Eräs vaikuttaja kuvaa kansalaisaloitteemme tilannetta näin: Aloitteen ongelma on se, että se ei tyydy ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi, vaan käytännössä tähtää virkamiesruotsin vaatimuksen purkamiseen koko Suomessa. Tämä taas johtaisi koko kielipolitiikan uudelleenarviointiin, minkä pitäisi olla uudistamisen lähtökohta eikä osittaisuudistuksen seuraus. Aloitteessa todetaan, että ”kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. --- Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun”. Tämä on syy, jonka vuoksi aloite ei tule menemään läpi eduskunnassa.
Tämä kuvaa hyvin kehäpäättelyä, johon olemme joutuneen.
Pakkoruotsia on aina perusteltu seuraavan tason pakkoruotsilla ja lopulta mahdollisuudella päästä virkamieheksi maassa, jossa on todellisuudelle vieraat ruotsinkielen taitovaatimukset viroissa. Oli siis välttämätöntä kirjata aloitteeseen tämän perusteen kumoava esitys, että virkojen kielitaitovaatimusten on vastattava todellisuutta.
Nyt tämä vaatimus tulkitaan siten, että se tulee vaatimaan koko kielipolitiikan uusimista, jolloin lastemme kieltenopetus on kiinni valtavasta taistelusta, jossa pääasiana ei olekaan mielekäs ja tulevaisuutta palveleva opetus vaan folktingetin/RKP:n/ruotsinkielisten toimijoiden vaatimukset omien palveluittensa hoitamisesta. Ja tätä palvelurakennetta ei ole tähänkään asti suostuttu pohtimaan uusiksi, vaan noilla tahoilla on kaikin voimin rakennettu pakkoruotsille perustuvaa Suomea.
Tilanne on lievästi sanoen umpikujassa.
Eikö ole mitään, mikä nostaisi lasten ja nuorten tarpeet kielipoliittisen pitkitystaistelun edelle?
Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Tälläkään hetkellä ruotsinkielisten saamat palvelut eivät todellisuudessa perustu pakkoruotsin avulla opittuun! Jos palvelut riippuvat täysin pakkoruotsin avulla opitusta ruotsin taidosta, niin menee erittäin heikosti ja olisikin parempi jos voisi käyttää puhelintulkkausta. Tällä hetkellä tulkin käyttö ei ole mahdollista, koska kaikkihan "osaavat" ruotsia. Yleensä onneksi työpaikalta löytyy joku ruotsinkielinen, joka voi auttaa tulkkaamisessa, jos hoidettavat asiat ovat yhtään monimutkaisempia. Ruotsinkielisten saaman palvelun laadun kannalta pakkoruotsin lopettamisesta ei voi olla ainakaan haittaa.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Aivan. Tuo on realismia.Lalli kirjoitti:Tälläkään hetkellä ruotsinkielisten saamat palvelut eivät todellisuudessa perustu pakkoruotsin avulla opittuun! --- Ruotsinkielisten saaman palvelun laadun kannalta pakkoruotsin lopettamisesta ei voi olla ainakaan haittaa.
Ongelmamme onkin se, että koko kielipolitiikka on irrallaan todellisuudesta. Mikään ei ole niin kuin kaksikielisyysliturgia väittää sen olevan. Mutta mitään ei voi myöskään muuttaa - ei liturgiaa, ei käytäntöjä.
Erityisen ongelmallinen keskustelun kannalta ovat valheelliset kytkökset:
- Kun yritetään poistaa pakkoruotsia peruskoulusta, sitä ei muka voi tehdä, koska täytyy olla pohja lukiopakkoa varten jne. aina siihen asti, että on muka ei-ruotsinkielisten etu raahata pakkoruotsia perässään, jotta ihmiset olisivat sitten päteviä virkoihin, joissa ruotsia vaaditaan paperilla vaan ei tietenkään todellisuudessa.
- Ainoa tapa katkaista tämä kierre on vaatia, ettei virkauria saa enää sitoa ruotsin kieleen. Mutta tämä vaatimus onkin kajoamista kielipolitiikkaan ja siksi se on muka hylättävä. Ja kielipolitiikan uudistaminen taas jymähtää siihen, ettei mikään muu kelpaa maan ruotsinkielisten edustajille.
Jostainhan tämä jumi täytyy saada purettua.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Jos pakkoruotsista vapautuminen voisi tapahtua kivuttomasti vetoamalla rationaalisiin perusteluihin, olisi se jo tapahtunut, koska pakkoruotsilla ei ole rationaalisia perusteluja. Kyse on kuitenkin paljosta muusta. Olennainen kysymys on se, onko vähemmistöllä (ja sitä myötäilevällä eliitillä) oikeutta pakottaa suomenkielisille kansalaisille kaksikielistä identiteettiä (ovat syyt mitkä tahansa). Tämä kysymys on käsiteltävä ensin ja se ei tapahdu kivuttomasti.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Eiköhän se ole kaikille selvää, että 5% vähemmistöllä ei ole oikeutta pakottaa 95% opiskelemaan omaa kieltään. Juuri sen takia pakkoruotsittajat välillä väittävätkin, että pakkoruotsi on suomalaisten oma asia, vaikka teot puhuvat täysin päinvastaista. Pakkoruotsista päästään eroon, vain jos riittävän suuri osa suomalaisista saa tarpeekseen vanhojen puolueiden politiikasta ja tulee vieläkin suurempi jytky2. Kokoomuksen, SDP:n, Keskustan, Kristillisdemokraattien tai Vihreiden pakkoruotsia vastustavien ehdokkaiden äänestäminen ei riitä, koska vaalien jälkeen mieli muuttuu melko suurella todennäköisyydellä.pentti kirjoitti:Jos pakkoruotsista vapautuminen voisi tapahtua kivuttomasti vetoamalla rationaalisiin perusteluihin, olisi se jo tapahtunut, koska pakkoruotsilla ei ole rationaalisia perusteluja. Kyse on kuitenkin paljosta muusta. Olennainen kysymys on se, onko vähemmistöllä (ja sitä myötäilevällä eliitillä) oikeutta pakottaa suomenkielisille kansalaisille kaksikielistä identiteettiä (ovat syyt mitkä tahansa). Tämä kysymys on käsiteltävä ensin ja se ei tapahdu kivuttomasti.
