tavalla tai toisella romahtaa"

"Kahden kansalliskielen romahtamisskenaarioon sisältyy riski, että varasuunnitelmaa ei ole olemassa"

"Tarvitaan vaihtoehtoisia malleja perusteellisen ja ennakkoluulottoman
sekä eri osapuolia nykyistä paremmin kuuntelevan keskustelun pohjaksi"

Lainaukset ovat siis tutkijan ajatuksia.

Todella:
Jotta kansalaiset voisivat keskustella eri näkemyksistä, nämä näkemykset tulisi asettaa
avoimen keskustelun kohteeksi.

"Ajatushautomo Magmalle tehdyssä selvityksessä dosentti Åsa Palviainen osoittaa,
että pakollisen ruotsin opetuksen poistamisella olisi pitkälle meneviä seurauksia työnhaussa,
yliopistojen toiminnassa, julkisen sektorin kielivaatimuksissa ja pätevän työvoiman saannissa eri paikkakunnilla."

Tuossa siis lyhykäisyydessään 116-sivuisen tutkimuksen referaatti!

Kuten monilla keskustelufoorumeillakin on useasti todettu, me suomenkieliset emme
edes ole osapuoli tässä keskustelussa! Olemme voimatoimien kohde!
(Ahtisaaren määritelmä tuo voimatoimet)

"Kuitenkin kieliasioissa vallitseva "osapuoli"- uskomus haluaa antaa ratkaisevan
ylähuoneen aseman niille, jotka kulloinkin äänekkäimmin edustavat oletettua
ruotsinkielisyyden etua ja kansan pitämistä sen alapuolella."

http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... keasti-ole

Juuri siksi ruotsinkielinen tutkija kirjoittaa 116 sivua ruotsin kielellä siitä,
miksi suomenkielinen suomalainen ei saa olla lukematta ruotsin kieltä-
ja mitä seurauksia siitä on kaksikieliselle suomenruotsalaiselle!
Enemmistölle koituvat seuraukset (=hyödyt) ovat sivuseikka!

Tämä esimerkki kuvaa loistavasti perusasetelmaa, joka tulisi saattaa kansanedustajien tietoisuuteen:

Miksi suomenkielinen suomalainen ei ole tässä asiassa subjekti, vaan pelkkä HOLHOTTAVA objekti ?


Missä on kokonaiskuvan hahmottamiskyky ? Missä on kansakunnan kokonaisedun arviointi ?

Eiköhän nyt palastella tämä hyvissä ajoin ennen eduskuntakeskustelua..

Yhteenveto seurauksista
• On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.
• On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoi¬hin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.
• Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtai¬si siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
• On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opis-kelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
• Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tu¬lisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdolli¬suuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
• Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomai¬sessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä vi¬ranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ym¬märtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
• Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskou¬lutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa mo¬lempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitil¬lä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
• Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.
Lopuksi
Ruotsin kielen asema suomen kielen kanssa tasa-arvoisena kansal¬liskielenä on turvattu perustuslaissa, joten sen asema Suomessa on vahva. Perustuslakia muutetaan harvoin. Suomen kaksikielisyyttä vastustavalla näkemyksellä on lisäksi vain vähän kannattajia. Nämä tekijät viittaavat siihen, ettei perustuslakia olla lähitulevaisuudessa muuttamassa. Systeeminmuutos, jossa ruotsista tulisi valinnainen oppiaine, tulisi kuitenkin haastamaan sen, minkä kielilaki pyrkii turvaamaan, eli tyydyttää maan suomen- ja ruotsinkielisen väes¬tön kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet samoin perustein. On olemassa vaara, ettei yhteiskunta enää tulevaisuudessa voi turvata tätä oikeutta. Ruotsin muuttaminen valinnaiseksi voisi myös ajan kuluessa heikentää kansakunnan kaksikielistä identiteettiä ja Suo-men luontaista yhteenkuuluvuutta toisten Pohjoismaiden kanssa.

JV Lehtonen kirjoitti: • On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opiskelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.

Niin kuin nytkin.

Pitääkö taas ryhtyä ratkaisemaan ongelmaa, joka ei ole ongelma?

Nimittäin jos se olisi ongelma, niin ruotsinkieliset olisivat jo aikaa itse vaatineet pakkoruotsin poistoa, koska se ei kykene ruotsinkielistä palvelua takaamaan, ja käyttäneet runsaita resurssejaan hallinnossa siihen, että olisi kehitelty palvelumallia, joka ei perustu toimimattomaan pakkoruotsiin.

