vapaakielivalinta.fi

Nokian Siilasmaa ehdottaa englannin nostamista Suomen viralliseksi kieleksi:

http://www.yle.fi/uutiset/siilasmaan_te ... si/7033343

Englantihan on jo käytännössä Suomen "toinen kotimainen kieli". Olisiko aika virallistaa todellisuuden tilanne?

Aamulehdessä oli perusteeksi mainittu tämä:

"Siilasmaan mielestä se [englanti virallisena kielenä] poistaisi monta huolta kansainvälisiltä yrityksiltä, jotka miettivät Suomessa toimimista. Hän muistutti, että moni ulkomaalainen miettii esimerkiksi sitä, millaisia kouluja lapsille on tarjolla."
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194867 ... omeen.html

Onko muita perusteluja?

Kauppalehdessä lausunto muotoiltiin näin:

Siilasmaan mukaan Suomeen olisi huomattavasti nykyistä helpompi houkutella ulkomaisia osaajia. Suomi olisi hänen mukaansa yhteiskunta, jossa ulkomaalainen voisi ajatella pärjäävänsä.

Realiteettien tajua ja optimismia viljelevä Siilasmaa näki Suomen paikkana globaaleille palvelinkeskuksille ja tiedon säilyttämiselle. Suomi on turvallinen maa, jossa ei vakoilla, meillä ei ole lahjontaa eikä rikollisuutta, Siilasmaa listasi. Siilasmaa muistutti myös suomalaisesta osaamisesta ja korkeasti koulutettujen kilpailukykyisistä palkoista. Siilasmaa sanoi Nokian palkanneen uusia työntekijöitä Oulussa. Siellä on hänen mukaansa radio-osaamista ja vieläpä halvoin kustannuksin.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/siila ... 1401604697

Blogikeskustelu aiheesta:

http://valtavaara.puheenvuoro.uusisuomi ... -siilasmaa

NRR kirjoitti:Blogikeskustelu aiheesta:

http://valtavaara.puheenvuoro.uusisuomi ... -siilasmaa

Valtavaara tekee blogin kommenttiosassa (vastaus 7) ehdotuksen:

Äidinkielen opiskelun alettua 1. luokalla tulevat muut kielet tasavertaisina vaihtoehtoina oppiaineiksi kolmannesta luokasta lähtien niin, että A1 kieli on joko englanti tai ruotsi, jolloin tästä A1 kielestä tulee Suomen kansalaisen toinen virallinen kieli. A1-valinnan jälkeen oppilaiden kielivalintojen on oltava täysin vapaat, eli B1 kieli ei ole pakkoon perustuen ruotsi tai englanti, vaan mikä muu tahansa maailman kieli, jonka oppilas valitsee huoltajiensa kanssa. Sama aidosti vapaa kielivalintaoikeus koskee yläasteen A2- ja B2-kielivalintoja.

Yllättävän suosittu ehdotus iltasanomien lukijagallupissa: puolet kannattaa, puolet vastustaa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 30397.html

Eliitti tuomitsee ehdotuksen "eliitin haihatteluna", ei kuulemma toisi mitään lisäarvoa, että "koko maa pakkoenglantilaistetaan".
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 014700/139

Japani ymmärsi tämän jo vaikka kuinka kauan sitten, ja silti heillä oma kieli ei ole mitenkään uhattuna.

Tieto Siilasmaan ehdotuksesta näyttää levinneen nopeasti nettisivustoilla. Siilasmaa on sopiva henkilö tekemään tällaisen ehdotuksen, sillä talouselämän piirissä tiedetään hyvin, että englannin osaaminen on tärkeää, paljon tärkeämpää kuin pakkoruotsin osaaminen. Pakkoruotsittajat luonnollisesti vastustavat ehdotusta.

Ainakin tämä on tervetullut piristysruiske kielikeskusteluun.

Vielä yksi blogi aiheesta:

http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.u ... ten-ruotsi

Media on nostanut esille lähinnä kritiikkiä, ei pohdintaa.

Muutama vuosi sitten Ministeri Stubbin puoliso lausui rauhallisesti, että "Suomen kieltä vaaditaan turhaan" eikä aiheesta noussut lainkaan hälyä. Innes-Stubb piti yleisesti ongelmallisena sitä, että kansainvälisissäkin yrityksissä ammatilliseen kehitykseen liittyvät tapahtumat, koulutus ja seminaarit, järjestetään usein vain suomen kielellä. Hän puhui Elinkeinoelämän valtuuskunnan foorumissa, missä pohdittiin, kuinka Suomesta saataisiin houkuttelevampi paikka kansainvälisille työntekijöille ja heidän perheilleen.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 0/01/29624

Olemme joka tapauksessa nyt vahvasti kaksikielinen maa - toisena kielenä englanti, kuten Kirsi Piha totesi kolumnissaan.
http://blogit.iltalehti.fi/kirsi-piha/2 ... linen-maa/

Eikö olisi aika ryhtyä elämään sen mukaisesti: suojellaan suomen kieltä mutta tunnustetaan englannin merkitys kansainvälisyyden areenoilla ja pidetään ruotsi hyvänä vaihtoehtona ns. maailmankielten rinnalla niille, jotka haluavat lukea vapaaehtoisia kieliä.