Alla pakkoruotsia uutisten mukaan ennen vaaleja vastustaneiden todennäköisyys muuttua pakkoruotsin kannattajaksi puolueittain:
Kokoomus 4/22
SDP 6/14
Keskusta 5/17
Kristillisdemokraatit 2/2
Perussuomalaiset. 0/34
Vasemmistoliitto 2/6
Vasenryhmä 0/1
Vihreät 2/3
Jostain syystä toiseen suuntaan mieli on muuttunut vain yhdellä kokoomuslaisella, yhdellä keskustalaisella ja yhdellä perussuomalaisella, vaikka perusteet muuttua pakkoruotsin vastustajaksi ovat paljon paremmat.
Data löytyy excelistä, voin kopioida sen tänne, jos joku haluaa tarkastaa tms.
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieli_voi ... si/6847627
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 51124.html
Tämä pitäisi saada esille julkisuuteen. YLE:n uutisessa käsiteltiin yksittäisten kansanedustajien näkemyksiä sen sijaan, että oltaisiin selvitetty missä puolueessa äänestäjä tietää äänestäessään mitä lopulta kannattaa. RKP:ssa pakkoruotsin kannatus oli ja on edelleen 100%. Suurista puolueista vain perussuomalaisissa pakkoruotsia ehdokkaina vastustaneet eivät kansanedustajiksi valinnan jälkeen mystisesti ala kannattamaan pakkoruotsia.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Suomalaisuuden Liiton tilaaman kyselyn mukaan puoluekantansa ilmoittaneista vapaaehtoisuuden kannattajia eri puolueista löytyi seuraavasti:
Perussuomalaiset 78%
Vasemmistoliittolaiset 69%
Sosiaalidemokraatit 67%
Keskusta 65%
Kristillisdemokraatit 66%
Kokoomus 54%
RKP 39%
Missä Vihreiden tulos?
Kyllä jokaisen puolueen sisälle tulisi löytää avain, jolla nostetaan keskustelu siitä, millä perustein puolue-eliitti ohittaa jäsenistönsä näkemykset.
Perussuomalaiset 78%
Vasemmistoliittolaiset 69%
Sosiaalidemokraatit 67%
Keskusta 65%
Kristillisdemokraatit 66%
Kokoomus 54%
RKP 39%
Missä Vihreiden tulos?
Kyllä jokaisen puolueen sisälle tulisi löytää avain, jolla nostetaan keskustelu siitä, millä perustein puolue-eliitti ohittaa jäsenistönsä näkemykset.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Toiseen ketjuun täällä on koottu eri tahoilla esitettyjä kielivapausnäkemyksiä:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... omus#p6741
Maria Guzenina-Richardson, SDP: "Pakkoruotsin aika on lopuillaan - jag hoppas. --- Ruotsin kielen opettelu Suomessa vain pakolla historiasta juontavan periaatteen vuoksi on sukua aikoinaan päntätylle latinalle. --- jos ei usko tarvitsevansa kyseisiä kieliä työelämässä tai vaikkapa kirjallisuuden tutkimisessa, pitäisi voida jättää niiden opiskelu väliinkin. Ei suomalaisten ruotsinkielen taito heikkene siitä, että ruotsinkielestä tulisi valinnainen. Suurin osa suomalaista on lukenut pakkoruotsin, mutta taitaa sitä vuosien pänttäämisestä huolimatta kovin kehnosti. Käytännössä oppi on siis ollut turhaa. Tästä voidaan mennä vain parempaan suuntaan. Annetaan ruotsinkielen opiskelun mahdollisuus niille, jotka sitä haluavat oppia. Oppivat sitten kunnolla. Vapautuville resursseille löytyy varmasti käyttöä tällä hetkellä säästöjen parissa kamppailevassa koulumaailmassa."
