vapaakielivalinta.fi

Nykyisin on vaikea löytää ketään, joka perustelisi pakkoruotsia.
Ei ihme, koska hyviä perusteluita ei ole ja huonoja on noloa kerrata.

Folktintget uskaltautui esittelemään oman listansa, joka käy muistilistaksi siitä, miten pakkoa ei voi puolustaa:
http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

Kaksi "tasa-arvoista" kansalliskieltä
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.

Enemmistökieli ja vähemmistökieli (5%) eivät voi mitenkään olla yhtä käytettyjä
- Kanssakäyminen Suomessa käydään yleensä suomeksi, se kun on suurin yhteinen tekijä kansakunnan kielipaletissa. Ja oikeudenmukaisuuden nimissä saamet tulisi nostaa kansalliskieliksi suomen ja ruotsin rinnalle, mikäli halutaan kunnioittaa maan vanhoja kieliryhmiä ja lisäksi tukea todella uhanalaisia kotimaisia kieliä.
- Miksi ihmeessä olisi jokin oikeus käydä koulutuksensa vähemmistökielellä, jollei sitten viitata siihen, että ruotsinkieliseen jatkokoulutukseen on helpompi päästä - tämä olisi muuten epätasa-arvoa ellei meillä olisi pakkoruotsia, johon vedoten voidaan sanoa koulutusten olevan kaikille avoimia. Edellinen opetusministeri Gustafsson jo kritisoi näitä erilaisia pääsyrajoja, mutta joutui heti seuraavana päivänä pyörtämään puheensa.

"Tasa-arvoiset" kielitaitovaatimukset
5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.

Kielitaitovaatimusten on oltava oikeudenmukaisia vain se on tasa-arvoa
- Uudet kielitaitovaatimukset on tehtävä ajanmukaisiksi ja kohtuullisiksi monikielistyvälle maalle. Nytkin velvollisuus tarjota palvelua ei ole yksilöllä vaan virastolla ylipäätään. Monikielinen uussuomalaisuus luo kielitaitovaatimuksiin omat sävynsä.

Nordenin merkitys
8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.

Norden on ikiaikaisesti monikielinen alue
- Pohjoismaiden muodostama alue on ikiaikaisesti monikielistä. Nyt maiden nuoriso kommunikoi keskenään luontevasti englanniksi. Suomalaiset ovat pohjoismaalaisia ilman pakkoruotsiakin ja kenties nimenomaan ilman pakkoruotsia, sillä pohjoismaisuus on pitkään painottanut yksilönvapautta ja tasa-arvoa ja monikulttuurisuutta.
- Pohjoismaiden rinnalla on muitakin suuntia ja siltoja, joihin tarvitaan laajaa, vapaaehtoisuudelle pohjaavaa kielivarantoa.

Bonusperusteet: "Helppoa" ja "halpaa"
4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
+ (nettikeskusteluista) Ruotsin opettajia on valmiina, rakenteet on valmiina. Uusiminen vie resursseja ja opettajien kouluttamisessa menee aikaa.
+ (nettikeskusteluista) Pienissä kouluissa vapaampi kielivalinta ei voi olla niin laaja kuin isoissa, joten pienten koulujen oppilaat olisivat tässä(kin) asiassa huonommassa asemassa.
+ (nettikeskusteluista) Pienissä kouluissa yritys tarjota runsaasti vapaavalintaisia kieliä ja toteuttaa pieniäkin ryhmiä vaatii varoja.

Turha ei ole halpaa, tarvitaan tarpeellista ja kustannustehokasta kielitaitoa erilaisille yksilöille
- Mitään ei hankita, jollei hankinnalle ole tarvetta. Kaikille pakollinen ruotsi ei tietenkään tule halvemmaksi kuin ruotsi yhtenä osana valinnaiskielitarjotinta, jolloin samaan hintaan saadaan myös laveampi kielitaito - näin tehtiin Ahvenanmaallakin.
- Opettajapulakin poistuu vain siten, että muiden kielten opettajille avataan virkoja todellisen tarpeen mukaan.

Jaska on kärsivällisesti blogissaan kumonnut nämä numeroidut kohta kohdalta:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1540

Toinenkin kieliin suuntautunut blogisti, on käynyt näitä numeroituja kohtia läpi:
http://filologogrammata.blogspot.fi/201 ... sista.html

Muita kohtia on käsitelty täällä ketjussa "Pakon ymmärtäjät väittävät, että pakkoruotsi on halpaa"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... ori#p11692

Ruotsin edistämisstrategiassa, anteeksi kansalliskielistrategiassa
pakkoruotsia yritetään perustella näin:

"Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan.
Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea
tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä
perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai
lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä
äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja
niitä koskeva koe.

