vapaakielivalinta.fi

Nykyisin yli 90 prosenttia opiskelee ensimmäisenä pitkänä vieraana kielenä englantia.
Muiden kielten kuin englannin lukijoiden osuudet ovat vain prosentin luokkaa.
Alakoulussa alkavaa vapaaehtoista pitkää kieltä (A2) lukee neljännes ja
yläkoulussa alkavaa vapaaehtoista lyhyttä kieltä (B2) noin 15 prosenttia.
Yläluokkien oppilaista alle 20 prosenttia opiskelee kahta pitkää kieltä.
Kutakuinkin kaikki opiskelevat ruotsia.
http://www.hs.fi/kotimaa/Kieltenopettaj ... 5597815078
Tästä voi päätellä jotain.

Jatkossa pakollinen ruotsi varhaistuu kuutoselle.
Tästä voi päätellä, miten on käymässä.

Kieltenopettajat ovat kritisoineet varhennettua ruotsia, joka tuotiin tuntijakoon täysin poliittisena päätöksenä hallituksen suljettujen ovien takana juhannuksena puolitoista vuotta sitten. Kansalaiset kuulivat asiasta maanantaina juhannuksen jälkeen lyhyenä ilmoituksena uutisissa, eikä asia ole ollut otsikoissa sen jälkeenkään. Ne, jotka eivät seuraa aktiivisesti keskustelua koulujen kieltenopetuksesta, tuskin muistavat kuulleensa koko asiasta.

Suomen Kuvalehti (14.9.2012): Suomalaisista on tulossa kielitaidoton kansa

Kesällä hyväksytty uusi tuntijako saattaa johtaa siihen, että kielten asema heikkenee entisestään.

Peruskoulun kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut lähes kahden vuosikymmenen ajan. Yhä useampi suomalainen osaa peruskoulun käytyään vain kahta kieltä: englantia ja toista kotimaista. Lukiossakin lähes puolet opiskelee vain kahta kieltä. Ammatillisessa koulutuksessa muita kieliä on tarjolla häviävän vähän.

Aikaistamisen seuraukset

Uuden tuntijaon oli tarkoitus parantaa kielten asemaa. Yksi avainsana on aikaistaminen: B1-kielen opetus alkaa tulevaisuudessa kuudennelta luokalta, ja myös A1-kielen tunteja siirrettiin lisää alakoulun puolelle.

Pätevien opettajien saatavuus herättää kysymyksiä. Lehti on haastatellut opetusneuvos Anna-Kaisa Mustapartaa, joka arvelee, että yläkoulun opettajille annetaan tunteja alakoulun puolelta. Isoissa kaupungeissa ja yhtenäiskouluissa asiat ratkennevat melko helposti, mutta pienissä ja harvaanasutuissa kunnissa tilanne on toinen.

Myös kieltenopiskelun jatkumon turvaaminen aiheuttaa huolta. Yläkoulun puolelle B1-kielen tunteja jää niin vähän, että niitä on vaikea venyttää kolmelle vuodelle. ”Voi käydä niin, että ysiluokalla ei ole ruotsia lainkaan”, havainnollistaa lehden haastattelema SUKOLin puheenjohtaja Kari Jukarainen. Tämä taas lisää kertaamisen tarvetta lukioissa.

Lehden mukaan jää kuntien päätettäväksi, opetetaanko ruotsia vain vaadittu minimimäärä vai annetaanko esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille yksi lisätunti viikossa.

Ylimääräisten kielten rahoitus

Kuntia kannustetaan myös tarjoamaan ylimääräisiä A2-kieliä ja B2-kieliä, joiden järjestämiseen on suunnattu valtionavustusta. Rahaa saisi vain siinä tapauksessa, että kunta järjestää opetuksen ylimääräisenä. Jos kieliä tarjotaan osana valinnaisia aineita, avustusta ei voi hakea.