Eija-Riitta Korhola, Kokoomus: "Ruotsin kielestä on helppo pitää. --- Lisäksi rakastan maatani ja sen historiaa, jossa suomenruotsalaisilla on iso rooli. Pakkoruotsia sen sijaan ei ole helppo rakastaa. Sen aika on ohi. Miksi tämä on puolueille niin vaikea tunnustaa? Olen opiskellut ja asunut ulkomailla, ja ollut yksitoista vuotta europarlamentissa. Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsin kielen taidosta. --- Niinpä laudatur-ruotsini on päässyt jokseenkin ruostumaan. Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu. Kansainvälisyytemme ulottuu kauas yli pohjoismaisen yhteistyön, ja tähän pohjoismaiseenkaan yhteistyöhön ei tarvita kieltä, joka nostaa yhden kansan muiden yli. Ennen kaikkea minua hirvittää ajatus, että kaikkien suomalaislasten on pakko opiskella jotakin, jonka hyöty ja houkuttelevuus on nykymaailmassa niin vähäinen. --- Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä. Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme. Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan. Olen miettinyt tätä asiaa monta vuotta. Olisi paljon mukavampaa olla toista mieltä, sitä poliittisesti korrektimpaa, jos voisin ajatella niin oikeasti. Mutta kuvittelen, että poliitikon hyveisiin kuuluu rehellinen puhe seurauksia pelkäämättä. --- Ehkä linjanmuutos jopa nostaisi vapaaehtoisen ruotsin uuteen kukoistukseen, pelkästä rakkaudesta ja ilosta."
Helsinkiläinen Vihreiden aktiivi, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Vesa Virri: "Virkamiesruotsista tulisi luopua – vapaampi kielivalinta maan etu. Usein väitetään, ettei ruotsin kielen opiskelu ole mitenkään pois muiden kielten opiskelusta. Tämä nyt on aivan täydellistä höpö-höpöä. Osalle nuorista on aivan riittävää, mikäli he oppivat äidinkielen kunnolla ja sitten puhumaan esimerkiksi kohtuullista englantia. Sitten on varmaan suuri joukko, jotka pystyvät aivan hyvin oppimaan kaksikin vierasta kieltä. Jotkut ovat sitten kielellisesti lahjakkaampia, joille useampienkin kielten opiskelu on aivan mahdollista. --- Virkamiesruotsille ei sinänsä ole rationaalisia perusteita, vaan se johtuu ainoastaan siitä, että RKP on istunut viimeiset 35 vuotta hallituksessa. Virkamiesruotsi on ollut voimassa vasta vuodesta 1994 ja tosiasiassa sen pakollisuus ei palvele ketään: Joillekin se voi olla tulppa, joka myöhästyttää valmistumista ja samalla aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Ruotsinkielisten tarpeet voitaisiin turvata paljon maltillisemmallakin panostuksella. ---"
Anu Vehviläinen, Keskusta: "Taas kävi näin: opetus- ja kulttuuriministeriö kielsi Tohmajärveltä ja eräiltä muilta kunnilta venäjän kielen kokeilun. Kokeilun mukaan peruskoululainen olisi voinut halutessaan vaihtaa ruotsin kielen opiskelun venäjän kielen opiskeluksi. Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) allekirjoittaman päätöksen perusteluissa todetaan, ettei laki mahdollista kyseistä kokeilua. Tämä ei vakuuta minua: ministeri olisi voinut muuttaa perusopetuslakia kokeilun mahdollistavaksi. Mielestäni kokeilun kieltäminen perustui lähinnä poliittisen tahdon puutteeseen. RKP:lle on luvattu ettei hallitus aukaise tässä asiassa ovea. --- Minun arveluni on, että moni lapsi vanhempineen miettii kuinka montaa itselle vierasta kieltä varhaisteini-ikäinen jaksaa samaan aikaan opiskella. Eikä venäjää pidetä minään erityisen helppona vieraana kielenä."
Svenska nu –hankkeen varapuheenjohtaja, toimittaja Tuomas Enbuske: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä, ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon. --- Pakollisesta opiskelusta huolimatta suuri osa suomalaisista ei puhu sujuvaa ruotsia, moni ei ymmärrä sitä oikeastaan lainkaan. --- No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. --- Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja. Hyväksyttäviä pakkoja ovat juuri ja juuri esimerkiksi verotus, yksityisomaisuuden suoja ja valtion väkivaltamonopoli. Ja niidenkin ainoana tehtävänä pitäisi olla vain ihmisten vapauden turvaaminen."
Osmo Soininvaara, Vihreät: "Siihen, että julkisia palveluja on saatavissa myös ruotsinkielellä ei tarvita sitä, että jokainen suomalainen osaa ruotsia. Se ei edellytä edes, että jokainen kyseisissä viroissa toimiva osaa ruotsia, sillä riittää, että jokaisessa toimipisteessä on riittävästi ruotsia osaavia. On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. --- On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. --- Minä olen kirjoittanut ruotsista laudaturin ja pärjään kielellä jotenkuten. Minun 12-vuotisesta kouluajastani yksi vuosi on mennyt ruotsin opiskeluun. --- Ennen ruotsia tarvitsi ihan oikeasti. Nykyisinkin tarvitsen sitä, mutta vain koska ruotsinkielinen radio tai TV haluaa haastatella ruotsiksi. --- Ilmoitin muuttaneeni kantaani sunnuntaiaukiolossa lähinnä siksi, ettei hävittyjä sotia kannata jatkaa. Tämä kannattaisi kielivähemmistön oikeuksien puolustajienkin ymmärtää. Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti."