Tämä [pakko] on perusteltua, sillä suomi ja
ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi
käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista
palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on
varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua
maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin"

Tämä "palveluruotsi" on jätetty pois yllä olevasta Folktingetin listasta. Tuntuiko se jopa folktingetistä kohtuuttomalta? Kysehän on siitä, että ruotsinkielisillä on muka "oikeus" vaatia muilta pakkoruotsia, koska muuten he eivät voisi edellyttää maan järjestyvän niin palvelujen, koulutuksen kuin kulttuurin osalta ikään kuin ruotsinkielisten osuus olisi 50%.

Oli vaikeaa uskoa lukemaani kun ensimmäisen kerran luin läpi tämän kansallisruotsistrategian. Se on kauttaaltaan niin lapsellista tekstiä, että on vaikeata uskoa, että sitä olisivat olleet aikuiset ihmiset laatimassa - vakavissaan. Täydellistä aikuisten ihmisten järjen ja logiikan halveksumista.

Olihan siihen yksi (1) rahallinen hyötykin pakkoruotsille keksitty. Muistaakseni jotain siihen malliin, että ihminen paranee nopeammin kun saa hoitoa omalla kielellään. Yritetty takuulla on, ja lujasti. Siitä, mitä joku kansallisruotsistrategiasta oikeasti hyötyy, ei puhuta.

Toisaalta -- ikävä kyllä -- ns. perustelut ovat siirtyneet huonojen perustelujen kertaamisesta aika pelottavan oloiseen periaatteelliseen ideologiseen junttaamiseen. Pakkoruotsin kannattajat ovat tavallaan uskoneet aina syvästi siihen että pakkoruotsin vastustajat ovat jollain tavalla suorastaan pahoja ihmisiä ("pohjoismaalaisuus on arvokysymys" -- ts. ne jotka eivät sovi siihen pohjoismaalaisuusmuottiin joka heillä on mielessä, ovat sitten jotain puolivenäläisiä paholaisia).

Joskus tuntuu ikävältä olla kaukonäköinen näissä asioissa ja olla sitten vielä oikeassa kerta toisensa jälkeen. Mitä enemmän me sanomme että tämä argumentaatio ei toimi, sitä enemmän meitä pitää periaatteesta vaientaa ("jankkaaminen" -- jopa fiksut tuntemani ihmiset ovat poimineet nyt tuon sanan repertuaariinsa) ja lapsia uudelleenkouluttaa "leikkien ja laulaen"...

Jos Suomi todella jatkossa integroidaan yhä enenevässä määrin Ruotsiin, niin luultavasti suomenkielisyyttä tullaan "tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden" nimissä ajamaan alas aika voimalla varsinkin siten, että kaikki tosiasialliset toimintaedellytykset -- erityisesti instituutiot -- pidetään tiukasti ruotsinkielisinä. Pakkoruotsin poisto ja monipuolisemman kielivalikoiman aktivointihan nimenomaan antaisi meille ne riippumattomat toimintaedellytykset (jotka esimerkiksi ruotsalaisilla on) joita ei saa olla olemassa, koska "ethän sinä voi tehdä X puhumatta ruotsia".

Näin tämä toimii.

Eero Nevalainen kirjoitti:Toisaalta -- ikävä kyllä -- ns. perustelut ovat siirtyneet huonojen perustelujen kertaamisesta aika pelottavan oloiseen periaatteelliseen ideologiseen junttaamiseen. Pakkoruotsin kannattajat ovat tavallaan uskoneet aina syvästi siihen että pakkoruotsin vastustajat ovat jollain tavalla suorastaan pahoja ihmisiä ("pohjoismaalaisuus on arvokysymys" -- ts. ne jotka eivät sovi siihen pohjoismaalaisuusmuottiin joka heillä on mielessä, ovat sitten jotain puolivenäläisiä paholaisia).

Tämähän tuntuu entistä pahemmalta, kun tiedetään, että ortodokseja/karjalaisia evakoita on haukuttu ryssiksi aikoinaan. Lieneekö pakkoruotsittajilla jotain syvempääkin ryssävihaa, sillä siltä ainakin kuulostaa, koska haluavat pelotella pakkovenäjällä ja Baltiaan kuulumisella. Jotenkin on ollut ihan mukavaa seurata esim. Hgin kirjastojen panostamista venäjänkieliseen kirjallisuuteen ja kaksikielisten lasten houkuttelemista lukemaan venäjänkielisiä kirjoja. Kaikki tapahtuu ilman pakkoja, vapaaehtoisesti, koska on huomattu tarvetta ja mahdollisuus palvella eri kieltä puhuvia.