JV Lehtonen kirjoitti:
Miksi MAOLin porukat eivät puolusta matematiikan opetusta ärhäkämmin?
Kyllä tunneista kovaa taistelua käydään.
Yläkoulussa on matematiikkaa nyt ja seuraavassakin tuntijaossa 3+3+4 tuntia viikossa, koulukohtaisilla lisätunneilla voidaan päästä 4+4+4 tuntimäärään matematiikkaluokilla. Todennäköisempää kuin matematiikan tuntimäärien nosto on opetussuunnitelman kevennys, suuri osa oppilaista ei pysty omaksumaan nykyisen opetussuunnitelman sisältöjä tuossa annetussa tuntimäärässä.
Yläkoulussa oppilaat tekevät pitkää päivää, työpäiviä ei minusta voi enää pidentää. Jos valinnaisuudella voidaan antaa tilaa erilaisille painotuksille, se on hyvä. Jokaisella pitää kuitenkin peruskoulun päätteeksi olla oikeus pyrkiä lukioon tai ammattikouluun ilman lisäopintoja ja periaatteessa kyvyt selvitä toisen asteen opinnoista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön uutta tuntijakoa koskevassa tiedotteessa juhannuksen jälkeisenä maanantaina 2012 ei edes mainittu matematiikkaa:
Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä sopi tänään perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta torstaina 28.6.2012.
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/201 ... ijako.html
Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan. Uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna.
Opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla työstetty perusopetuksen tuntijako on hyvä pohja opetuksen sisällölliselle uudistamiselle tuntijakoon perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnan yhteydessä. Myös lukion tuntijaon uudistaminen voidaan nyt käynnistää.
- Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu. Nyt vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa, taito- ja taideaineita sekä panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. B1-kielen, käytännössä toisen kotimaisen kielen, opetusta aikaistetaan. Nämä ovat kaikki isoja muutoksia, jotka yhdessä rakentavat meille aivan uudenlaista koulua ja koulukulttuuria, painottaa opetusministeri Jukka Gustafsson.
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvaamataitoon kohdistetuilla lisäyksillä vahvistetaan taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Muutos myös tukee aiempaa paremmin kelpoisten taide- ja taitoaineiden opettajien saatavuutta. Kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen.
Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
- Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.
- Pidän tärkeänä, että uusissa opetussuunnitelman perusteissa painotetaan nykyistä voimakkaammin lasten kasvatusta eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen, yhteisöllisyyteen ja hyviin tapoihin, tähdentää ministeri Gustafsson.
Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa.
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä sopi myös, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää tullaan korottamaan kolmella vuosiviikkotunnilla ja vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen tullaan säätämään opetuksen järjestäjille velvoittavaksi. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013 ja antaa eduskunnalle lakiesitys A2-kielen tarjoamisen velvoittavuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä.
- Olen hyvin tyytyväinen siitä, että näin hyvässä yhteistyössä eri hallituspuolueiden kesken oli mahdollista saavuttaa yhteisymmärrys laajakantoisista uudistuksista perusopetukseen. Yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksesta varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Tähän haasteeseen hallitus vastaa uudella tuntijaollakin, ministeri Gustafsson selventää.
Riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmien ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi eri oppiaineiden nivelkohdat yhdenmukaistetaan. Ratkaisu selkeyttää opetuksen suunnittelua ja toteuttamista erilaisissa kouluissa ja yhdysluokkaopetuksessa ja helpottaa koulujen välistä yhteistyötä. Eri oppiaineiden opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.
Käytännössä se, että fysiikka ja kemia opetetaan integroituna ympäristöoppiin tarkoittanee, että entistä vähemmän vaativia fysiikan ja kemian osuuksia toteutetaan. Edellisen tuntijaon jälkeen luokanopettajia koulutettiin kovasti nimenomaan fysiikan ja kemian opetuksen toteuttamisessa ja vastaavaa täydennyskoulutusta tarvittaisiin jatkossakin, jotta luonnontieteen ja teknologiakasvatuksen hankkeita saadaan vedettyä naisvaltaisessa humanistijoukossa. Epäilemättä tämä tuntijako oli tappio matemaattisluonnontieteelliselle opetukselle, mutta nyt on varaa sitten kouluttaa luokanopettajista täydennyskoulutuksella ruotsinopettajia, näinhän on luvattu sillä joka alakouluun tarvitaan nyt pätevä ruotsinopettaja vetämään kuutoselle varhaistettua ruotsia.
Hallitusohjelman mukaan perustettiin erilaisia työryhmiä, näistä yksi opetus- ja kulttuuriministeriöön pohtimaan ruotsin opetuksen kehittämistä. Työryhmä avasi ministeriön sivuille portaalin, jonne kansalaiset saattoivat antaa palautetta. Vapaaehtoista ruotsia toivottiin runsaasti. Palaute ohitettiin ja työryhmän raportti "Toiminnallista ruotsia" linjaa entistä laajempaa pakkoa.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012 ... otsia.html
Tässä pääkohdat:
- lisää A2-ruotsia (vaatii kohdennettua valtion erityisavustusta)
- pakollisen ruotsin varhentaminen alakouluun
- ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä lisätään muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6 (vaatii taloudellista tukea opetussuunnitelmatyöhön)
- lapsille, nuorille ja perheille "oikea kuva ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla" (!!!)
- korkeakouluissa turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan ruotsin taidon saavuttaminen (lisää rahoitusta ruotsinopetukseen korkeakouluissa, lisää vaatimuksia lukioruotsille)
- rakennetaan digitaalinen oppimisalusta ruotsin opiskeluun (vaatii resursseja, tarkoitus lienee korvata kielen livekäytön mahdottomuus)
- lisää ruotsinkielikylpyopetusta (tarvitsee rahoitusta)
-
luokanopettajien ruotsin täydennyskoulutukseen resursseja (tarvitsee lisärahoitusta, muodostaa pysyviä rakenteita, joiden purkaminen vaikeaa, luokanopettajista tulee ehkä eniten ruotsia tarvitseva ammattiryhmä koko maassa)
- ruotsin B3-kieli lukioon maahanmuuttajia varten (vapautukset estetään, lisää resursseja lukioruotsiin)
- korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi (vaatii lisää resursseja)
Eivät ihmiset näistäkään tiedä, eivät edes opettajat. Jostain syystä tiedot on aika vaikeasti avautuvassa muodossa eikä opettajakuntaa haluta riitelemään tunneista - voisi tulla koulujen opettajainhuoneessa ikävä tunnelma.