Tulevaisuusselonteko

[JV Lehtonen]

Globalisoituvassa maailmassa on tärkeää, että suomalaisissa löytyy monipuolisesti eri kielten ja kultuurien tuntijoita. Siksi Suomessa tulisi pohtia vakavasti sitä, onko jokaisen kansalaisen osattava ruotsia. Kaikesta kielitaidosta on hyötyä, mutta osan suomalaisista pitäisi antaa keskittyä muihin kieliin sen sijaan, että kaikki opiskelevat ruotsia. Nyt jokainen suomalaisen käyttää elämästään yli 200 tuntia ruotsin opiskeluun. Entä jos osa meistä käyttäisikin sen ajan venäjän, espanjan tai kiinan opiskeluun? En missään nimessä tarkoita, että ruotsi olisi hyödytön kieli – se on hyödyllinen kieli osata siinä missä muutkin. Mutta jokaisen pitäisi saada päättää vapaasti, mihin kieleen tuntinsa käyttää.

http://tuse.2030.fi/comments-by-contrib ... Kaarenoja/

[TK]

Siispä: www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

[thmas]

Kielipoliittinen keskustelu lähtisi ehkä kunnolla käyntiin, jos kielilakia haluttaisiin ruveta uudistamaan, mutta koska nykyinen laki on melko uusi, vuodelta 2003, sen kokonaisuudistukseen tuskin lähivuosikymmeninä lähdetään. Yleensä lait ovat käytössä muutamia kymmeniä vuosia pääpiirteissään muuttamatta, edellinen kielilaki oli pienin päivityksin 80 vuotta. Tietysti pienet päivitykset myös nykyiseen kielilakiin ovat aina mahdollisia. Voidaan tietysti arvella, että voimassa oleva kielilaki on hyvin onnistunut, jos kieliryhmien suhteet sen perusteella ovat ongelmattomat. Ehkä maassa ei ole syytä muuttaa mitään eikä silloin ole tarvettakaan kielipoliittiseen keskusteluun. Kielilain vuoden 2003 uudistuksen yhteydessäkään aiheesta ei voimakasta julkista keskustelua käyty, eivätkä lain sisällön muutoksetkaan olleet mitenkään suuria.

Lähde
http://www.esperanto.fi/Kielipolitiikka/Artikkeli_1

[TMK]

Juttelin juuri suomenkiinalaisen kaverini kanssa, jonka pikkuveli opiskelee nyt ruotsia yläkoulussa (ja hän itse yliopistossa). Oli yrittänyt prepata veljeään ruotsin kokeeseen, jotta saisi numeroita paremmiksi. Harmitteli vähän sitä, että veli ei osaa kovin hyvin kiinaa (molemmat vanhemmat kiinalaisia) ja oli myös unohtanut kokeessa yhden suomen kielen perussanan. (No sattuuhan sitä meille täysin suomalaisillekin.) Mutta olisihan se nyt kaikille parasta, että tämä veli voisi keskittyä kahden kotikielensä opiskeluun tarpeettoman ruotsin asemesta... Kaverini tuskin koskaan tulee olemaan työttömänä ja ilman varsinaista koulutustakin töitä riittää jo ainakin kahdessa maanosassa. Ties mitä tuosta veljestäkin voisi vielä tulla, jos oppisi kunnolla kiinan.

Ja sitten meitä haukutaan monikulttuurisuuden vastustajiksi ja ties miksi... En tajua.

[masa]

Tälleen asianajana toteaisin, että tarpeellisen lainmuutoksen vastustamiseen väite, että laki on ollut voimassa vasta kymmenkunta vuotta, ei ole välittömän validi

[NRR]

--- veli ei osaa kovin hyvin kiinaa (molemmat vanhemmat kiinalaisia) --- olisihan se nyt kaikille parasta, että tämä veli voisi keskittyä kahden kotikielensä opiskeluun tarpeettoman ruotsin asemesta --- Ja sitten meitä haukutaan monikulttuurisuuden vastustajiksi ja ties miksi... En tajua.

Kun tämän ongelman ottaa esille, pakkoruotsin ymmärtäjä vastaa välittömästi, että maahanmuuttajilla ei ole pakkoruotsia. Totuus on, että lähes kaikilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on pakkoruotsi - mutta oma kotikieli saa surkastua.

Muitten kielten opettajien ja kielikoulutuksen kehittäjienkin on oltava äärimmäisen varovaisia puhuessaan pakkoruotsista. Käytännössä tätä asiaa otetaan esiin tuskin koskaan.

Poikkeuksena kielten opetusneuvos Mustaparran taannoinen haastattelu: ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. --- on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja. Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus. --- Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja.
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/

[TMK]

Tälleen asianajana toteaisin, että tarpeellisen lainmuutoksen vastustamiseen väite, että laki on ollut voimassa vasta kymmenkunta vuotta, ei ole välittömän validi

Tykkäisin, jos pystyisi. Tämä lakiperustelu on aina varsin hauska, vaikka en juristi olekaan (pikkuisen vain oikeusasioita opintojen aikana lukenut).

[TMK]

Kun tämän ongelman ottaa esille, pakkoruotsin ymmärtäjä vastaa välittömästi, että maahanmuuttajilla ei ole pakkoruotsia. Totuus on, että lähes kaikilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on pakkoruotsi - mutta oma kotikieli saa surkastua.

Kaverini tosiaan tuli maahan kuusivuotiaana osaamatta suomea ja vietti pari kouluvuotta suunnilleen ummikkona suomalaisessa koulussa. Onneksi hän on älykäs, eikä liene tuosta kärsinyt. Englantikin alkoi ilmeisesti normaalisti kolmannella luokalla ja sitä hän osaa tietenkin jo sujuvasti. En nyt muista, onko hän kertonut lukeneensa muita kieliä koulussa, ehkä olisi ilman pakkoruotsia. Mutta neljä kieltä yläasteella olisi jo ollut paljon, joten käytännössä hänelle (tai veljelleen) ei oikein annettu vaihtoehtoja.