Suomen kolmas raportti alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta:
http://www.coe.int/t/dg4/education/minl ... PR3_fi.pdf
Vähän ihmetyttää, että ruotsi on sekä alueellinen kieli yhdessä saamen kanssa että kansalliskieli yhdessä suomen kanssa. Saako se jotenkin rusinat molemmista pullista?
Mietin vain, jotenkin ihmetyttää tuollainen.
Miten ruotsi voi olla sekä alueellinen että kansalliskieli?
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Miten ruotsi voi olla sekä alueellinen että kansalliskie
Taitavalla lobbauksella ja lobbauksen kohteen tyhmyydellä..anteeksi, tarkoitan asiantuntemattomuudella!Jaska kirjoitti:Suomen kolmas raportti alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta:
http://www.coe.int/t/dg4/education/minl ... PR3_fi.pdf
Vähän ihmetyttää, että ruotsi on sekä alueellinen kieli yhdessä saamen kanssa että kansalliskieli yhdessä suomen kanssa. Saako se jotenkin rusinat molemmista pullista?
Mietin vain, jotenkin ihmetyttää tuollainen.
Juuri siihen tää koko homma perustuu, kaksoisstandardiin!'
Meillä harrastajilla ei ole voimavaroja lobbata kaksoisstandardin paljastamista,
joten vähemmistöstrategia uppoaa vasemmistoon ja vihreisiin, kaikennieleviin naisiin
ja kansalliskieli taas kokoomukseen ja keskustaan..
Jaskalle suosittelen liittymistä Facebookiin, siellä on paljon mielenkiintoista,
en jaksa kaikkea kopioida tänne..
https://www.facebook.com/minority.safepack
https://www.facebook.com/suedtiroler.vo ... arget_id=0
Mutta tutustu muuten etelätirolilaisten elämään..Se on RKP:n ihanneyhteiskunta!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Tiroli
http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusis ... nt-2146742
Re: Miten ruotsi voi olla sekä alueellinen että kansalliskie
Nähdäkseni kielten asemaan liittyvä keskustelu on kokonaan ruotsinkielisten piirien sisäistä keskustelua. Siksi siellä kehitellään vapaasti kaikkia mahdollisia ruotsia vahvistavia kielipoliittisia teorioita. Mitään ritiriitaisuuksia ei nähdä, koska tavoite on aina yksi ja sama: ruotsin aseman vahvistaminen kaikin mahdollisin tavoin.
Meillä on jokaista ei-ruotsinkielistä koskettava pakkoruotsiputki peruskoulusta (kohta alakoulusta) korkeakouluihin ja suoraan sanoen joka tasolla oppilaat tuskailevat ruotsinsa kanssa, haastavat ja kiistävät pakon oikeutuksen sekä painivat enemmän tai vähemmän onnistuen opintojen hidastumisen ja jopa keskeytymisen kanssa.
Meillä vain ei-ruotsinkieliset kielipolitiikan ammattilaiset on sidottu samaan verkkoon ruotsinkielisyyden edistäjien kanssa. Eivätkä ketkään kielipolitiikan ammattilaiset edes osaa vastata kysymyksiin:
- mitkä ovat peruskoulun pakkoruotsin perusteet ja missä muualla vastaava järjestelmä olisi olemassa,
- mitkä ovat toisen asteen (lukio ja ammattikoulu) pakkoruotsin perusteet ja missä muualla vastaava järjestelmä olisi olemassa,
- mitkä ovat pakkovirkaruotsin perusteet ja missä muualla vastaava järjestelmä olisi olemassa.
Ei tällaisia pohdita missään.
Suurin osa kielialan ammattilaisista vastaisi noihin kysymyksiin aivan samoin kuin folktinget ja ansaitun kritiikin jälkeen vetäytyisivät keskustelusta ilmoittaen, että Suomen kielitilanne on uniikki ja se vaatii uniikin ratkaisun.
Olisikin edes joku taho, jonka voisi hastaa vastaamaan näihin kysymyksiin!
Meillä on jokaista ei-ruotsinkielistä koskettava pakkoruotsiputki peruskoulusta (kohta alakoulusta) korkeakouluihin ja suoraan sanoen joka tasolla oppilaat tuskailevat ruotsinsa kanssa, haastavat ja kiistävät pakon oikeutuksen sekä painivat enemmän tai vähemmän onnistuen opintojen hidastumisen ja jopa keskeytymisen kanssa.
Meillä vain ei-ruotsinkieliset kielipolitiikan ammattilaiset on sidottu samaan verkkoon ruotsinkielisyyden edistäjien kanssa. Eivätkä ketkään kielipolitiikan ammattilaiset edes osaa vastata kysymyksiin:
- mitkä ovat peruskoulun pakkoruotsin perusteet ja missä muualla vastaava järjestelmä olisi olemassa,
- mitkä ovat toisen asteen (lukio ja ammattikoulu) pakkoruotsin perusteet ja missä muualla vastaava järjestelmä olisi olemassa,
- mitkä ovat pakkovirkaruotsin perusteet ja missä muualla vastaava järjestelmä olisi olemassa.
Ei tällaisia pohdita missään.
Suurin osa kielialan ammattilaisista vastaisi noihin kysymyksiin aivan samoin kuin folktinget ja ansaitun kritiikin jälkeen vetäytyisivät keskustelusta ilmoittaen, että Suomen kielitilanne on uniikki ja se vaatii uniikin ratkaisun.
Olisikin edes joku taho, jonka voisi hastaa vastaamaan näihin kysymyksiin!