Louekosken blogissa:
Yle Uutisten Taloustutkimuksella toteuttaman Pirstoutunut Suomi-kyselyn tuloksista uutisoitiin 7.1.2014 TV1 klo 20:30 pääuutislähetyksessä.
Kuten useat saattoivat huomata, sisälsi arvokyselyn tulosten esittely ”ruotsin kielen erityisasemaa Suomen toisena virallisena kielenä” koskevan kysymyksen osalta erikoisia piirteitä.
Havaitut piirteet olivat omiaan vääristämään mainitun arvokysymyksen tulosten ymmärtämistä siten, että sen koettiin olevan jopa harhaanjohtavaa.
Koska kyseessä oli vieläpä Yle Uutisten TV1:n klo 20:30 päälähetys, lisäsi tämä tapahtuneen asian painoarvoa lähetyksen tapahduttua valtakunnan verkossa.
Mikkeliläinen valtiotieteen maisteri Leo Havukainen teki TV1:n pääuutislähetyksen mainitusta uutisoinnista kantelun Julkisen sanan neuvostolle (JSN) 11.1.2014.
Vastikään saatujen tietojen mukaan kantelu päätettiin ottaa käsittelyyn neuvostossa.
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi ... elu-jsnlle
YLE:n harhaanjohtavasta uutisoinnista kantelu JSN:lle
Re: YLE:n harhaanjohtavasta uutisoinnista kantelu JSN:lle
Onko JSN puolueeton elin, se tullaan päätöksen myötä näkemään.
Re: YLE:n harhaanjohtavasta uutisoinnista kantelu JSN:lle
YLEN prosenttilukujen pyörittäminen on sangen mielenkiintoista: 50% haluaa säilyttää Suomen kaksikielisenä, 30% ei tätä halua; mitä vastasi puuttuva 20%?
Olen jostain lukenut Pirstalainen Suomi - tutkimuksesta tulkinnan, jonka mukaan tutkimukseen vastanneista 50% eri asteisesti halusi säilyttää Suomen kaksikielisenä.
Missä eriasteisuus viitannee kysymysvaihtoehtoihin, olisiko ehdottomasti, jossain määrin, asteikon ollessa 1-5, kuten tällaisissa kyselyissä yleensä on.
Olisiko puuttuva 20% vastannut, asteikolla 1-5, jossain määrin haluavansa Suomen olevan yksikielinen? Tällöin YLEN olisi , loogisuuden nimissä, tullut uutisoida, että
50% vastaajista halusi säilyttää Suomen kaksikielisenä , ja 50% vastaajista halusi muuttaa Suomen yksikieliseksi.
Itse olisin ympyröinyt , asteikolla 1-5, 5 ollessa eninten puolesta, puolesta 2:n. Kannatan Suomen kaksikielisyyttä, mutta nykyistä kevyemmällä ja edullisemmalla tavalla.
Ennen kaikkea haluan, että jokainen voi valita opiskelemansa vieraat kielet. Vapaa kielivalinta ja maan kaksikielisyys eivät ole mitenkään vastakkaisia, sen enempää kuin pakollinen ruotsin
opiskelu ja maan kaksikielisyys todellisuudessa korreloisivat positiivisesti keskenään. Tätä seikkaa koskevat julkiset väittämät ovat epärehellisiä, propagandistisia.
Olen jostain lukenut Pirstalainen Suomi - tutkimuksesta tulkinnan, jonka mukaan tutkimukseen vastanneista 50% eri asteisesti halusi säilyttää Suomen kaksikielisenä.
Missä eriasteisuus viitannee kysymysvaihtoehtoihin, olisiko ehdottomasti, jossain määrin, asteikon ollessa 1-5, kuten tällaisissa kyselyissä yleensä on.
Olisiko puuttuva 20% vastannut, asteikolla 1-5, jossain määrin haluavansa Suomen olevan yksikielinen? Tällöin YLEN olisi , loogisuuden nimissä, tullut uutisoida, että
50% vastaajista halusi säilyttää Suomen kaksikielisenä , ja 50% vastaajista halusi muuttaa Suomen yksikieliseksi.
Itse olisin ympyröinyt , asteikolla 1-5, 5 ollessa eninten puolesta, puolesta 2:n. Kannatan Suomen kaksikielisyyttä, mutta nykyistä kevyemmällä ja edullisemmalla tavalla.
Ennen kaikkea haluan, että jokainen voi valita opiskelemansa vieraat kielet. Vapaa kielivalinta ja maan kaksikielisyys eivät ole mitenkään vastakkaisia, sen enempää kuin pakollinen ruotsin
opiskelu ja maan kaksikielisyys todellisuudessa korreloisivat positiivisesti keskenään. Tätä seikkaa koskevat julkiset väittämät ovat epärehellisiä, propagandistisia.