vapaakielivalinta.fi

Journalisti ja kirjailija John Chrispinsson kirjoittaa Svenska Dagbladetin mielipideosastossa:

"Syksyn aikana jätettiin Helsingissä eduskunnalle kerätyt nimet, joilla haetaan ruotsin poistamista pakollisesta kouluopetuksesta. Nettiviha kukoistaa ja useat tunnetut journalistit ja kulttuuripersoonat ovat saaneet tappouhkauksia, kun ovat puolustaneet ruotsia. Yksi näistä on ruotsalainen historian professori Dick Harrison. --- Miksi Ruotsi on hiljaa? --- Eräs selitys ehkä on se, että olemme tottumattomia näkemään ruotsalaiset uusnationalismin uhreina. --- Jos se nettiviha, joka nyt Suomessa kohdistuu ruotsalaisiin kohdistuisi romaaneihin, saamelaisiin tai serbeihin, monet ottaisivat vahvasti etäisyyttä tähän."

"Under hösten lämnades en namninsamling in till Riksdagen i Helsingfors med kravet att svenska skall tas bort ur den obligatoriska skolundervisningen. Näthatet florerar och flera kända journalister och kulturpersonligheter mordhotades när de försvarat svenskan. En av dem som råkade illa ut var den svenska historieprofessorn Dick Harrison. --- Men varför är vi i Sverige så tysta? --- En förklaring kanske är att vi är ovana vid att se svenskar som nynationalismens offer. --- Om det näthat som i dag riktas mot svenskarna i Finland hade riktats mot romer, samer eller serber så hade väl starka avståndstagandena kommit från många?"
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/sv ... 798874.svd

Noita päätelmiä oli edeltänyt pitkä historian uudelleenkirjoitus. Lukekoon ken jaksaa. Nyt niitetään "Suomi on ruotsalainen" - sarjan herättämien tuntojen temmellystä. Jopa nimien suomalaistaminen, jossa omatkin täysin suomenkieliset esivanhempani luopuivat papin antamasta ruotsinkielisestä nimestä, käännetään pakkosuomalaistamiseksi.

Syystä tai toisesta jutun yhteydessä on linkki kirjailija Sörhannuksen lehdessä esitettyyn vetoomuksen vuonna 2007: Suomenruotsalaiset ovat ruotsalaisia!
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/fi ... 223187.svd

Artikkelista "I åtminstone tusen år har man talat svenska i Finland... "

Ruotsissa ruotsin kieli sai virallisen aseman 1700-luvulla. v. 1809 Suomi liitettiin Venäjään.

Vielä v. 1986 (Ruotsin) ruotsalaiset yritykset taistelivat Etelä-Afrikkalaisten vapautumista vastaan . . .
"Ulf Adelsohn försvarade svenska företag i Sydafrika: Annars skulle ”de stackars negrerna” stå utan jobb."

Mitäpä näistä mieltänsä pahoittamaan. Palataan asiaan, kun Ruotsissa ei voi valmistua edes putkimieheksi osaamatta suomea.

Kirjoittajan osaksi tuli pari vuotta sitten Gösta Mickwitz-priset av Historiska föreningen i Finland.

Hän lienee aika tavalla suomenruotsalaisen historiakäsityksen ja nykytunteiden tulkki.

Viime vuonna HBL:ssä keskusteltiin "unohdetusta historiasta" - ja tämä ei tarkoittanut suomalaisten ja eestiäisten omaa historiaa, joihin nimi varsin hyvin sopisi, vaan ruotsalaisten omaa historiaa myöhemmin Suomeksi ja Eestiksi kehittyneillä alueilla. Artikkelin oli kirjoittanut Mikael Sjövall (kommunikationschef i miljöbranschen och medlem i SFP:s fullmäktige):
http://hbl.fi/i-dag/2012-08-30/det-kollektiva-minnet

Pohjana käytettiin John Chrispinssonin kirjoittamaa kirjaa "Den glömda historien". Kirjan pohjalta arvioitiin, että Suomen historia pitäisi olla oleellisemmin Ruotsin historiaa, koska nykyisin on niin vahvoja suomalaisvoimia, jotka haluavat kiistää/riistää Suomen ja Ruotsin yhteisen historian:

"I dag finns det starka finska krafter som vill utplåna de historiska banden mellan Finland och Sverige. Detta samtidigt som det svenska folket har drabbats av en epidemisk glömska som inte känner till historien i Sveriges forna östra rikshalva. Chrispinsson kallar denna glömska för en lobotomering av det svenska kollektiva minnet."