Anna Kontula, Vasemmistoliitto: "Kansainvälistyvässä maailmassa on iso ongelma, että pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kieliosaamista. Lisäksi ei ole oikein perusteltua, että myös alueilla, joilla ei ruotsinkielisiä ole mutta kylläkin muita kielivähemmistöjä, täytyy niilläkin lukea ruotsia." Kontulan mielestä myös virkakelpoisuusvaatimuksissa olisi syytä siirtyä kahden kotimaisen kielen vaatimuksesta siihen, että hakijalta edellytetään tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömien kielten osaamista.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... omus#p6741
Maria Guzenina-Richardson, SDP: "Pakkoruotsin aika on lopuillaan - jag hoppas. --- Ruotsin kielen opettelu Suomessa vain pakolla historiasta juontavan periaatteen vuoksi on sukua aikoinaan päntätylle latinalle. --- jos ei usko tarvitsevansa kyseisiä kieliä työelämässä tai vaikkapa kirjallisuuden tutkimisessa, pitäisi voida jättää niiden opiskelu väliinkin. Ei suomalaisten ruotsinkielen taito heikkene siitä, että ruotsinkielestä tulisi valinnainen. Suurin osa suomalaista on lukenut pakkoruotsin, mutta taitaa sitä vuosien pänttäämisestä huolimatta kovin kehnosti. Käytännössä oppi on siis ollut turhaa. Tästä voidaan mennä vain parempaan suuntaan. Annetaan ruotsinkielen opiskelun mahdollisuus niille, jotka sitä haluavat oppia. Oppivat sitten kunnolla. Vapautuville resursseille löytyy varmasti käyttöä tällä hetkellä säästöjen parissa kamppailevassa koulumaailmassa."
Eija-Riitta Korhola, Kokoomus: "Ruotsin kielestä on helppo pitää. --- Lisäksi rakastan maatani ja sen historiaa, jossa suomenruotsalaisilla on iso rooli. Pakkoruotsia sen sijaan ei ole helppo rakastaa. Sen aika on ohi. Miksi tämä on puolueille niin vaikea tunnustaa? Olen opiskellut ja asunut ulkomailla, ja ollut yksitoista vuotta europarlamentissa. Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsin kielen taidosta. --- Niinpä laudatur-ruotsini on päässyt jokseenkin ruostumaan. Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu. Kansainvälisyytemme ulottuu kauas yli pohjoismaisen yhteistyön, ja tähän pohjoismaiseenkaan yhteistyöhön ei tarvita kieltä, joka nostaa yhden kansan muiden yli. Ennen kaikkea minua hirvittää ajatus, että kaikkien suomalaislasten on pakko opiskella jotakin, jonka hyöty ja houkuttelevuus on nykymaailmassa niin vähäinen. --- Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä. Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme. Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan. Olen miettinyt tätä asiaa monta vuotta. Olisi paljon mukavampaa olla toista mieltä, sitä poliittisesti korrektimpaa, jos voisin ajatella niin oikeasti. Mutta kuvittelen, että poliitikon hyveisiin kuuluu rehellinen puhe seurauksia pelkäämättä. --- Ehkä linjanmuutos jopa nostaisi vapaaehtoisen ruotsin uuteen kukoistukseen, pelkästä rakkaudesta ja ilosta."
Helsinkiläinen Vihreiden aktiivi, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Vesa Virri: "Virkamiesruotsista tulisi luopua – vapaampi kielivalinta maan etu. Usein väitetään, ettei ruotsin kielen opiskelu ole mitenkään pois muiden kielten opiskelusta. Tämä nyt on aivan täydellistä höpö-höpöä. Osalle nuorista on aivan riittävää, mikäli he oppivat äidinkielen kunnolla ja sitten puhumaan esimerkiksi kohtuullista englantia. Sitten on varmaan suuri joukko, jotka pystyvät aivan hyvin oppimaan kaksikin vierasta kieltä. Jotkut ovat sitten kielellisesti lahjakkaampia, joille useampienkin kielten opiskelu on aivan mahdollista. --- Virkamiesruotsille ei sinänsä ole rationaalisia perusteita, vaan se johtuu ainoastaan siitä, että RKP on istunut viimeiset 35 vuotta hallituksessa. Virkamiesruotsi on ollut voimassa vasta vuodesta 1994 ja tosiasiassa sen pakollisuus ei palvele ketään: Joillekin se voi olla tulppa, joka myöhästyttää valmistumista ja samalla aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Ruotsinkielisten tarpeet voitaisiin turvata paljon maltillisemmallakin panostuksella. ---"
Anu Vehviläinen, Keskusta: "Taas kävi näin: opetus- ja kulttuuriministeriö kielsi Tohmajärveltä ja eräiltä muilta kunnilta venäjän kielen kokeilun. Kokeilun mukaan peruskoululainen olisi voinut halutessaan vaihtaa ruotsin kielen opiskelun venäjän kielen opiskeluksi. Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) allekirjoittaman päätöksen perusteluissa todetaan, ettei laki mahdollista kyseistä kokeilua. Tämä ei vakuuta minua: ministeri olisi voinut muuttaa perusopetuslakia kokeilun mahdollistavaksi. Mielestäni kokeilun kieltäminen perustui lähinnä poliittisen tahdon puutteeseen. RKP:lle on luvattu ettei hallitus aukaise tässä asiassa ovea. --- Minun arveluni on, että moni lapsi vanhempineen miettii kuinka montaa itselle vierasta kieltä varhaisteini-ikäinen jaksaa samaan aikaan opiskella. Eikä venäjää pidetä minään erityisen helppona vieraana kielenä."