Kyllähän englanninkieliset palvelut voidaan hoitaa ilman virallistakin asemaa..
Suomea voitaisiin kyllä markkinoida maana, jossa kaikki osaavat englantia.

Samalla pakon ystävät saisivat pitää pakkomielteensä eli estää vapaan kielivalinnan,
joka tuntuu heille olevan kauhuskenario..
Sellaiseen kompromissiin minäkin olen valmis
Jos kerran pakkoja pitää olla voimakkaan pakko-lobbyn takia,
pitää sen pakon olla hyvin perusteltu. Englantipakko on perusteltu,
kun kerran vapaan kielivalinnan estäminen on niin tärkeää pakon ystäville.
Ja säästyyhän siinä rahaakin!

Milloinkahan pakottajat alkavat olla valmiita kompromisseihin ?
Kaikesta päätellen eivät koskaan!

Pitihän minunkin käsitellä aihetta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... i-suomessa

Vaikka englanti onkin maailmankieli, kaikkia portteja ei sekään kieli maailmalla avaa. Kiina ja hindu olisivat kauppatilastojen ja kehittyvien maiden valtakielinä paljon suurempi apu elinkeinoelämälle kuin englanti. Pelkästään Suomen viime vuoden kauppatilastoissa vientikauppaa käytiin Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Hollanninkin kanssa enemmän kuin Iso-Britannian tai USAn. Tuontitilastojen kärkimaissa puhutaan venäjää, saksaa, ruotsia ja kiinaa. Virallisen kielen vaihtaminen on käytännössä paljon vaikeampaa kuin pörssiosakkeen vaihtaminen Siilasmaan salkussa.

Onneksi yhteiskunta toimii hieman pitkäjänteisemmin kuin elinkeinoelämän yksittäisten vientikauppaa edistävien heittojen varassa. Pelkästään hallinnollisten kustannusten peittämiseen virallisen kielen lisäämisen kustannusten peittämiseen tarvittaisiin ruhtinaallista verotulojen kasvua.

http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=355703

Alleviivaus minun. "Peittämiseen" kirjoittaminen tuplasti on pääkirjoittajan virhe. Englannin kielen virallistamisen aiheuttamat hallinnolliset kustannukset vaatisivat Keskipohjanmaan pääkirjoituksen mukaan ruhtinaalliset verotulot. Mites mahtaa olla ruotsin kansalliskieliaseman aiheuttamien hallinnollisten kustannusten kanssa? Ulkomaankauppakumppaneista yhden kieli on pakollinen, joten muita ei tarvitse lukea ollenkaan?

Jaska kirjoitti:Pitihän minunkin käsitellä aihetta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... i-suomessa

Kiitos, odotinkin tällaista. @}--`--,----

Hyvä täsmennys. Tämänkaltaista jaottelua tarvitaan:

1. Kansalliskieli = valtio tukee kieliryhmää ja sen kulttuuria. Suomen nykyiset kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

2. Viranomaiskieli = viranomaispalvelujen kieli. Suomeksi, ruotsiksi ja kolmella saamelaiskielellä on oikeus saada valtiollisia viranomaispalveluja koko maassa ja kunnallisia viranomaispalveluja kotiseutualueella, eli kunnissa, joiden (edes toisena) virallisena kielenä kyseinen kieli on.

3. Pakkokieli = kieli, jota on pakollista opiskella koko maassa. Nykyisiä pakkokieliä ovat suomi ja ruotsi.

Pidin Siilasmaan esityksestä siksi, että se toi realismia kielikeskusteluun juuri nyt, kun "historialliset ja kulttuurise syyt" on kiillotettu puoltamaan todellisuudelle vierasta kielitilannetta, pakkoruotsia.

Se, miksi ehdotus oli niin oikea-aikainen, on tietysti tämä:

Pakkoenglannilla olisi vain välinearvo, jos sen avulla päästäisiin eroon pakkoruotsista.

Mitä merkitsisi rastin vaihtaminen äidinkielen kohdalla suomesta englantiin?

Olisiko opiskelijan helpompi saada vapautus ruotsista, jos hän ilmoittaisi äidinkielekseen englannin?