"Nykyisin on vahvoja suomalaisvoimia, jotka haluavat hävittää historiallisen siteen Suomen ja Ruotsin välillä. Samanaikaisesti Ruotsin kansaan on iskenyt unohdus, joka ei tunne enää Ruotsin taannoisen itäisen valtakunnanosan historiaa. C kutsuu tätä unohdusta ruotsalaisten kollektiivisen muistin lobotomiaksi."

Tähän unelmaan suurvalta-Ruotsista ja suomenruotsalaisuudesta sen osana tarrautuivat monet kirjoittajat kommenttiosiossa.

Kirjan herättämien tuntojen pohjalta artikkelissa muovattiin ongelma:

"I skolvärlden formas den språkliga identiteten, sägs det. --- I finskspråkiga skolor lär man sig allt om den finsk-ugriska språkfamiljens förgreningar --- I svenskspråkiga skolor drillas vi i nordismens grunder --- Inte att undra över att våra minneskartor och inre landskap inte överensstämmer. Det kollektiva minnet i Finland spretar åt olika håll. Hur kan vi överbrygga dessa klyftor?"

"Koulumaailmassa muovataan kielellinen identiteetti, niin sanotaan. --- Suomenkielisissä kouluissa opitaan kaikki suomalais-ugrilaisesta kieliperheestä --- Ruotsinkielisissä kouluissa opetellaan nordismin perusteet --- Ei ole ihme että meidän muistikarttamme ja sisäiset maisemamme eivät ole yhteneviä. Kollektiivinen muisti Suomessa eroaa eri suuntiin. Miten voimme täyttää nämä kuilut?"

Tuolloin tällä palstalla toivottiin tarkennusta kysymyksiin:
- ovatko suomalaisten identiteetit ja kieli-identiteetit nyt vääriä ja millä tavoin?
- millaisia olisivat ne oikeat suomalaiset identiteetit ja kieli-identiteetit?

Artikkelista päätellen John näyttäisi asustavan Ruotsissa. Voipi olla, että hän on kovin yksinään mielipiteidensä kanssa. Ruotsalaisia tuskin kiinnostaa, miten Suomen
Yle järjestää aamuohjelmansa taikka onko kaikkien opiskeltava Suomessa ruotsia vai ei. Kokemukseni mukaan ruotsalaiset eivät edes tietä, että Suomessa
opiskellaan tai puhutaan ruotsia. Olen joskus jossain vapaamuotoisessa tilanteessa puhunut ruotsalaisten kanssa ruotsia, ja he (ruotsalaiset) ovat aina olleet kovin yllättyneitä:
suomalainen, joka puhuu ruotsia.

Yhtä epätoivoisia näyttävät pakkoruotsin kannattajien argumentit olevan riippumatta siitä asuvatko he Suomesa tai Ruotsissa - kun mikään muu ei auta pyritään sitten vaikuttamaan
ruotsalaiseen yleiseen mielipiteeseen, kuinka Suomessa kohdellaan, ja on aika kohdeltu, kaltoin ruotsin kieltä

Kaksoisstandardien korkeaveisu taas kerran!

Mikä on suomen kielen näkyvyys Ruotsissa ?
Ruotsin kielen näkyvyyden Suomessa ei tarvitse olla yhtään sen suurempi kuin suomen kielen näkyvyyden Ruotsissa.

Kyllä tällainen jeesustelu "alkaa jo hiljasempaakin miestä vituttaa" (sanonta armeija-ajoiltani, kun yritettiin pitää rasitteet jossain rajoissa)

Under sjuhundra år var Finland och Sverige förenat- niin missä se suomen kieli sitten näkyy ??

"Därför är det märkligt att konflikten i dag har fått ny energi. "
Pakkoruotsi on loukkaus suomenkielisiä kohtaan!

svenskan ska bort från finska skolor "
Mikä on suomen kielen asema Ruotsin kouluissa ?

Ruotsissahan "nettivihan" hoiti Ruotsin valtio!

http://www.youtube.com/watch?v=TbdNyRA83Go
http://www.youtube.com/watch?v=880lzuHGUkQ

Ruotsin 2009 kielilakiin pohjautuva politiikka on hyvä sekä heille että meille!

