HS ja maalaisjärjellä tärkeäksi hyväksytyt lukion oppiaineet

[NRR]

HS ottaa pääkirjoituksessaan kantaa lukiouudistuksen pakollisiin aineisiin (eikä mainitse pakkoruotsia):

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Histor ... 7351909758

"Maalaisjärki hyväksyykin sen, että osa oppiaineista on määritelty pakollisiksi – siis tärkeiksi – ja joitain ei. Listaa sietää kuitenkin pohtia. --- Vaikuttaisi aiheelliselta harkita, että uskonnosta ja elämänkatsomustiedosta tulisi lukiossa valinnaisia aineita. Peruskoulussahan kaikille on pakollinen jompikumpi aine. Historia ja yhteiskuntaoppi sen sijaan olisivat tarpeen kaikkien opiskelijoiden jatko-opintojen kannalta."

Nythän lukiolaissa mainitaan ruotsi, uskonto ja terveystieto - näitä ei siis voi vapaaehtoistaa, toki käsittääkseni kurssien määrää voi vähentää.

Nyt olisi hyvä hetki pohtia, mitä aineita on syytä määrittää pakollisiksi ja mitä ei. Pakollisille aineille on oltava hyvät perusteet. Missä ovat pakkoruotsin perusteet?

[masa]

HS:n esitys uskonnon muuttamisesta vapaaehtoiseksi edellyttäisi lukiolain eduskuntakäsittelyä. Samassa yhteydessä avautuisi tilaisuus lukioruotsista käytävään keskusteluun.

Tämän hetkisen esityksen rakennetta on perusteltu sillä, että lukiolakia ei haluta muuttaa, koska se edellyttäisi eduskuntakäsittelyä, ja riskinä olisi, että esitys "hautautuisi eduskuntaan". Kyllähän Eduskunta lakeja säätää - joskus jopa turhankin tehokkaasti, perusteellisempi harkinta olisi useankin lain kohdalla ollut paikallaan. Todellinen syy lukiouudistuksen eduskuntakäsittelyn välttämiseen taitaa olla lukioruotsista käytävän keskustelun karttaminen

[NRR]

Osaatko masa selittää, miksi uskonto, terveystieto ja ruotsi ovat lukiolaissa mutta historia, yhteiskuntaoppi tai luonnontieteet eivät ole?

[masa]

Lakiesitykset tulevat Eduskuntaan hallituksen esityksinä. Normaali tapauksessa lait tulevat hyväksytyksi sellaisina kuin hallitus on ne esittänyt. Hallituksen esitys säädettävästä laista jakautuu, karkeastí ottaen, yleisiin perusteluihin, selvitykseen ehdotuksen taloudellisista vaikutuksista, jonkinlaiseen oikeusvertailevaan osaan ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Yleisissä perusteluissa kerrotaan, miksi lakia ehdotetaan,nykytila, lain tavoitteet ja muuta diipa daabaa. Yksityiskohtaisissa perusteluissa taas kerrotaan yksityiskohtaisesti pykäläkohtaiset perustelut.

Lakitekstin otsikko-osassa kerrotaan lain hallituksen esityksen koodit. Voimassa olevat lakitekstit, uudet hallituksen esitykset sekä valtaosa aiemmista hallituksen esityksistä ovat löydettävissä Oikeusministeriön sivulta löytyvästä Finlex- tietokannasta. Tietokanta on käsittääkseni avoin kaikille.

Kysytyn asian selvittäminen edellyttäisi lukiolain esiin kaivamista; lakitekstiin perehtymistä, sen selvittämiseksi, mitä laissa on oikeasti säädetty uskonnon ja ruotsin opinnoista. Hallituksen esityksen erityisistä perusteluista olisi luettava asianomaisten pykälien pykäläkohtaiset perustelut. Yleisiä perusteluja olisi luettava niin, että ymmärtää lain säätämisen taustat. Oikeuskirjallisuus ja tuomioistuimen päätökset ovat valideja tulkintakriteerejä. En kuitenkaan usko, että lukion uskonnon tai ruotsin opinnoista löytyisi oikeuskäytäntöä tai varteen otettavaa oikeuskirjallisuutta.