Opetusneuvos Mustaparran mielestä päätöksen merkitys riippuu rahasta: ”Toteutuuko rahoitus ylipäätään? Onko se 65 prosenttia vai jotain muuta?” Rahoituksen käytännön järjestelyt jätettiin tuntijakopäätöksessä auki. Niistä on tarkoitus sopia ennen uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa.

Suunnitteilla on myös kuntien velvoittaminen A2-kielen tarjoamiseen. Mustaparta pelkää, että tätä määräystä kierrettäisiin ryhmäkoolla. Jos ryhmäkoko jätetään kunnan harkittavaksi, kunta voi tarjota opetusta mutta vaatia niin isoa ryhmää, ettei sellaista koskaan synny.


---


Kielikeskustelussa kaiken aikaa syytetään kielivapauden kannattajia siitä, että pakkoruotsin purkaminen nostaa kustannuksia.

Miten paljon nostaa kustannuksia se, kun yritetään laventaa kieltenopetusta JA säilyttää pakkoruotsi?

Miten paljon nostaa kustannuksia se, että kuntia tullaan hätyyttämään nostamaan pakollisen ruotsin tuntimäärää?

Miten paljon tulee maksamaan alakoulujen opettajien koulutus ruotsinopettajiksi?

Mistä nämä kaikki resurssit ovat poissa?

Miten käy kieltenopetuksen resurssien ammattikorkeissa ja yliopistoilla, kun ruotsin opintojen tulokset laskevat entisestään, mutta sama virkaruotsin koe odottaa jokaista?

Opiskelutahti tulee olemaan kutakuinkin seuraava

- kolmosella pakollinen pitkä A1-kieli, useimmilla tämä on englanti,

- viitosella vapaaehtoinen pitkä A2-kieli,
harva valitsee ja heistäkin moni lopettaa seiskalla ruotsin alkaessa, koska kolme vierasta kieltä on heille liikaa, tämä on myös kieltenopettajien arvio, sillä kieltenopettaja yleensä puoltaa sitä, ettei viitosen tai kuutosen oppilas jatka kieliryhmässä yläkoulun puolella, koska ryhmäkään ei kestä sitä, että joudutaan tankkaamaan hitaimpien tahtiin / kun jatkossa ruotsi alkaa jo kuudennella entistä useampi jättää A2-kielen suosiolla valitsematta

- kuutosella pakollinen ruotsi eli B1-kieli, ellei ruotsia ole ottanut jo A2-kielenä
ruotsin tunnit on jaettu siten, että kuutosella on kaksi tuntia, mutta yläasteella kahtena vuotena vain yksi tunti viikossa - tämä ei kieltenopettajien mukaan riitä lainkaan viemään kielitaitoa eteenpäin, joten ruotsin osaaminenkin rapautuu

- maahanmuuttajien kielellisiä erityistarpeita ei huomioida edelleenkään tuntijaossa, vaikka esimerkiksi kielten opetusneuvos Mustaparta esitti monikielisen Ruotsin mallin mukaan, että kotikielellä voisi korvata toisen vieraan kielen (meillä siis useimmiten ruotsi)

Miksi haluttiin tehdä tällainen päätös, joka kieltenopettajien itsensä mukaankin vähentää entisestään suomalaisten kielitaitoa?

Tätä kysyttiin eräällä palstalla ja saatiin tällaisia vastauksia pakon kannattajilta - tai ehkä kyseessä on yksi ja sama pakon kannattaja, jolla on vakiovastaukset:


Nyt on liian monta kieltä alkavaa kieltä alakoulussa.

Eipäs ole. - Se on suuntaus että kielien opiskelua lisätään. Tämä koskee se pakollisia että valinnaisia kieliä. Loogista.
Kommentti: Pakollisilla kielilläkö koulutustamme ja kansantalouttamme kehitetään? Entä ne, jotka eivät selviä nykyisestäkään kielitaakasta kunnialla? Leima otsaan ja keräämään käpyjä?


Kolme vierasta kieltä kaikille on liikaa.