Svenska nu –hankkeen varapuheenjohtaja, toimittaja Tuomas Enbuske: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä, ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon. --- Pakollisesta opiskelusta huolimatta suuri osa suomalaisista ei puhu sujuvaa ruotsia, moni ei ymmärrä sitä oikeastaan lainkaan. --- No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. --- Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja. Hyväksyttäviä pakkoja ovat juuri ja juuri esimerkiksi verotus, yksityisomaisuuden suoja ja valtion väkivaltamonopoli. Ja niidenkin ainoana tehtävänä pitäisi olla vain ihmisten vapauden turvaaminen."
Osmo Soininvaara, Vihreät: "Siihen, että julkisia palveluja on saatavissa myös ruotsinkielellä ei tarvita sitä, että jokainen suomalainen osaa ruotsia. Se ei edellytä edes, että jokainen kyseisissä viroissa toimiva osaa ruotsia, sillä riittää, että jokaisessa toimipisteessä on riittävästi ruotsia osaavia. On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. --- On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. --- Minä olen kirjoittanut ruotsista laudaturin ja pärjään kielellä jotenkuten. Minun 12-vuotisesta kouluajastani yksi vuosi on mennyt ruotsin opiskeluun. --- Ennen ruotsia tarvitsi ihan oikeasti. Nykyisinkin tarvitsen sitä, mutta vain koska ruotsinkielinen radio tai TV haluaa haastatella ruotsiksi. --- Ilmoitin muuttaneeni kantaani sunnuntaiaukiolossa lähinnä siksi, ettei hävittyjä sotia kannata jatkaa. Tämä kannattaisi kielivähemmistön oikeuksien puolustajienkin ymmärtää. Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti."
Anna Kontula, Vasemmistoliitto: "Kansainvälistyvässä maailmassa on iso ongelma, että pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kieliosaamista. Lisäksi ei ole oikein perusteltua, että myös alueilla, joilla ei ruotsinkielisiä ole mutta kylläkin muita kielivähemmistöjä, täytyy niilläkin lukea ruotsia." Kontulan mielestä myös virkakelpoisuusvaatimuksissa olisi syytä siirtyä kahden kotimaisen kielen vaatimuksesta siihen, että hakijalta edellytetään tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömien kielten osaamista.
Viimeksi muokannut NRR, 01.01.2014 11:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Poliitikot siis kääntävät takkiaan helposti. Entä mitä tapahtuu toimittajille?
Saska Saarikoski nousi syksyllä otsikoihin positiivisilla ideoillaan ruotsalaisuuden päivän juhlistamisella "päivä ruotsiksi" -teemalla (sinänsä ok). Hän kirjoitti kolumnissaan: "Kielikiistat ovat viime aikoina olleet runsaasti tapetilla. Parhaillaankin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta ruotsin kielen kouluopetuksesta. Kysymys ei kuitenkaan ole yhdestä kouluaineesta. Pakollista ruotsin kielen opetusta voi kannattaa ja vastustaa ihan hyvillä perusteilla. Keskustelu on vain päässyt kuumenemaan aivan turhaan, kun molemmilla puolilla on kaivauduttu ikivanhoihin poteroihin."
Ja seurasi ennen näkemätön hesarin ja HBL:n yhteinen mediarummutus ruotsin puolesta - missä tasapuolinen puhe kielivapaudesta?
Äänenpainot olivat kuitenkin reippaammat vielä pari vuotta sitten:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ru ... 5262957496
Jostain syystä olen aina ollut heikkona ruotsin kieleen. Siitä alkaen, kun opin ruotsinkielisiltä naapurinpojilta ensimmäisen ruotsin sanani – ingenting – ihastuin tuohon iloiseen kieleen. Ylioppilaskokeissa kirjoitin ruotsista laudaturin, varusmiespalvelukseni suoritin Dragsvikissä på svenska ja nyt kuulun opintoryhmään Svenskans vänner i HS.
Mutta aina, kun seuraan Hufvudstadsbladetista suomenruotsalaisten kielikeskustelua, huomaan tuntevani äkillistä vetoa Timo Soiniin! Suomenruotsalaiset osaavat väitellä henkevästi ja sivistyneesti kaikesta muusta, mutta kun aletaan puhua ruotsin asemasta, keskustelusta tulee nurinkurista pseudodebattia, jossa ensin on ainoa oikea vastaus, sitten sitä tukevat argumentit. Jos joku yrittää potkia aisan yli, kuten pakkoruotsia arvostellut Rkp:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, hän saa niskaansa laskiämpärin.
Samanlaisen jollaisella Paavo Lipponen heitti lehden palstoilla pääministeri Mari Kiviniemeä, joka uskalsi ehdottaa, että Kaakkois-Suomen koululaiset voisivat opiskella ruotsin sijasta venäjää. Savolaisen Lipposen kielikiivaus voi hämmästyttää, ellei muista, että sukujuurensa Kaarle Suuresta johtava Lipponen on epäilemättä solmiutunut monin tavoin myös ruotsalaisiin ylhäisösukuihin.
Suomenkieliset ovat muutenkin äänessä. Lauantain HBL:ssä keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vaati, että puolueiden pitää kokoontua sopimaan siitä, miten kouluruotsista ei saa vaalien alla puhua. Tehdään saman tien listat muistakin kielletyistä aiheista!