Ei tuota artikkelia ole ruotsalaisille tarkoitettukaan. Riikinruotsalaisia eivät suomenruotsalaisten asiat kiinnosta vähääkään. Luen paljon ruotsalaisia lehtiä, ja varsin harvoin mikään Suomen asia ylittää uutiskynnyksen. Tällä "uutisella" on tarkoitus painostaa suomalaista pakkoruotsittajaeliittiä. Herkkänahkaisimpia pelottaa ja toisaalta lohduttaa tieto, että jo ihan ulkomaillakin puhutaan suomenruotsalaisten "tukalasta" tilanteesta. Aina löytyy joku surkea joka uskoo, ja kaivautuu poteroonsa entistä syvemmälle, mikä tietenkin on tarkoituskin.

Mm näin kirjoitti Tom Sörhannus 2007:

Den här okunskapen är närmast chockerande och en skamfläck i Sveriges historieundervisning. Uppenbarligen ingår inte den gemensamma historien i under­visningen.

Tämä tietämättömyys on lähinnä järkyttävää ja häpeätahra Ruotsin historian opetuksessa. Ilmeisesti yhteinen historia ei sisälly opetukseen.

Varför är det då så viktigt att rikssvenskarna känner till finlandssvenskarna? Vi har som sagt en lång gemensam historia. Dessutom talar vi samma språk. För svenska språket i Finland är kontakterna med svenskan i Sverige livsviktiga.

Miksi on niin tärkeää, että riikinruotsalaiset tuntevat suomenruotsalaiset? Kuten sanottu, meillä on pitkä yhteinen historia. Lisäksi puhumme samaa kieltä. Yhteydet Ruotsin ruotsiin ovat elintärkeät ruotsin kielelle Suomessa.

Vi finlandssvenskar är så få, knappt 300000 personer, att vårt språk måste få stöd från Sverige. Influenserna från finskan är idag väldigt starka och riskerar att förskjuta svenskan i Finland från dess moderspråk i Sverige.

Meitä suomenruotsaisia on niin vähän, vajaat 300000 henkilöä, että kielemme on saatava tukea Ruotsista. Suomen kielen vaikutteet ovat tänä päivänä erittäin voimakkaita, ja vaarana on, että Suomessa puhuttava ruotsi eriytyy Ruotsissa puhuttavasta äitikielestään.

Det handlar också om identitet. Då jag kommer till Sverige och blir kallad finne är det en kränkning av min identitet. Jag är lika mycket svensk som vilken rikssvensk som helst. Svenska är mitt modersmål och en del av min identitet och kultur. Vi finlandssvenskar är inte finnar, utan svenskar

Kyse on myös identiteetistä. On identiteettini loukkaamista kun minua Ruotsiin tullessani kutsutaan suomalaiseksi (finneksi). Olen yhtä ruotsalainen kuin kuka tahansa riikinruotsalainen. Ruotsin kieli on minun äidinkieleni ja osa minun identiteettiäni ja kulttuuriani. Me suomenruotsalaiset emme ole suomalaisia, vaan ruotsalaisia.

Låt vara att vi har en språklag som jämställer svenska språket med det finska, men den är en teoretisk fantasiprodukt som har ganska lite med verkligheten att göra.

Vaikka meillä on kielilaki, jonka mukaan ruotsin ja suomen kielet ovat tasa-arvoisia, on se vain teoreettinen mielikuvitustuote, jolla on melko vähän todellisuuden kanssa tekemistä.

De finskspråkiga kan aldrig upprätthålla det svenska språket och den svenska kulturen i Finland. Det kan bara vi finlandssvenskar göra.

Suomenkieliset eivät koskaan pysty ylläpitämään ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa. Vain me suomenruotsalaiset voimme sen tehdä.

Utan Sveriges hjälp går finlandssvenskarna genom tvåspråkighet över till enspråkig finskhet och en del av Sveriges historia går i graven. Det här är en verklighet som pågår just nu. Finns det någon i Sverige som bryr sig.

Ilman Ruotsin apua siirtyvät suomanruotsalaiset kaksikielisyyden kautta yksikieliseen suomalaisuuteen ja osa Ruotsin historiaa haudataan. Tämä on juuri nyt tapahtuvaa todellisuutta. Onko Ruotsissa ketään, joka välittää.

Eipä ole tainnut mitään isompaa kansanliikettä syntyä kun kirjoituksesta on jo vuosikausia. Ruotsilla taitaa valloitussotiensa jäljiltä olla tällaisia pikkuporukoita vähän siellä sun täällä, ja komeaa historiaa piisalle asti ilman tällaisia sirpaleita.
Ruotsalaisilla on ihan oma elämänsä ja omat ongelmansa, joten EVVK.