Eipäs ole. - Nuorenahan niitä kieliä oppii parhaiten. Ei lapsen pää ole kuin pullo joka tulee täyteen. Terveisin Neljää kieltä opiskelevan 12-vuotiaan äiti
Kommentti: Tunteja on kuitenkin vain tietty määrä, voidaanko tehdä vaikka viisi kieltä pakolliseksi kaikille tinkimättä mistään muusta? Vai onko koululaitoksen tarkoitus pudottaa kilpailusta kaikki muut lapset kuin ne, jotka jo opiskelevat neljää kieltä?


On kohtuutonta, että maahanmuuttajataustainen nuori joutuu kotikielen, suomen ja englannin ohella opiskelemaan myös pakkoruotsia.

Eipäs ole. - Maahanmuuttajat pitää aktiivisesti integroida tähän maahan niin kielellisesti. Tiesitkö, että kaksikieliset oppivat yksikielistä helpommin kolmannen, neljännen jne kielen.
Kommentti: Suomiko on ainoa maa maailmassa, jossa maahanmuuttajat oppivat helposti kieliä - muualla maahanmuuttajien integroiminen yhteiskuntaan niin, että heidän kielitaidollaan voidaan kouluttautua juristeiksi, lääkäreiksi, opettajiksi, psykologeiksi jne. on ollut tosi kova haaste ja tilastojen mukaan epäonnistunut - vai eivätkö maahanmuuttajat tarvitsekaan todellista kielitaitoa, sellainen hoitoapulaisen palveluruotsi riittää?


On kohtuutonta, että myös kielellisesti hitaasti kehittyvä ja/tai oppimisvaikeuden omaava nuori joutuu opiskelemaan myös pakkoruotsia.

Eipäs ole. - Itselläni on oppimisvaikeus. Koulussa matikka ja englanti olivat tuskaa. Yläasteelle siirryttyäni tuli ruotsi (olin varautunut turhautumiseen). Yllättäen sain ruotsista hyviä numeroita, mikä motivoi minua lukemaan lisää kieliä. Olen lukenut englannin ja ruotsin lisäksi kahta vierasta kieltä ja ilman ruotsia englanti olisi jäänyt ainoaksi kieleksi. Pointti on se, että jos on motivaatiota, pystyy melkenpä mihin tahansa.
Kommentti: Oppimisvaikeudet kulminoituvat useimmiten nimenomaan ruotsissa, joten näin jyrkkää asennetta voisin pitää jo keksittynä. Mutta on olemassa yksi kieliongelmien ryhmä, joka nimenomaan näkyy englannissa, ns. sujuva lukivaikeus. Tällaisen lukivaikeuden omaavalle varmaan jo koululla suositellaan toiseksi kieleksi esim. ruotsia tai saksaa, siis kieltä, jota luetaan niin kuin se kirjoitetaan. Olisikohan motivaation kannalta parempi, että kieli olisi itse valittu?


Kieltenopetukseen käytettävät varat olisi kohdennettavissa viisaammin

Eipäs ole. - Kaikista haitallisin Suomelle on kansalainen, joka "uhriutuu" ja elää yhteiskunnan velaksi lainatuilla tukirahoilla. Siis ihan vaan sen vuoksi kun ilmainen koulunkäynti ei kiinnosta koululaisen arvoisaa uhriutujavanhempaa.
Kommentti: Tämä on yksi versio siitä, että koko koulu on tehtävä vapaaehtoiseksi, jollei pakkoruotsia jatketa. Tässä nähdään, että kaikki, jotka eivät pakkoruotsia halua, ovatkin yhteiskunnan varoja tuhlaavien vanhempien, luultavasti työttömien luusereiden lapsia, joista tulee luusereita heistäkin.

Kahdessa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Suunniteltu pakkoruotsin varhaistus 6. luokalta alkavaksi ei välttämättä toteudu, ei ainakaan ilman protesteja. Ei kannata hirveästi hehkutella sen puolesta.