JV Lehtonen kirjoitti: • Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskou¬lutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.

Nimenomaan pakkoruotsi on rakentanut tällaista eliittiä. Todellisuudessahan vain n. 4% suomenkielisistä katsoo osaavansa ruotsia. Kun tähän lisää 4% ruotsinkielisiä, jotka ovat kaksikielisessä lähiympäristössään omaksuneet molemmat kielet, saadaan 8% Norden-kelpoisia ja über-virkakelpoisia. Tässä suhteessa siis 8% edustaa eliittiä - nyt.

Surujen suosima hokema "molemmat kielet" on täysin todellisuudesta irrallaan oleva lausahdus. Suomi on ehdoton ykköskieli, mutta "toinen kieli" voi olla mikä kieli tahansa. Tärkein "toinen kieli" Suomessa on englanti.

Eli palataan taas siihen, että 5% on vain 5%, ei yhtään sen enempää.

JV Lehtonen kirjoitti: • Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.

Laissa puhutaan viranomaisesta, ei jokaisesta viranhaltijasta.

Ja jos tarkkoja ollaan, tällä hetkelläkään ei edellytetä kielitaitoa vaan paperia, joka todistaa, että on läpäissyt erään kielikokeen. Useimmathan eivät ruotsiin tuhlatuista resursseistaan huolimatta taida sitä kieltä.

Aina voi myös kysyä, onko aiheellista toteuttaa kielitaitovaatimuksia, jotka ovat todellisuudelle vieraita tässä monikielistyvässä maassa, jossa suomi on kuitenkin eri kieliryhmien suurin yhteinen tekijä.

Ehkä olisi aika nostaa kansalliskielten määrää, jotta päästäisiin eteenpäin kielivaatimusten järkevöittämisessä.

Yhteenvedon perusteella paine nimenomaan yliopistojen virkaruotsin poistamisen ensisijaisuuteen kasvaa.
Täysi-ikäinen kyllä osaa itse päättää, opiskeleeko alkeellisen ruotsin vai jonkin hyötykielen!

Valtionhallinnon kielitaidonhan voi osoittaa valtion kielitutkinnolla, joka mainitaan asetuksessa
ensisijaisena varmistuskeinona yksittäisen kansalaisen valtionhallintokelpoisuuden todistamiseen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030481

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun lain (424/2003) nojalla:
1 luku
Valtionhallinnon kielitutkinnot
1 §
Tutkinnot

Valtionhallinnon kielitutkinnoissa voidaan osoittaa:

1) suomen tai ruotsin kielen suullinen taito;

2) suomen tai ruotsin kielen kirjallinen taito; ja

3) suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen taito.

Hyväksytysti suoritetusta tutkinnosta annetaan arvosana erinomainen, hyvä tai tyydyttävä.

Tutkinnot voidaan suorittaa yhdessä tai erikseen."
Eli virkaruotsi on ylimääräinen, turha varmistuskeino-
onhan olemassa toimiva valtion kielitutkintojärjestelmä!

Toinen havainto on oletus, että valtion virkamieheksi ryhtymisen
koetaan olevan onnen ja elämän täyttymys.. ja ensisijainen valinta -
ihan kaikkien alojen opiskelijoille!

Juurihan presidentti Niinistö sanoi, että julkisella on jo nyt aivan liikaa väkeä suhteessa BKT:hen.

HOLHOUSASPEKTI:
Miksi vanhempien arvostelukykyyn ja elämänkokemukseen ei luoteta,
vaan kaksikielinen eliitti tietää asian paremmin, mitä 12-vuotias tulee tekemään elämällään ?

Edit:
Magma:"Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana."

Sitä varten on valtionhallinnon kielitutkinto! Miksi tarvitaan tutkintodistukseen merkintä samasta kelpoisuudesta ?
Eihän ulkomaalaisiltakaan vaadita tutkinnon saamiseen tuota merkintää todistukseen!

Jos ruotsi on kerran helppo, niin se on helposti omaksuttavissa yliopiston kieliopinnoissa, jos sitä tarvitaan.

virkaruotsi on ylimääräinen, turha varmistuskeino-
onhan olemassa toimiva valtion kielitutkintojärjestelmä!

--- oletus, että valtion virkamieheksi ryhtymisen
koetaan olevan onnen ja elämän täyttymys.. ja ensisijainen valinta -
ihan kaikkien alojen opiskelijoille!