Tämä teksti on myöskin varsin erilaista kuin pakkoruotsittajien evankeliumi suomenkielisille.

Jostain John Chrispinsson on saanut "faktat" kirjoitukseensa. Esim.

Om Sannfinländarna får sin vilja igenom att svenskan ska bort från finska skolor är det ytterligare ett steg.

Elikkä jälleen kerran väitetään, että ruotsia oltaisiin poistamassa suomalaisista kouluista. Vaikka se kuulostaakin pahalta, ei edes se kiinnosta ruotsalaisia, joko sitten todellinen tilanne, että ruotsia halutaan vain vapaaehtoiseksi.
Täältä siis syötetään potaskaa rajojen yli, ja kun joku tarttuu aiheeseen, palautetaan se kotimaan keskusteluun ulkomaan uutiseksi jalostettuna.

Hillevi Henanen kirjoitti:Täältä siis syötetään potaskaa rajojen yli, ja kun joku tarttuu aiheeseen, palautetaan se kotimaan keskusteluun ulkomaan uutiseksi jalostettuna.

Hyvin kiteytetty. Tämä on ollut pelin henki.

rationalisti kirjoitti:Mitäpä näistä mieltänsä pahoittamaan. Palataan asiaan, kun Ruotsissa ei voi valmistua edes putkimieheksi osaamatta suomea.

On kyllä käsittämätöntä että Suomessa putkimiehenkin pitää lukea ruotsia. En tunne ammattikouluja lainkaan mutta käsittääkseni ammattikouluissakin ruotsi on pakollinen. Mielestäni ammattikoulut ovat ensimmäinen kohde josta pakkoruotsia pitäisi lähteä purkamaan, sen jälkeen peruskoulusta. Tietysti joku voi nyt kysyä että mitä putkimies esim. ranskan taidolla tekee jos hän saisi vaihtaa ruotsin johonkin toiseen kieleen. Mutta ainakaan tilanne ei heikkenisi nykyisestä koska nykyään ainoa vaihtoehto on ruotsi.

Ei välttämättä ole realistista odottaa että pakkoruotsi lakkautettaisiin kerralla kaikilta koulutusasteilta. Realistisempi tavoite voisi olla sen poistaminen ammattikoulusta ja peruskoulusta. Tulevaisuudessa sitten myös lukiosta ja korkeakouluista.

thmas kirjoitti:Mielestäni ammattikoulut ovat ensimmäinen kohde josta pakkoruotsia pitäisi lähteä purkamaan

Eihän tuo onnistu. Katsos kun sellaiset palvelualat kuin sairaanhoito ja pelastus- & suojeluala saavat oppilaansa peruskouln jälkeisestä ammattikoulusta ja noilla amk-tasoilla on kuitenkin pakkovirkaruotsi.

thmas kirjoitti: Ei välttämättä ole realistista odottaa että pakkoruotsi lakkautettaisiin kerralla kaikilta koulutusasteilta. Realistisempi tavoite voisi olla sen poistaminen ammattikoulusta ja peruskoulusta. Tulevaisuudessa sitten myös lukiosta ja korkeakouluista.

Vain se, että pakkoruotsi lakkautetaan kaikilta tasoilta kerralla on realistista tai sitten on lähdettävä ylhäältä pakkovirkaruotsista alaspäin. Muuten ollaan aina siinä tilanteessa, että osa opiskelijoista ei voi jatkaa opintojaan puuttuvan ruotsin takia.

Pakkoruotsikeskustelussa monet kantavat vanhentunutta duunarikäsitystä mukanaan. Monet pakkoruotsia kannattavat / ymmärtävät ruotsinkieliset luulevat, että voidaan purkaa vain känsäkourien ruotsi ja säilyttää akateemisten pakkoruotsi. Näin ei ole. Ei ole enää mitään känsäkouraluokkaa, joka olisi selkeästi muista irrallaan.