Olisiko tämä periaatteellinen tapa ilmaista, että todellisuudessa ollaan suomi+englanti- taitoisia eikä lainkaan vastata sitä liturgista ihannetta, jossa jokainen, jonka äidinkieleksi on ruksattu suomi, on velvollinen osaamaan myös ruotsia. Onko koukattava englanninkielisenä olemisen kautta voidakseen olla suomenkielinen tavalla, joka ei ole todellisuudelle vierasta liturgiaa?

Ainoa taso, jolla englannin "virallisuus" olisi mielekäs ja perusteltu, olisi siis viranomaiskielen taso. Se ei ottaisi mitään pois muilta viideltä viranomaiskieleltämme. Lisäksi lähes kaikilla nuorempien sukupolvien suomalaisilla on jo valmiiksi englannin taito, joten virkakelpoisuuden suhteenkaan ei epätasa-arvoisuutta syntyisi englannin vuoksi.

Oli englanti virallinen tai ei, se toimii käytännössä nyt ja jatkossa lähes virallisen kielen tapaan. Englanninkielistä palvelua löytyy niin virastoista kuin yksityisiltä. Tuttujen ulkomaiset puolisot toki opiskelevat suomea, mutta käytännössä toimivat kuitenkin englanniksi. Heidän on mahdollista työskennellä siellä, missä työyhteisön tärkeiden yhteistilaisuuksien kieli on englanti. Oletan, että tämä ryhmä tulee jatkossa kasvamaan. Kyse on myös EU-kielestä, jolla suomalaiset pääsevät osallisiksi aikamme päätöksenteosta ja yhteismarkkinoista sekä tieteellisestä yhteistyöstä.

Mitään ei nähdäkseni ainakaan välittömästi hävittäisi siinä, että suomalaisessa yhteiskunnassa voisi tulla toimeen englanniksi. On kuitenkin pohdittava myös pitkän tähtäimen vaikutuksia:
- Johtaisiko tilanne entistä suurempaan maahanmuuttajien eristymiseen?
- Miksi maahanmuuttajat opiskelisivat suomea, jos tulisivat toimeen englanniksi?
- Riittäisikö englanti Suomen kieliryhmien yhteiskielenä luomaan kansakunnallista yhteenkuuluvaisuutta?
- Johtaisiko tilanne kaksiäidinkielisyyteen ja sitä kautta lopulta suomen kielen hylkäämiseen ja kuolemaan? (Koska suomi olisi näistä kahdesta kielestä "turhempi".)

Nähdäkseni suomalaisessa yhteiskunnassa voi tulla toimeen englanniksi - paitsi venäjänkielisen lääkärin luona, mutta siellä ei auta suomi tai ruotsikaan.

Umayya Abu-Hanna: "Rikkaan ja luovan kielen edistäminen on monikulttuurisen yhteiskunnan peruskivi. Elävää suomen kieltä on tietoisesti edistettävä kaikissa ryhmissä, erityisesti siirtolaisten keskuudessa."

On siis toisaalta rakennettava kotikielten kudelmaan perustuvaa monikielisyyttä, toisaalta tultava toivottuja siirtolaisia vastaan nimenomaan kaikkien osaamalla englannilla (näinhän todellisuudessa tapahtuu), ja toisaalta vielä tuettava suomen kielen omaksumista eri ryhmien yhteisenä kulttuurikielenä. Kulttuurikielenä suomi on sekä kulttuurintuotannossa, harrastuksissa - että koulutuksen kaikilla tasoilla.

Tässä keskustelu vie rennonpaan kieli-ilmapiiriin. Englanti voi olla vapaaehtoinen kieli, mutta silti sen todellinen tärkeys tekee siitä sekä viranomaiskielen että kielen, jota kutakuinkin kaikki opiskelevat. Median, maahanmuuttajien ja EU:n mukana siitä on tullut arkikieli. Riittääkö arkikieli nimikkeeksi? Tarvitaanko uutta nimikettä (esim. "virallinen vieras kieli"?) vai tarvitaanko nimenomaan keskustelu siitä, mikä kielipolitiikassamme ei toimi, mikä on todellisuudelle vierasta - eli pakkoruotsista?

"Onko koukattava englanninkielisenä olemisen kautta voidakseen olla suomenkielinen tavalla, joka ei ole todellisuudelle vierasta liturgiaa? "

Tilannehan muistuttaa Snellmanin aikaa:
Oli pakko koukata Venäjän (ja eurooppalaisen ajattelun) kautta, että suomen kieli sai sille kuuluvan aseman.
Suomen ruotsinkielinen eliitti ei sitä meille olisi vapaaehtoisesti antanut!
Onneksi oli Snellmanin kaltaisia oikeudentuntoisia ruotsinkielisiä ajattelijoita..

Mutta perusasetelma on edelleen voimassa:
Suomenruotsalainen määrää ja päättää suomalaisen kielestä!

Olemme siis edelleen vasta matkalla kielelliseen vapauteen,
1800-luvun taistelu jatkuu.