Kieliin suuntautunut blogisti kritisoi pakkoa

[NRR]

Kieliin suuntautunut blogisti kritisoi reippaasti pakkoruotsia blogissaa.

Tämä ote on viime elokuulta:

Yksi argumentti tai oikeastaan sellaisen irvikuva pakkoruotsin puolesta on se, että ajatellaan suurimpien valittajien olevan niitä, jotka eivät ruotsia osaa. Tällaisista väitteistä tulee melkein välttämättä mieleen jonkinlainen ajatus siitä, että ne, jotka ovat liian tyhmiä oppiakseen ruotsia, eivät ole oikeutettuja mielipiteeseen asiasta.

Edellä mainittuun liittyy hieman myös Helsingin Sanomien taannoinen juttu, jossa ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb ilmoittaa olevansa valmis käymään keskustelua ruotsin kielen asemasta "kenen kanssa tahansa, vaikka kokoomusnuorten kanssa ruotsin kielellä". Miksi keskustelua pitäisi käydä ruotsin kielellä? Mihin tämä on liittyvinään? Kenties siihen, että jos jollakulla kokoomusnuorella on ongelmia keskustella aiheesta ruotsiksi, niin pitäisi olla ihan hiljaa?

Demari-lehden jutussa puolestaan Jakob Söderman sanoo, että ruotsin kielen aseman heikentäminen on "primitiivistä". Toimittaja on lisännyt johtolauseeseen maininnan siitä, että Söderman hallitsee "kuutta vierasta kieltä". Koska Söderman vaikuttaa kommenttiosion perusteella ihan tolkulliselta, panen jutun ylimielisen sävyn toimitustyön piikkiin. Onko sellainen, joka hallitsee kuutta vierasta kieltä, jotenkin pätevämpi antamaan lausuntoja pakkoruotsista kuin englannintaitoinen ugri-udmurtti?

---

http://filologogrammata.blogspot.fi/201 ... sista.html

Tuorein postaus on tältä päivältä ja siinä käydään läpi folktingetin onnetton yritys perustella pakkoa:

http://filologogrammata.blogspot.fi/201 ... sista.html

Alku on asiallisesti otettuna sikäli lupaava, että siinä käytetään ilmaisua kannattaa lukea eikä on pakko lukea. Tämä kuitenkin kumoutuu heti seuraavassa lauseessa, joka on selvästi ruotsin vapaaehtoista lukemista vastaan. Seuraava otsikko onkin "Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?".

Tekstin mukaan "[pakkoruotsin] lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä". Tämän jälkeen seuraa numeroitu luettelo kolmestatoista argumentista ikään kuin ne olisivat johdettavissa perustuslaista ja kielilaista. ---

Mainitsin itsekin ylempänä, että Pohjoismaissa ei tarvitse osata ruotsia tullakseen ymmärretyksi. Suomessa pärjää yllättävän hyvin pelkällä suomellakin, mistä kiitos kuuluu kääntäjille ja vahvalle äidinkielenkäytön perinteelle. Eri töissä vaaditaan toki erilaista kielitaitoa, mutta nimenomaan ruotsin kielen tarve ei ole yleisesti Suomessa niin suuri, että sen pakko-opiskelu on perusteltua, ja jos olisi, kukaan tuskin valittaisi asiasta.

[Hannu Jussi]

Tämä taisi olla teille muille tuttu - ehkä alkuvuodesta 2011.

http://www.youtube.com/watch?v=yR572lYgVqM

[Hillevi Henanen]

Tämä taisi olla teille muille tuttu - ehkä alkuvuodesta 2011.

http://www.youtube.com/watch?v=yR572lYgVqM

MTV3 Kymmenen Uutiset. 28.12.2010, eli ennen viime vaaleja.

[NRR]

Olav S. Melin: "Poliitikot eivät voi ohittaa pakkoruotsin vastustusta." (ennen vaaleja 2011)

Nyt Melin on ottanut asiakseen puolustaa pakkoa jopa tulkitsemalla tilastoja tavalla, joka on osoitettu vääräksi.

Ruotsinkieliset ovat koonneet rivinsä ihailtavasti. Mitä kulisseissa lienee tapahtunut?

[Lalli]

Veikkaisin, että Melinin lausunto johtuu siitä, että pakkoruotsin merkitystä äänestäjän silmissä yritettiin mitätöidä kaikin keinoin. Magma varmaan toivoi, että pakkoruotsin vastustajat saattaisivat Melinin lausunnon nähtyään ajatella, että pakkoruotsista ollaan nyt viimein pääsemässä eroon ja äänestäjä voi siis tehdä äänestyspäätöksen muilla perusteilla.

RKP ja Magma yrittänevät viimeiseen asti välttää tekemästä pakkoruotsista vaaliteemaa, tosin keinot joilla siihen pyritään saattavat vaihtua.

[JV Lehtonen]

Neuvostoliitossa kehitys meni samalla tavalla.
Ensin Gorba otti käyttöön termit perestroika, glasnost ja novoe myslenie, uusi ajattelu.
Suomessa ei perestroika ole mahdollinen, koska ongelmaa ei tunnusteta. (opetushallitus)

Glasnost eli ongelmasta avoimesti keskusteleminen on internetin ansiosta mahdollista somessa,
mutta ei muussa mediassa.
Uuteen ajatteluun kannustaminen on glasnostin kautta mahdollista,
mutta perestroikaan on vielä matkaa.

Neukkulan kehitys oli aaltoilevaa. Ensin vapautettiin yritystoimintaa ja poliittista ilmapiiriä,
mutta 1991 yritettiin vallankaappauksella kääntää aikaa taaksepäin takaisin Brezhneviin.

Aaltoilusta huolimatta Suomenkin kehityksellä on vain yksi pääsuunta:

Kohti vapautta. Aikataulu vain on hakusessa.

Totta kai systeemistä hyötyjät tekevät kaikkensa, jotta systeemi pysyisi.
Niin se on kaikkialla, Neuvostoliitosta Pohjois-Koreaan.. Brysselistä Strasbourgiin..

Miten paljon suomenruotsalaiset säätiöt saavat vaikutettua asiaan esim. vaalirahoituksella,
siihen tarvittaisiin suomenkielisen median tutkivaa journalismia..

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... f=5&t=1703

Henry Wiklund, kaksikielisen Suomen puolesta-säätiö joka ilmeisesti siis nyt lupaa rahaa "ruotsin puolesta sanasen sanomisesta"

"Vederbörande vill inte sätta vapen i handen på en äktfinsk häcklande fullmäktigekollega och
livnära prat om mutor från tvåspråkighetsmaffian"


Mikä on näiden avustusten rooli poliitikkojen kannanmuodostuksessa ?