Euroopan komission tulkkiosaston entinen pääjohtaja Karl-Johan (Juhani) Lönnroth taas puolusti debattiartikkelissaan kouluruotsin pakollisuutta sillä, että kieli kuuluu olennaisesti maamme oikeusvaltion historiaan. Venäjästä Lönnroth kirjoitti alentuvaan sävyyn: 'Venäjä on kyllä tärkeä ja ilmaisuvoimainen kieli – vaikkei sillä olekaan samaa globaalia kantavuutta kuin esimerkiksi ranskalla, portugalilla, kiinalla ja espanjalla. Venäjää tarvitsevat mahdollisesti kiinteistönvälittäjät, kauppa-apulaiset, hotelli- ja ravintola-alan palveluhenkilökunta sekä se eliitti, joka harjoittaa taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa.' Ai että kauppalopojen kieli! Entäpä Venäjä-Suomen yhteinen historia? Venäläinen kulttuuri? Sadat tuhannet venäläisturistit, jotka viihtyvät hyvin Suomessa?
Ruotsin merkitystä on tapana perustella yhteisellä historialla. Rakkaus tuntuu kuitenkin kovin yksipuoliselta – vai onko joku kuullut, että yhteinen oikeusvaltiomme olisi innostanut laajat joukot ruotsalaisia perehtymään suomen kieleen ja kulttuuriin? Esimerkiksi ruotsalaisella medialla on Suomessa kokonaista yksi vakituinen kirjeenvaihtaja.
Itsekin kannatan ruotsin opiskelua. Mutta en historian muistoksi vaan siksi, että pohjoismaissa on mukava matkustaa ja suomenruotsalaisten kanssa kiva snakata. Jos poikani haluaa kuitenkin ruotsin sijasta opiskella vaikka espanjaa, kiinaa tai venäjää, vastaan: "Siitä vaan, maailma muuttuu, ja sinähän siinä joudut elämään!"
Siis pari vuotta sitten mies tunsi vetoa Soiniin kuunnellessaan pakkoruotsiliturgioita ja olisi antanut (milläs antaa pakon vallitessa) poikansa lukea ruotsin sijaan espanjaa. Nyt mitään tällaista ei enää kuulu. Mitä ovat tällaiset kerhot kuin "opintoryhmä Svenskans vänner i HS"? Löytyykö niitä kaikista mediataloista?
Saska Saarikoski nousi syksyllä otsikoihin positiivisilla ideoillaan ruotsalaisuuden päivän juhlistamisella "päivä ruotsiksi" -teemalla (sinänsä ok). Hän kirjoitti kolumnissaan: "Kielikiistat ovat viime aikoina olleet runsaasti tapetilla. Parhaillaankin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta ruotsin kielen kouluopetuksesta. Kysymys ei kuitenkaan ole yhdestä kouluaineesta. Pakollista ruotsin kielen opetusta voi kannattaa ja vastustaa ihan hyvillä perusteilla. Keskustelu on vain päässyt kuumenemaan aivan turhaan, kun molemmilla puolilla on kaivauduttu ikivanhoihin poteroihin."
Ja seurasi ennen näkemätön hesarin ja HBL:n yhteinen mediarummutus ruotsin puolesta - missä tasapuolinen puhe kielivapaudesta?
Äänenpainot olivat kuitenkin reippaammat vielä pari vuotta sitten:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ru ... 5262957496
Jostain syystä olen aina ollut heikkona ruotsin kieleen. Siitä alkaen, kun opin ruotsinkielisiltä naapurinpojilta ensimmäisen ruotsin sanani – ingenting – ihastuin tuohon iloiseen kieleen. Ylioppilaskokeissa kirjoitin ruotsista laudaturin, varusmiespalvelukseni suoritin Dragsvikissä på svenska ja nyt kuulun opintoryhmään Svenskans vänner i HS.
Mutta aina, kun seuraan Hufvudstadsbladetista suomenruotsalaisten kielikeskustelua, huomaan tuntevani äkillistä vetoa Timo Soiniin! Suomenruotsalaiset osaavat väitellä henkevästi ja sivistyneesti kaikesta muusta, mutta kun aletaan puhua ruotsin asemasta, keskustelusta tulee nurinkurista pseudodebattia, jossa ensin on ainoa oikea vastaus, sitten sitä tukevat argumentit. Jos joku yrittää potkia aisan yli, kuten pakkoruotsia arvostellut Rkp:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, hän saa niskaansa laskiämpärin.
Samanlaisen jollaisella Paavo Lipponen heitti lehden palstoilla pääministeri Mari Kiviniemeä, joka uskalsi ehdottaa, että Kaakkois-Suomen koululaiset voisivat opiskella ruotsin sijasta venäjää. Savolaisen Lipposen kielikiivaus voi hämmästyttää, ellei muista, että sukujuurensa Kaarle Suuresta johtava Lipponen on epäilemättä solmiutunut monin tavoin myös ruotsalaisiin ylhäisösukuihin.
Suomenkieliset ovat muutenkin äänessä. Lauantain HBL:ssä keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vaati, että puolueiden pitää kokoontua sopimaan siitä, miten kouluruotsista ei saa vaalien alla puhua. Tehdään saman tien listat muistakin kielletyistä aiheista!
