HS: Suomi, junttien kieli?
Lähetetty: 01.12.2013 17:57
Kannatan lämpimästi englannin opiskelua, koska englanti on tällä hetkellä todella lingua franca niin työssä, harrastuksissa, matkailussa, somessa kuin tieteessä ja tekniikassakin. Se, mitä en tietenkään kannata, on suomen kielen väheksyminen.
Aiheesta on nyt kirjoittanut Hesarissa Pekka Mykkänen:
http://www.hs.fi/sunnuntai/Suomi+juntti ... hitaat-e-1
Hän aloittaa kuvailemalla, miten nuoret eivät koe suomen kieltä sopivana musiikkisanoituksiin:
Helsinkiläinen matematiikanopettaja toimi äidinkielenopettajan sijaisena. Äidinkielenopettaja oli jättänyt kollegalleen jännittävän keskustelunaiheen oppituntia varten: miten suomen kieli sopii rokkirunouteen?
Intohimoisten pohdintojen sijaan oppilaat ilmoittivat tylysti, että ei sovi.
"Entä Juice Leskinen tai Tuomari Nurmio?" opettaja yritti innostaa.
Vaan ei innostanut.
Sijaistaja päätti vaihtaa kysymystä: "Kuka pitää suomea junttikielenä?"
Käsistä 80 prosenttia nousi ilmaan.
Kohtauksesta yläasteelta kertoi matematiikanopettajan isä, suomentaja Kimmo Pietiläinen.
Toimittaja jatkaa seminaarista, jossa todettiin, ettei meillä enää tueta kirjojen suomentamista eikä tieteen popularisointia suomeksi, maamme eturivin tieteentekijät kirjoittelevat toisilleen englanniksi ulkomaisiin lehtiin:
Hän [Pietiläinen] osallistui maanantaina Tieteiden talossa seminaariin, jolla oli pahaenteinen nimi: "Suomiko tieteen kieli?"
Pietiläinen kuuluu joukkoon, joka pelkää suomen kielen rapautuvan englannin paineessa. Hänen mukaansa rapauttamistyötä tekee verovaroilla koulutettu turhamainen maisteriseliitti, joka vähättelee suomeksi julkaistuja tutkimuksia.
Päästyään valtion virkoihin samaiset maisterit jatkavat kielensä tuhoamista leikkaamalla varoja kansainvälisen tietokirjallisuuden kääntämiseltä. Pietiläisen mukaan valtio jakoi 15 vuotta sitten noin 300 000 euroa vuodessa tukea ulkomaisen kirjallisuuden suomentamiseen – nykyään alle 60 000 euroa.
Samanaikaisesti suomalaiset opiskelijat tekevät yhä yleisemmin opinnäytetyönsä englanniksi. Kansainvälinen julkaisu edistää urapolkua ja tuo helpommin rahaa.
Suomen professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo kirjoitti viime keväänä Acatiimi-lehdessä, että vaatimukset kansainvälisestä julkaisemisesta etäännyttävät tieteentekijöitä yhä kauemmaksi kansasta. "Vain todelliset vastarannan kiisket keskuudessamme suunnittelevat kotimaisiin ammatillisiin tai yleistajuisiin lehtiin kirjoittamista, saati oppikirjan laatimista. Sellainen ei tosiaankaan kuulu yliopistojen rahoituskriteereihin. Tiedeyhteisön jäsenet kirjoittavat toisilleen ulkomaisissa lehdissä, joita muut kansalaiset eivät saa käsiinsä. Pakotetaanko tiedeyhteisö norsunluutorniin?" Valo kysyi.
Miten ylpeyttä suomen kielestä ja tahtoa tuottaa tietoa ja taidetta suomen kielellä voisi vahvistaa?
Aiheesta on nyt kirjoittanut Hesarissa Pekka Mykkänen:
http://www.hs.fi/sunnuntai/Suomi+juntti ... hitaat-e-1
Hän aloittaa kuvailemalla, miten nuoret eivät koe suomen kieltä sopivana musiikkisanoituksiin:
Helsinkiläinen matematiikanopettaja toimi äidinkielenopettajan sijaisena. Äidinkielenopettaja oli jättänyt kollegalleen jännittävän keskustelunaiheen oppituntia varten: miten suomen kieli sopii rokkirunouteen?
Intohimoisten pohdintojen sijaan oppilaat ilmoittivat tylysti, että ei sovi.
"Entä Juice Leskinen tai Tuomari Nurmio?" opettaja yritti innostaa.
Vaan ei innostanut.
Sijaistaja päätti vaihtaa kysymystä: "Kuka pitää suomea junttikielenä?"
Käsistä 80 prosenttia nousi ilmaan.
Kohtauksesta yläasteelta kertoi matematiikanopettajan isä, suomentaja Kimmo Pietiläinen.
Toimittaja jatkaa seminaarista, jossa todettiin, ettei meillä enää tueta kirjojen suomentamista eikä tieteen popularisointia suomeksi, maamme eturivin tieteentekijät kirjoittelevat toisilleen englanniksi ulkomaisiin lehtiin:
Hän [Pietiläinen] osallistui maanantaina Tieteiden talossa seminaariin, jolla oli pahaenteinen nimi: "Suomiko tieteen kieli?"
Pietiläinen kuuluu joukkoon, joka pelkää suomen kielen rapautuvan englannin paineessa. Hänen mukaansa rapauttamistyötä tekee verovaroilla koulutettu turhamainen maisteriseliitti, joka vähättelee suomeksi julkaistuja tutkimuksia.
Päästyään valtion virkoihin samaiset maisterit jatkavat kielensä tuhoamista leikkaamalla varoja kansainvälisen tietokirjallisuuden kääntämiseltä. Pietiläisen mukaan valtio jakoi 15 vuotta sitten noin 300 000 euroa vuodessa tukea ulkomaisen kirjallisuuden suomentamiseen – nykyään alle 60 000 euroa.
Samanaikaisesti suomalaiset opiskelijat tekevät yhä yleisemmin opinnäytetyönsä englanniksi. Kansainvälinen julkaisu edistää urapolkua ja tuo helpommin rahaa.
Suomen professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo kirjoitti viime keväänä Acatiimi-lehdessä, että vaatimukset kansainvälisestä julkaisemisesta etäännyttävät tieteentekijöitä yhä kauemmaksi kansasta. "Vain todelliset vastarannan kiisket keskuudessamme suunnittelevat kotimaisiin ammatillisiin tai yleistajuisiin lehtiin kirjoittamista, saati oppikirjan laatimista. Sellainen ei tosiaankaan kuulu yliopistojen rahoituskriteereihin. Tiedeyhteisön jäsenet kirjoittavat toisilleen ulkomaisissa lehdissä, joita muut kansalaiset eivät saa käsiinsä. Pakotetaanko tiedeyhteisö norsunluutorniin?" Valo kysyi.
Miten ylpeyttä suomen kielestä ja tahtoa tuottaa tietoa ja taidetta suomen kielellä voisi vahvistaa?