Toivottavasti kieltenopettajat ovat vähitellen heräämässä todellisuuteen, tai ovat uskaltautumassa sanomaan ääneen, ettei pakkoruotsissa ole mitään mieltä. Kansalaisaloitteen http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi meno eduskuntaan antaa opettajillekin mahdollisuuden sanoa mielipiteensä asiasta, jos he vaan uskaltavat. Rohkeudesta nyt on kyse.

Jotkut vanhemmat ovat yllättävän tietämättömiä peruskoulun kielisysteemistä. Kun ennen pakkoruotsin alkamista saa tehdä vapaaehtoisia kielivalintoja, niin kaikki eivät ymmärrä, että pakkoruotsi on todellinen pakko, sitä ei voi valita pois.

TK kirjoitti:Kahdessa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Suunniteltu pakkoruotsin varhaistus 6. luokalta alkavaksi ei välttämättä toteudu, ei ainakaan ilman protesteja.

Hallinnossa ja kouluilla tehdään nyt opetussuunnitelmat, niihin käytetään valtavasti aikaa ja voimia.
Uuden tuntijaon mukaiset opetusmateriaalit ovat jo työn alla, niihin myös käytetään valtavasti aikaa ja voimia.
Koulujen virkoja suunnitellaan ja täytetään uuden tuntijaon mukaan ja opettajat hakeutuvat täydennyskoulutukseen uuden tuntijaon mukaan, jossa kaikille pakollinen ruotsinopetus tulee osaksi alakoulua.
Opettajien koulutusta rakennetaan ja sen kehittäjiä haetaan niin ikään varhaistetun ruotsin pohjalta.

Opetussuunnitelmat hyväksytään vuosia ennen niiden käyttöönottoa juuri siksi, että iso laiva kääntyy hitaasti ja jokainen muutos vaatii todella paljon työtä niin koululla, hallinnossa kuin koulutuksen tukirakenteissa yliopistoja myöten. Nopeat muutokset eivät ole todennäköisiä.

Ainoa nopean muutoksen väylä on nyt pakkovirkaruotsin poistaminen ja maahanmuuttajien sekä erityisoppilaiden vapauttaminen pakkoruotsista.

Elinkeinoelämältä hyvä tiivistelmä:
Kutosen ruotsi romuttaa lopunkin kieltenopetuksen.

http://www.ek.fi/ek/fi/yrityskyselyt/li ... kielia.pdf

Tässä erään tuttavani (rehtori) lausunto ENNEN aikaistamista.. kukaan ei kuunnellut.

Tuntijakotyöryhmä vältteli ansiokkaasti luovaa ajattelua kieliohjelmaa pohtiessaan.
Ehdotuksen toteutuessa kielten valinta olisi kaventunut entisestään.

Ensinnäkin ruotsin tuominen 6. luokalle olisi vähentänyt vapaaehtoisen A2-kielen valintoja 5:nnellä.

Kuka valitsisi vapaaehtoisen kielen, jos jo seuraavana vuonna alkaisi uusi pakollinen!

Ja luokilla II – III alkavaksi tarjotut muut kuin englanti eivät nykyisinkään ole houkutelleet pieniä, keskisuuria eivätkä edes vähän suurempia kouluja ja kuntia. Syinä ovat oppilaiden omat toiveet, järjestelyjen hankaluus ja kalleus.
Oppilaat, siis lapset, yksinkertaisesti haluavat oppia ensin englantia. Se on nuorten kieli: pop-musiikin, pop-kulttuurin, internetin, facebookin yms, mainosten, käyttöohjeiden, sähköpostin, koko maailman kieli. On erinomainen asia, että kerrankin maailmalla on yksi yhteinen kansainvälisen kanssakäymisen kieli. On ajattelematonta horjuttaa sitä.

Koska asiantuntijoita ei kuultu pakkoruotsia varhaistettaessa (sehän oli RKP:n hallituksen suljettujen ovien takana hakema päätös), lieneekö asiantuntijuudella paljonkaan sijaa jatkossa kieltenopetusta pohdittaessa?