Itse aloitin aamulla joululoman, enkä ole ajatellut tutkia lakitekstejä ennen kuin ensi vuonna

[NRR]

Lakiesitykset --- Itse aloitin aamulla joululoman, enkä ole ajatellut tutkia lakitekstejä ennen kuin ensi vuonna

Kiitos alustuksesta, palataan asiaan ensi vuonna.

En malta olla muistuttamatta kaikille, että me kielivapauden puolustajat teemme tätä työtä palkkatyön, perheen ja harrastusten ohessa, kun taas pakkoa puolustetaan viran puolesta, isolla palkalla ja hyvillä resursseilla niin hallinnossa kuin vaikuttajatahoissa.

Onneksi on tuo suomalainen sisu.

[NRR]

---

7 §
Opetuksen laajuus ja sisältö

Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään,

äidinkieltä ja kirjallisuutta,
toista kotimaista kieltä ja [NRR: tämä kohta siis pitäisi poistaa]
vieraita kieliä, [NRR: pitäisikö tässä lukea "muita kieliopintoja"?]
matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja,
humanistis-yhteiskunnallisia opintoja,
uskontoa tai elämänkatsomustietoa, [NRR: tämä kohta pois - eivätkö nämä kuulu humanistis-yhteiskunnallisiin opintoihin filosofian rinnalla?]
liikuntaa ja
muita taito- ja taideaineita sekä
terveystietoa. [NRR: tämä kohta siis pois - eikö tämä kuulu humanistis-yhteiskunnallisiin opintohin?]

Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä. Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen. Koulutuksen järjestäjä voi 4 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä.

8 §
Äidinkielen opetus

Äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.

---

10 §
Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet

Valtioneuvosto päättää lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). (30.12.1998/1184)

Nähdäkseni mikään ei estä ruotsin ja uskonnon pakollisten kurssimäärien tiputtamista tuntijaossa yhteen terveystiedon tavoin, vaikka ne nyt lukiolaissa mainittaisiinkin. Olisihan tämä voitu tuoda edes malliksi D tuossa ehdotuksessa.

[Hillevi Henanen]

Koska lukiopakettia ei voida avata ennen kaikkea pakkoruotsin (RKP), mutta myös uskonnon (KD) varjelemiseksi, on terveystietokin (muuten vaan) turvassa.
Hallituspeliä pelataan surutta, ja asetelma kertoo, että prioriteetteihin ei ainakaan kuulu nuortemme koulutus.

[NRR]

prioriteetteihin ei ainakaan kuulu nuortemme koulutus.

Niin, se on käynyt selväksi, ettei nuorten kielitaidolla ole merkitystä eikä myöskään sillä, että heidän koulutuksensa olisi kustannustehokasta ja hyödyllistä - ihan muut asiat näyttävät olevan tärkeitä.

Lukiouudistuksen taustalla pitäisi siis olla uusi lukiolaki, jossa:

---

7 §
Opetuksen laajuus ja sisältö

Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään,

äidinkieltä ja kirjallisuutta,
muita kieliopintoja,
matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja,
humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä
taito- ja taideaineita.

Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä.

8 §
Äidinkielen opetus

Äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.
Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.

---

10 §
Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet

Valtioneuvosto päättää lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). (30.12.1998/1184)

Se olisi tässä?
Tietysti ylioppilaskirjoitusten vaatimukset sitten asettaisivat omia rajoituksiaan valinnaisuudelle, mikäli yo-kirjoituksista pidetään kiinni.

18 § (13.8.2004/766)
Ylioppilastutkinto

Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erikseen lailla. --- Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. --- Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava opiskelija saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut: 1) lukion --- 2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon --- 3) --- vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon --- Opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan --- Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta.