Svenska Yle pohtii ruotsinkielisten opintomotivaatiota

[NRR]

Svenska Yle on ottanut käsitelläkseen suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden eroja.

Aiemmin esimerkiksi ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista". Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opetti sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero kieliryhmien välillä opiskelijoina on suuri:
- Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
- Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
- Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
- Professori itse puhui alisuoriutumisesta. Hän ei halunnut puhua laiskuudesta vaan toivoi sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnisti itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

Nyt Svenska Yle vertaa Aalto-yliopiston ja Hankenin opiskelijoita:

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/2 ... a-kollegor

Molemmissa opinahjoissa opettanut opettaja kertoo, että eroja on nähtävissä kokeita ja harjoituksia korjatessa. Aalto-yliopistossa moni ei tyydy toiseksi parhaaseen arvosanaan vaan tavoittelee parasta. Eräs selitys tähän on se, että Aaltoon tullaan huippulukioista, kun taas Hankenille ei ole vaikea päästä. Kysymykseen, kompensoivatko suomenruotslaiset opintomenestyksen puutetta paremmilla yhteyksillä talouselämään, opettaja vastaa, ettei eroa ehkä enää ole, myös Aallossa verkostoidutaan. Hankenilla ei ole huolissaan, vaikka opettajakunnan mielestä opiskelijat voisivatkin olla heti alussa motivoituneempia. Valmistuttuaan opiskelijat selviävät hyvin elinkeinoelämässä. Parhaat voisivat toki toisenlaisessa opintoilmapiirissä saada hiukan enemmän irti itsestään.

Toisessa artikkelissa on haastateltu hankkenin opiskelijoita, jotka myöntävät, että Aallon puolella opiskelee suomenkielisten huippulukioiden treenaamia suorittajia. (eräs kommentoija tarkensi, että Aaltoon pääsee vain n. 15%-20% kun taas Hankenille n. 50%-60% hakijoista, artikkelissa kerrottiin, että Aaltoon pääsee 7,4% ja hankenille 22% - mikä lienee totuus - ja Hankenilta valmistutaan 1,8 vuotta nuorempina).

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/2 ... motivation

Kuulemma myös Åbo Akademissa heräävät opiskelijat myöhään. Tässä artikkelissa haastatellaan samaa professoria, joka oli äänessä tuossa tekstin alussa mainitussa Obs.-lähetyksessä. Hän kaipaa kulttuurintutkijoita etsimään syitä motivaatioeroille kieliryhmien välillä. Samalla hän lohduttaa, että ruotsinkielisillä on myös positiivisia puolea, heillä on esimerkiksi etuja pohjoismaisissa yhteyksissä.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/2 ... rande-sent

[Eero Nevalainen]

Tämähän tarkoittaa vain sitä, että Aallossa ja muuallakin pitää vain verkostoitua aktiivisemmin, ja toivottavasti myös muilla kielillä kuin ruotsiksi. Ei se ruotsin dominanssi talouselämässä ole mikään itseisarvo jota pitää ylläpitää, vaikka politiikka niin sanoisikin. Kaikki potentiaali olisi toki olemassa jos meillä olisi kielivapaus, mutta kuten ymmärrämme niin toki tätä yritetään rajoittaa kaikin tavoin...