vapaakielivalinta.fi

Kannatan lämpimästi englannin opiskelua, koska englanti on tällä hetkellä todella lingua franca niin työssä, harrastuksissa, matkailussa, somessa kuin tieteessä ja tekniikassakin. Se, mitä en tietenkään kannata, on suomen kielen väheksyminen.

Aiheesta on nyt kirjoittanut Hesarissa Pekka Mykkänen:
http://www.hs.fi/sunnuntai/Suomi+juntti ... hitaat-e-1

Hän aloittaa kuvailemalla, miten nuoret eivät koe suomen kieltä sopivana musiikkisanoituksiin:

Helsinkiläinen matematiikanopettaja toimi äidinkielenopettajan sijaisena. Äidinkielenopettaja oli jättänyt kollegalleen jännittävän keskustelunaiheen oppituntia varten: miten suomen kieli sopii rokkirunouteen?

Intohimoisten pohdintojen sijaan oppilaat ilmoittivat tylysti, että ei sovi.

"Entä Juice Leskinen tai Tuomari Nurmio?" opettaja yritti innostaa.

Vaan ei innostanut.

Sijaistaja päätti vaihtaa kysymystä: "Kuka pitää suomea junttikielenä?"

Käsistä 80 prosenttia nousi ilmaan.

Kohtauksesta yläasteelta kertoi matematiikanopettajan isä, suomentaja Kimmo Pietiläinen.

Toimittaja jatkaa seminaarista, jossa todettiin, ettei meillä enää tueta kirjojen suomentamista eikä tieteen popularisointia suomeksi, maamme eturivin tieteentekijät kirjoittelevat toisilleen englanniksi ulkomaisiin lehtiin:

Hän [Pietiläinen] osallistui maanantaina Tieteiden talossa seminaariin, jolla oli pahaenteinen nimi: "Suomiko tieteen kieli?"

Pietiläinen kuuluu joukkoon, joka pelkää suomen kielen rapautuvan englannin paineessa. Hänen mukaansa rapauttamistyötä tekee verovaroilla koulutettu turhamainen maisteriseliitti, joka vähättelee suomeksi julkaistuja tutkimuksia.

Päästyään valtion virkoihin samaiset maisterit jatkavat kielensä tuhoamista leikkaamalla varoja kansainvälisen tietokirjallisuuden kääntämiseltä. Pietiläisen mukaan valtio jakoi 15 vuotta sitten noin 300 000 euroa vuodessa tukea ulkomaisen kirjallisuuden suomentamiseen – nykyään alle 60 000 euroa.

Samanaikaisesti suomalaiset opiskelijat tekevät yhä yleisemmin opinnäytetyönsä englanniksi. Kansainvälinen julkaisu edistää urapolkua ja tuo helpommin rahaa.

Suomen professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo kirjoitti viime keväänä Acatiimi-lehdessä, että vaatimukset kansainvälisestä julkaisemisesta etäännyttävät tieteentekijöitä yhä kauemmaksi kansasta. "Vain todelliset vastarannan kiisket keskuudessamme suunnittelevat kotimaisiin ammatillisiin tai yleistajuisiin lehtiin kirjoittamista, saati oppikirjan laatimista. Sellainen ei tosiaankaan kuulu yliopistojen rahoituskriteereihin. Tiedeyhteisön jäsenet kirjoittavat toisilleen ulkomaisissa lehdissä, joita muut kansalaiset eivät saa käsiinsä. Pakotetaanko tiedeyhteisö norsunluutorniin?" Valo kysyi.


Miten ylpeyttä suomen kielestä ja tahtoa tuottaa tietoa ja taidetta suomen kielellä voisi vahvistaa?

Suomenkielisellä musiikilla ei onneksi ole mitään hätää. Listaykkösenä on ollut viime vuosina paljon kotimaisia artisteja. Myös useimmat tyylit ovat edustettuina. Esimerkiksi Jukka Poika laulaa reggaeta suomeksi. Cheekin konsertti myytiin loppuun samantien, Radio SuomiPop on erikoistunut kotimaiseen musiikkiin jne. TOP40 listalla on huomattava määrä kotimaista musiikkia ja kappaleet myös soivat kaikilla radiokanavilla.

NRR kirjoitti: Sijaistaja päätti vaihtaa kysymystä: "Kuka pitää suomea junttikielenä?"

Käsistä 80 prosenttia nousi ilmaan.

Tämähän on vain lapsosille opetettu asenne. On mahdotonta kuvitella että vaikka jossain ahvenanmaalaisissa kouluissa opetettaisiin tarkoituksellisesti, että "musiikkia voi tehdä kielellä X ihan erityisesti". Minä toisaalta olen joidenkin ihmisten mielestä aika Paha Ihminen koska en pidä suomea junttikielenä, mutta toisaalta en sitten ajattele että tästä pitäisi seurata tiettyjä kielipoliittisesti tarkoituksenmukaisia ajatuksia...

Suomen kielen junttimaineestakohan se johtuu, että ”Edes suomalaislapsilla ei ole koulun vaatimaa suomen taitoa”, kuten Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Maisa Martin väittää tämän aamun Kalevassa. Martinin erikoisala on suomi toisena kielenä.

Ongelma on tietysti paljon suurempi maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja Martin arvelee huonontuneiden Pisa tulosten johtuvan osittain tästä.

Ruotsinkielisten koulujen huonompien Pisa tulosten Helsingin yliopiston lehtori Heidi Harju-Luukkainen taas arvelee johtuvan siitä, että 30 % oppilaista on äidinkielenä suomi ja koulussa saavutettu kielitaito jää heikoksi. Kummankaan kielen taito ei monella riitä lukio- tai yliopisto-opiskelun vaatimuksiin.