Euroopan komission tulkkiosaston entinen pääjohtaja Karl-Johan (Juhani) Lönnroth taas puolusti debattiartikkelissaan kouluruotsin pakollisuutta sillä, että kieli kuuluu olennaisesti maamme oikeusvaltion historiaan. Venäjästä Lönnroth kirjoitti alentuvaan sävyyn: 'Venäjä on kyllä tärkeä ja ilmaisuvoimainen kieli – vaikkei sillä olekaan samaa globaalia kantavuutta kuin esimerkiksi ranskalla, portugalilla, kiinalla ja espanjalla. Venäjää tarvitsevat mahdollisesti kiinteistönvälittäjät, kauppa-apulaiset, hotelli- ja ravintola-alan palveluhenkilökunta sekä se eliitti, joka harjoittaa taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa.' Ai että kauppalopojen kieli! Entäpä Venäjä-Suomen yhteinen historia? Venäläinen kulttuuri? Sadat tuhannet venäläisturistit, jotka viihtyvät hyvin Suomessa?
Ruotsin merkitystä on tapana perustella yhteisellä historialla. Rakkaus tuntuu kuitenkin kovin yksipuoliselta – vai onko joku kuullut, että yhteinen oikeusvaltiomme olisi innostanut laajat joukot ruotsalaisia perehtymään suomen kieleen ja kulttuuriin? Esimerkiksi ruotsalaisella medialla on Suomessa kokonaista yksi vakituinen kirjeenvaihtaja.
Itsekin kannatan ruotsin opiskelua. Mutta en historian muistoksi vaan siksi, että pohjoismaissa on mukava matkustaa ja suomenruotsalaisten kanssa kiva snakata. Jos poikani haluaa kuitenkin ruotsin sijasta opiskella vaikka espanjaa, kiinaa tai venäjää, vastaan: "Siitä vaan, maailma muuttuu, ja sinähän siinä joudut elämään!"
Siis pari vuotta sitten mies tunsi vetoa Soiniin kuunnellessaan pakkoruotsiliturgioita ja olisi antanut (milläs antaa pakon vallitessa) poikansa lukea ruotsin sijaan espanjaa. Nyt mitään tällaista ei enää kuulu. Mitä ovat tällaiset kerhot kuin "opintoryhmä Svenskans vänner i HS"? Löytyykö niitä kaikista mediataloista?
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Jatkuva rummutus siitä, että vain perussuomalaiset kritisoivat pakkoruotsia ja sitten rummutus siitä, miten kauheita perussuomalaiset ovat, on yritys käännyttää sekä kansalaisia että kansanedustajia. Poliittisten nuorisojärjestöjen ottaessa kantaa pakkoruotsia vastaan heitä alettiin heti verrata perussuomalaisiin. Ilmeisesti leimaaminen ja häpäisy on poliitikkojen tapa ohittaa keskustelut ja mahdollisuus poiketa puoluejohtojen määrittämistä linjoista.Lalli kirjoitti: Alla pakkoruotsia uutisten mukaan ennen vaaleja vastustaneiden todennäköisyys muuttua pakkoruotsin kannattajaksi puolueittain:
Kokoomus 4/22
SDP 6/14
Keskusta 5/17
Kristillisdemokraatit 2/2
Perussuomalaiset. 0/34
Vasemmistoliitto 2/6
Vasenryhmä 0/1
Vihreät 2/3
Jostain syystä toiseen suuntaan mieli on muuttunut vain yhdellä kokoomuslaisella, yhdellä keskustalaisella ja yhdellä perussuomalaisella, vaikka perusteet muuttua pakkoruotsin vastustajaksi ovat paljon paremmat.
Data löytyy excelistä, voin kopioida sen tänne, jos joku haluaa tarkastaa tms.
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieli_voi ... si/6847627
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 51124.html
Tämä pitäisi saada esille julkisuuteen. YLE:n uutisessa käsiteltiin yksittäisten kansanedustajien näkemyksiä sen sijaan, että oltaisiin selvitetty missä puolueessa äänestäjä tietää äänestäessään mitä lopulta kannattaa. RKP:ssa pakkoruotsin kannatus oli ja on edelleen 100%. Suurista puolueista vain perussuomalaisissa pakkoruotsia ehdokkaina vastustaneet eivät kansanedustajiksi valinnan jälkeen mystisesti ala kannattamaan pakkoruotsia.
Rosa Meriläinen kirjoitti joitakin vuosia sitten varsin räväkästi pakkoruotsista nuoren kansanedustajan taltuttajana: "--- jos aikoisi kohota vaikka puolueen puheenjohtajaksi --- pitäisi osata puhua sujuvaa ruotsia, koska muuten kaikki pilkkaavat oppimattomaksi noloksi moukkatankeroksi, jota saa hävetä --- jos kuitenkin politiikassa edetäkseen ruotsi on välttämätön taito, muodostuisi aikamoiseksi demokratiaesteeksi se, jos umpisuomenkielisiltä seuduilta ja työväenluokkaisista perheistä ei voisi enää nousta politiikan eliittiin kielitaidon vuoksi --- toisaalta --- en käytännössä kieltä osaa. Ja minulla sentään oli ruotsi kymppi. Entäs ne, joilla oli vitonen." Sittemmin hän ilmoitti menevänsä siilipuolustukseen suomenruotsalaisten puolesta ja ilmeisesti myös pakkoruotsin puolesta.