Ainoa nopean muutoksen väylä on nyt pakkovirkaruotsin poistaminen ja maahanmuuttajien sekä erityisoppilaiden vapauttaminen pakkoruotsista. Näin saadaan todelisuuden paine näkymään päättäjille.

Pakkovirkaruotsin poistamista ei voida vastustaa sanomalla, että nuori ei tiedä, mitä valitsee. Kyse on täysi-ikäisistä ihmisistä, joiden on lupa valita se, ryhtyvätkö virkamiehiksi kaksikielisiin kuntiin vai eivät. Kielipolitiikassa jää aikaa muovata virkavaatimuksia sitten niin, ettei ruotsia vaadita siellä, missä sitä ei tarvita sekä niin että kielitaitovaatimuksia voi olla myös muissa vähemmistö/maahanmuuttajakielissä ja niin, että kielitaitovaatimukset on mahdollista täyttää vasta viran saamisen jälkeen. Jos virassa ei oikeasti tarvita ruotsia, tuskin työnantaja on halukas maksamaan pätevimmän hakijan laajat ruotsinopinnot heti työuran aluksi.

Jo nyt joillekin maahanmuuttajille (tai monikielisten perheiden lapsille) ja erityisoppilaille annetaan vapautuksia - nihkeästi. Se, että vapautukset perustuisivat perheen ja koulun erityisopetuksen arvioon nykyisen byrokratian sijaan, jossa kieltävä päätös tulee oppilasta tuntematta, tekisi vain nyt laista löytyvästä mahdollisuudesta toimivan myös todellisuudessa. Ruotsin vuoksi ei tarvitsisi pidentää kohtuuttomasti opintoja, keskeyttää niitä tai laskea omia koulutustoiveita.

Näin päästäisiin liikkeelle. Tämän jälkeen järkevöittämisen paine pakottaisi muuttamaan kielipolitiikkaa ja koulujen kieltenopetusta hilattaisiin kohti Ruotsin mallia.

Uskon, että pakkoruotsin aikaistamisesta 6. luokalle on lopulta enemmän hyötyä kielivapauden kannattajille kuin pakkoruotsittajille. Kansalaisten ruotsintaidot eivät varhaistamisella parane, koska oppilaiden asenteet pakkoruotsia kohtaan kuudennella eivät ole paljoa seiskaa paremmat. Jos kielikeskustelu kansalaisaloitteen myötä vaietaan, niin pakkoruotsin aikaistaminen nostaa aiheen uudestaan esille viimeistään 2016, jolloin vaatimukset todennäköisesti ovat entistä kovaäänisemmät. Pakon lisääminen tässä tilanteessa ei ollut RKP:ltä kovin järkevä peliliike.

Lalli kirjoitti:Uskon, että pakkoruotsin aikaistamisesta 6. luokalle on lopulta enemmän hyötyä kielivapauden kannattajille kuin pakkoruotsittajille. Kansalaisten ruotsintaidot eivät varhaistamisella parane, koska oppilaiden asenteet pakkoruotsia kohtaan kuudennella eivät ole paljoa seiskaa paremmat. Jos kielikeskustelu kansalaisaloitteen myötä vaietaan, niin pakkoruotsin aikaistaminen nostaa aiheen uudestaan esille viimeistään 2016, jolloin vaatimukset todennäköisesti ovat entistä kovaäänisemmät. Pakon lisääminen tässä tilanteessa ei ollut RKP:ltä kovin järkevä peliliike.

Järkevästi ajatellen juuri noin.

Toisaalta suomalaisten kieltenopetus on ajettu aika katastrofaaliseen tilaan ja Euroopan neuvostoltakin tulee näitä kovasti folktinget-sävyisiä viestejä, jossa ollaa huolissaan suomalaislasten englanninopintojen häiritsevästä vaikutuksesta ruotsinopintoihin. Ja syyllisiä ovat aina ahkerat ja hyvät lapsemme, joilla on muka väärät asenteet ja laiskamato mahassa.