Kari Sajavaara kirjoitti:Ruotsin kielen pakollisuuden perustelut ovat oppimiseen asennoitumisen kannalta, erityisesti peruskoulussa, lähes kestämättömät. Toisen kotimaisen kielen, siis suomen, merkitys maamme ruotsinkielisille on kokonaan toisenlainen kuin ruotsin merkitys suomenkielisille, mutta silti toisen kotimaisen kielen opetusta kummallekin ryhmälle
perustellaan tasa-arvoargumenteilla. Muista perusteluista suurin osa on juuri niitä, joita voidaan kuvata yhteiskunnallisesti ja akateemisesti merkityksellisiksi, mutta joiden merkitystä oppilaiden on omalla kohdallaan vaikea ymmärtää. Näitä ovat mm. vetoaminen yhteiseen kulttuuriperintöön, Suomen historiallisen kehityksen ymmärtäminen, lähinaapurius Ruotsin kanssa, ruotsin asema toisena kansalliskielenä, pohjoismaisen yhteistyön helpottaminen ja oman maan tuntemuksen kasvattaminen seuraamalla ruotsinkielisten keskistä vuorovaikutusta heidän omalla kielellään

Osmo Soininvaara kirjoitti:sillä, pakotetaanko tuleva autonasentaja Joensuussa olemaan lukevinaan ruotsia, ei ole mitään tekemistä kaksikielisyyden säilymisen kanssa.

Opetushallitus kirjoitti:Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 B-ruotsin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Kirjoittamisessa ... Oppilaista 14 % jäi alimman taitotason A1.1 alapuolelle. Pojista 21 % jäi kirjoittamisen kokeessa alle taitotason A1.1. Puhumisen tehtävissä ... Alimman taitotason A1.1 alapuolelle jäi 18 % oppilaista. Pojista 23 % jäi puhumisen kokeessa alle taitotason A1.1.

Eli kirjoittamisessa 14 % ja puhumisessa 18 % ei käytännössä osaa ruotsia lainkaan kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Tietysti tässäkin joku voi kysyä että olisiko saksa, ranska jne yhtään sen mieluisampi mutta ainakin se olisi parannus nykytilanteeseen.

NRR kirjoitti:

thmas kirjoitti:Mielestäni ammattikoulut ovat ensimmäinen kohde josta pakkoruotsia pitäisi lähteä purkamaan

Eihän tuo onnistu. Katsos kun sellaiset palvelualat kuin sairaanhoito ja pelastus- & suojeluala saavat oppilaansa peruskouln jälkeisestä ammattikoulusta ja noilla amk-tasoilla on kuitenkin pakkovirkaruotsi.

Tietenkin pitäisi ottaa huomioon ammattikoulun maantieteellinen sijainti ja koulutusala. Sairaanhoitajilla voisi olla pakkoruotsi, putkimiehillä ei. Vaasalaisella parturi-kampaajaopiskelijalla voisi olla pakkoruotsi mutta joensuulaisella ei.

thmas kirjoitti:

NRR kirjoitti:

thmas kirjoitti:Mielestäni ammattikoulut ovat ensimmäinen kohde josta pakkoruotsia pitäisi lähteä purkamaan

Eihän tuo onnistu. Katsos kun sellaiset palvelualat kuin sairaanhoito ja pelastus- & suojeluala saavat oppilaansa peruskouln jälkeisestä ammattikoulusta ja noilla amk-tasoilla on kuitenkin pakkovirkaruotsi.

Tietenkin pitäisi ottaa huomioon ammattikoulun maantieteellinen sijainti ja koulutusala. Sairaanhoitajilla voisi olla pakkoruotsi, putkimiehillä ei. Vaasalaisella parturi-kampaajaopiskelijalla voisi olla pakkoruotsi mutta joensuulaisella ei.

Vaan koko sairaanhoitajien pakkoruotsi pitäisi aloittaa nollasta, kun alalle tulee peruskoulunsa ja ammattikoulunsa ilman ruotsia opiskelleita. Sairaanhoitajista iso osa tulee muuta kuin lukioreittiä opintoihinsa.

thmas kirjoitti: Eli kirjoittamisessa 14 % ja puhumisessa 18 % ei käytännössä osaa ruotsia lainkaan kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Tietysti tässäkin joku voi kysyä että olisiko saksa, ranska jne yhtään sen mieluisampi mutta ainakin se olisi parannus nykytilanteeseen.

Mutta kuka kysyisi niin hassuja, kun tiedetään muista maista, että
a) itselle tärkeän kielen opiskelu, joka mahdollisesti on vielä osa omaa arkea ja taustaa, on aina tuloksellisempaa kuin umpimähkään mätkäisty pakkokieli ja
b) kaikilla ei pidäkään olla kahta vierasta kieltä, koska kielten painotus muun asiantuntemuksen kustannuksella ja erityisesti niiden kohdalla, joille kielet ovat erityisen vaikeita, on järjetöntä (joka tapauksessa toisen vieraan kielen kohdalla ei tarvitsisi vetää rimaa niin tiukaksi, koska mitään pakkovirkakieltä ei tuossa aineessa tarvitse jatkossa suorittaa).