Kansanedustajiin kohdistuu luullakseni valtava paine ottaa pakkoruotsimyönteisyys vastaan kuin pelastussanoma. Jollei niin tee, saa otsaansa yhteistyötä ja vaalityötä vaikeuttavia leimoja kuten "moukkatankero" ja "piilopersu".
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Miten saadaan lastemme kieltenopetus irroitettua kielipolitiikasta, josta on tullut folktingetin/RKP:n ja kumppanien yksityisalue ja jota rakennetaan tällä Saarikosken kuvaamalla nurinkurisella debatilla, "jossa ensin on ainoa oikea vastaus, sitten sitä tukevat argumentit"?
Kieltenopetus on selkeästi oma kokonaisuutensa ja se tulee rakentaa lasten ja nuorten parasta ajatellen. Kielipolitiikka on oma alueensa eikä se saa sanella asioita, joita tulee rakentaa pedagogiikan, muuttuvien kielitarpeiden ja erilaistuvan oppilasjoukon näkökulmasta.
Kieltenopetus on selkeästi oma kokonaisuutensa ja se tulee rakentaa lasten ja nuorten parasta ajatellen. Kielipolitiikka on oma alueensa eikä se saa sanella asioita, joita tulee rakentaa pedagogiikan, muuttuvien kielitarpeiden ja erilaistuvan oppilasjoukon näkökulmasta.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Olet jälleen oikeassa. Eiköhän se ratkaisun avain puolueiden sisällä löydy siinä vaiheessa, kun äänestäjät löytävät uusia vaihtoehtoja. Kansanedustajien toimintaa ohjaa parhaiten pelko kansanedustajan paikan ja palkan menettämisestä.NRR kirjoitti:Suomalaisuuden Liiton tilaaman kyselyn mukaan puoluekantansa ilmoittaneista vapaaehtoisuuden kannattajia eri puolueista löytyi seuraavasti:
Perussuomalaiset 78%
Vasemmistoliittolaiset 69%
Sosiaalidemokraatit 67%
Keskusta 65%
Kristillisdemokraatit 66%
Kokoomus 54%
RKP 39%
Missä Vihreiden tulos?
Kyllä jokaisen puolueen sisälle tulisi löytää avain, jolla nostetaan keskustelu siitä, millä perustein puolue-eliitti ohittaa jäsenistönsä näkemykset.
Perussuomalaisten jytkyä on mediassa käsitelty protestina vanhoille puolueille, EU:lle ja vähemmässä määrin protestina maahanmuuttopolitiikalle. Jostain syystä jytkyä selvittäessä en ole nähnyt kirjoituksia, joissa olisi pohdittu pakkoruotsin vaikutusta jytkyyn. Aivan varmasti pakkoruotsi on ollut osallisena, eikä ihan vähäpätöisenä. Tämä viesti pitäisi saada myös Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan puoluetoimistoihin, vaikka kyllä siellä näitä asioita pohditaankin.
Luulisi, että politiikan tutkijat haluaisivat selvittää, miksi Suomen eduskuntavaaleissa 2011 tapahtui niin poikkeuksellinen muutos. Jytkyn taustalla olevat syyt (mm. pakkoruotsi ja maahanmuuttopolitiikka) vaan ovat pääosin viher-vasemmistolaisille tutkijoille niin arkoja, että niistä mieluummin vaietaan kuin tehdään otsikoita.
Lisäys: mainittakoon, että minulle on ihan sama minkä puolueen tai puolueiden avulla pakkoruotsista päästään, kunhan vapaa kielivalinta lopulta toteutuu.
Re: Kieltenopetus kokonaan kielipolitiikan alainen?
Yhtä hyvin voisi tulla esitys kielipolitiikan muutoksesta, joka vaikuttaisi kieltenopiskeluun. Tarvittavat muutokset vain tehtäisiin.NRR kirjoitti:Eräs vaikuttaja kuvaa kansalaisaloitteemme tilannetta näin: Aloitteen ongelma on se, että se ei tyydy ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi, vaan käytännössä tähtää virkamiesruotsin vaatimuksen purkamiseen koko Suomessa. Tämä taas johtaisi koko kielipolitiikan uudelleenarviointiin, minkä pitäisi olla uudistamisen lähtökohta eikä osittaisuudistuksen seuraus.
Vapaa Kielivalinta ry esitti syksyllä, että julkisyhteisöjen kielitaitovaatimuksia parannettaisiin vastaamaan käytännön tarpeita: "Kaksikielisyys nykypäivän vaatimuksilla tarkoittaisi suomea ja englantia, mutta laki asettaa epäolennaisia ruotsin kieltä koskevia vaatimuksia. Kielitaitolaki säätää, että valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään korkeakoulututkintoa, vaaditaan myös vähintään ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämistä, vaikka tehtävän suorittaminen ei vaatisi ruotsin osaamista. Laki kielitaitovaatimuksista pitäisi muuttaa siten, että virkamieheltä vaaditaan vain tehtävän kannalta olennaista kielitaitoa."
Mielestäni ole mitään syytä kyseenalaistaa, saako tällaista ehdottaa, jollei ole voimia laatia kielipoliittista kokonaisesitystä - saa ja pitää. Virkamiesten tehtävä on luoda asiantuntemuksellaan raamit ja yhteydet ja selvittää muutostarpeiden laajuus.