Sarjassamme kysymyksiä, joihin kukaan ei halua vastata nostan vielä esiin nämä:

Kielikeskustelussa kaiken aikaa syytetään kielivapauden kannattajia siitä, että pakkoruotsin purkaminen nostaa kustannuksia.

Miten paljon nostaa kustannuksia se, kun yritetään laventaa kieltenopetusta JA säilyttää pakkoruotsi?

Miten paljon nostaa kustannuksia se, että kuntia tullaan hätyyttämään nostamaan pakollisen ruotsin tuntimäärää omista varoistaan, jotta tunteja olisi enemmän kuin yksi viikossa? Tullaanko vielä nostamaan aineen tuntimäärää yhteisesti (tätähän RKP on tavoitellut)?

Miten paljon tulee maksamaan alakoulujen opettajien koulutus ruotsinopettajiksi?

Mistä nämä kaikki resurssit ovat poissa?

Miten käy kieltenopetuksen resurssien ammattikorkeissa ja yliopistoilla, kun ruotsin opintojen tulokset laskevat entisestään, mutta sama virkaruotsin koe odottaa jokaista?

Lehden mukaan jää kuntien päätettäväksi, opetetaanko ruotsia vain vaadittu minimimäärä vai annetaanko esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille yksi lisätunti viikossa.

Mielenkiintoista! Nyt pääsemme näkemään, alkavatko ihmiset muuttaa sellaisiin naapurikuntiin, joissa ei lisätä ruotsin opetusta. Vapaa kielivalinta -yhdistyksen pitäisi kerätä tiedot kuntien päätöksistä yhdelle sivulle.

Tätä voidaan käyttää ennakkotapauksena arvioitaessa sitä, tulisivatko ihmiset muuttamaan naapurikuntiin silloin, jos yhdessä kunnassa olisi pakkoruotsi ja toisessa ei.

Jaska kirjoitti:

Lehden mukaan jää kuntien päätettäväksi, opetetaanko ruotsia vain vaadittu minimimäärä vai annetaanko esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille yksi lisätunti viikossa.

Mielenkiintoista! Nyt pääsemme näkemään, alkavatko ihmiset muuttaa sellaisiin naapurikuntiin, joissa ei lisätä ruotsin opetusta. Vapaa kielivalinta -yhdistyksen pitäisi kerätä tiedot kuntien päätöksistä yhdelle sivulle.

Tätä voidaan käyttää ennakkotapauksena arvioitaessa sitä, tulisivatko ihmiset muuttamaan naapurikuntiin silloin, jos yhdessä kunnassa olisi pakkoruotsi ja toisessa ei.

Yhden lisätunnin vuoksi ei varmaan muuteta eikä järjestetä edes kyytejä naapurikuntaan.

NRR kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Lehden mukaan jää kuntien päätettäväksi, opetetaanko ruotsia vain vaadittu minimimäärä vai annetaanko esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille yksi lisätunti viikossa.

Mielenkiintoista! Nyt pääsemme näkemään, alkavatko ihmiset muuttaa sellaisiin naapurikuntiin, joissa ei lisätä ruotsin opetusta. Vapaa kielivalinta -yhdistyksen pitäisi kerätä tiedot kuntien päätöksistä yhdelle sivulle.

Tätä voidaan käyttää ennakkotapauksena arvioitaessa sitä, tulisivatko ihmiset muuttamaan naapurikuntiin silloin, jos yhdessä kunnassa olisi pakkoruotsi ja toisessa ei.

Yhden lisätunnin vuoksi ei varmaan muuteta eikä järjestetä edes kyytejä naapurikuntaan.

Yhden lisäviikkotunnin.
Pakkoruotsi kokonaisuudessaanhan on "vain" kaksi viikkotuntia, eli tämä kokeilu on yhden vuoden osalta peräti puolet siitä.