Jaska pohtii hienosti kansalliskieli-nimikkeen tulkintaa

[NRR]

Jaskalta hyvää pohdintaa käsitteestä kansalliskieli - ja siitä, mitä sen voi tai ei voi ajatella vaativan muilta:

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... tatuksesta

Jaskan kanssa eri mieltä näyttäisi olevan Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi (Suomen Kuvalehti 27.8.2010):

”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi, ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa."

Tämä Suksen tulkinta näyttää olevan tällä hetkellä se ainoa peruste, mikä liittää pakon perustuslakiin.

Tietenkään Kanadassa ei kaikkien tarvitse opiskella sekä englantia että ranskaa, tässä on taas tarkoitushakuisesti muunnettu totuutta. Joka tapauksessa aloittaessaan oikeusministerinä Henriksson kutsui Markku Suksen kehittämispäälliköksi oikeusministeriöön demokratia- ja kieliasioiden yksikköön (mitä ironiaa nimessä!) vastaamaan kieliasioista ja toimimaan kieliasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä.

Näin on rakennettu kehä: Pakkoruotsin kriitikko kritisoi väistämättä yllä esitettyä Suksen tulkintaa siitä, mitä ruotsi kansalliskielenä merkitsee, ja on siten todistettavissa "ruotsinvastaiseksi". Tästähän Haglund syytti vapaaehtoisen ruotsin kansalaisaloitteen kannattajia, eikä kukaan kysynyt perusteita. "Ruotsinvastainen" on ilmeisesti Suomessa jokainen, joka ei ymmärrä, että perustuslakimme nyt vain edellyttää pakollista ruotsia, vaikkei se sitä suoranaisesti vaadikaan. Sen, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia, myönsi jo edellinen oikeusministeri Brax ja vielä ihan julkisesti.

Jaska on ottanut oleellisen aiheen esille. Valitettavasti mikään virallisia tulkintoja antava taho ei luultavasti vastaa hänelle.

[NRR]

Myös tämä blogi liittyy aiheeseen:
http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisu ... -heikentaa

"Törmäsin tänään mielenkiintoiseen väitteeseen, että pakkoruotsin säätäminen ei aikoinaan vaatinut perustuslain säätämisjärjestystä, koska 'kenenkään asemaa ei heikennetty'. Sen sijaan pakon poistamiseksi vaaditaan perustuslain säätämisjärjestys, koska jonkun asemaa kirjoittajan mukaan heikennetään."

Olen itsekin törmännyt hiukan vastaavanlaiseen näkemykseen: pakko ei ollut välttämätöntä aikaisemmin, kun ruotsin kielen asema oli vahva ilman sitäkin, vasta 60-luvulla alkoi ruotsin merkitys vähentyä ja siksi tuolloin oli siirryttävä nykyiseen pakkoon, jotta perustuslaki toimisi.

Näitä ajatuksia on varmasti pyöritelty Svenskfinlandiassa aika paljon.

[Eero Nevalainen]

Ja tuossa on taas tuo tärkeä "perustuslain säätäminen takaoven kautta"-kuvio. Mitään ei tarvitse säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta sitten kun on säädetty, niin se "toteuttaa perustuslain ideaa" ja on sitten jonkinlainen perustuslain jatke ja väline -- ja sen poistamiseen pitäisi tehdä perustuslain muutos.

[NRR]

Ja tuossa on taas tuo tärkeä "perustuslain säätäminen takaoven kautta"-kuvio. Mitään ei tarvitse säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta sitten kun on säädetty, niin se "toteuttaa perustuslain ideaa" ja on sitten jonkinlainen perustuslain jatke ja väline -- ja sen poistamiseen pitäisi tehdä perustuslain muutos.

Kaipaan sitä, että meillä olisi poliittisesti valitun perustuslakivaliokunnan sijaan perustuslakituomioistuin, joka antaisi asioihin nopeasti ja selkeän vastauksen. Tällainen mutuilu ei vastaa siihen tarpeeseen, johon perustuslaki on laadittu.