---
Magma:"Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana."

Tuossa Magman päätelmässä on se vinha perä, että todellisuudelle vieraat kielitaitovaatimukset viroissa varmaan koetaan paitsi diskriminoivina myös loukkaavina ja järjettöminä.

Järkevien kielitaitovaatimusten täyttämiseksi on tosiaan mahdollisuus suorittaa kielitutkintoja eikä niihin tarvitse varautua 12-vuotiaana.

Virkamieheksi koulimisen aloittaminen 12-vuotiaana, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin työskentelee muualla on kuin virkamiehinä, tuntuu todella oudolta perinteeltä.

Merkillistä on se, että jokin ryhmä meillä pitää ajastaan jälkeen jääneitä kielitaitovaatimuksia virkamiehille hyvänä perusteena 12-vuotiaiden pakkokielelle, kun tarpeellistakin kielitaitoa olisi mahdollisuus tarjota.

Ja se virkamiehenkin ruotsin kieli on tutkitusti katoava luonnonvara..

Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.
Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia.

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36797

JV Lehtonen kirjoitti:

NRR kirjoitti:Jos ruotsi on kerran helppo, niin se on helposti omaksuttavissa yliopiston kieliopinnoissa, jos sitä tarvitaan.

virkaruotsi on ylimääräinen, turha varmistuskeino-
onhan olemassa toimiva valtion kielitutkintojärjestelmä!

--- oletus, että valtion virkamieheksi ryhtymisen
koetaan olevan onnen ja elämän täyttymys.. ja ensisijainen valinta -
ihan kaikkien alojen opiskelijoille!

---
Magma:"Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana."

Tuossa Magman päätelmässä on se vinha perä, että todellisuudelle vieraat kielitaitovaatimukset viroissa varmaan koetaan paitsi diskriminoivina myös loukkaavina ja järjettöminä.

Järkevien kielitaitovaatimusten täyttämiseksi on tosiaan mahdollisuus suorittaa kielitutkintoja eikä niihin tarvitse varautua 12-vuotiaana.

Virkamieheksi koulimisen aloittaminen 12-vuotiaana, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin työskentelee muualla on kuin virkamiehinä, tuntuu todella oudolta perinteeltä.

Merkillistä on se, että jokin ryhmä meillä pitää ajastaan jälkeen jääneitä kielitaitovaatimuksia virkamiehille hyvänä perusteena 12-vuotiaiden pakkokielelle, kun tarpeellistakin kielitaitoa olisi mahdollisuus tarjota.

Ja se virkamiehenkin ruotsin kieli on tutkitusti katoava luonnonvara..

Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.
Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia.

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36797

Eli vielä hullumpaa.

Summa summarum:

Virkaruotsin poistamisella ei ole mitään dramaattisia seurauksia kenellekään.
Ei edes ruotsinkieliselle palvelulle!

Se vähentäisi oleellisesti edeltävien opintojen paineita, vrt yo-pakon poistaminen..
Ei ole enää kauheaa painetta yo-ruotsista.

Yksi vaihtoehto olisi pakollisena jatkuvan ruotsin
arvosanan huomiotta jättäminen peruskoulussa ja lukiossa..
vertaa:

"Suomen Saksanopettajat ry.

Valinnaisen kielen oppimismenestyksen ei kuitenkaan tulisi vaikeuttaa oppilaan hakeutumista jatko-opintoihin ja esitämmekin, ettävalinnaisen kielen arvosanan voisi jättää huomioimatta jatko-opintoihin pyrittäessä, mikäli se laskee oppilaan keskiarvoa."

Kyllä tässä innovointia voi harrastaa

Muistatteko vielä? Vesa Virrin kirjoitus tasan vuoden takaa http://vesavirri.puheenvuoro.uusisuomi. ... a-maan-etu

Muuten, siinä ruotsinkielisessä versiossa Åsa Palviainen taisi tulkita EK:n taulukkoa "hiukan väärin".

[quote="Hannu Jussi"]Muistatteko vielä? Vesa Virrin kirjoitus tasan vuoden takaa http://vesavirri.puheenvuoro.uusisuomi. ... a-maan-etu

Olipas mielenkiintoista lukemista!

Näemmä jo vuosi sitten kyselin vertailevaa analyysiä..

Minunko se analyysi sitten on itse tehtävä ?