vapaakielivalinta.fi

Eräässä blogissa oli sangen luontevasti muistettu ruotsalaisuuden päivän iltaa tavalla, joka sai ajattelemaan, miten Suomen ruotsalainen kulttuuri voisi olla ihan hyvässä maineessa, jos ei tarvitsisi joka kerta ottaa kantaa siihen, onko Suomi ruotsalainen, keksivätkö ruotsalaiset kaiken hyvän, ovatko ruotsinkieliset surkean ahdistettuja tässä maassa fondeineen, omine organisaatioineen, kiintiöineen ja onko jokaisen suomalaisen oltava nordbo jonkun muun ehdoilla ja avautuuko Norden vain pakkoruotsilla...

Otsikkona "Fazerin kinuskirulla" ja tekstinä:

"En tänään kirjoittanut kipakkaa kirjoitusta pakkoruotsista tai pohtinut suomenruotsalaisten suomalaisuutta tahi ruotsalaisuutta. Sen sijaan mietin, että mikä on parasta (suomen)ruotsalaisuudessa. Vastausta ei tarvinnut hakea pitkään: tietysti leivokset. Päivän teemaan olisi ehkä parhaiten sopinut jonkin pienen suomenruotsalaisen leipomon luomus, mutta lähi-Alepan valikoima on kovin rajallinen. Siksi oli tyytyminen Fazerin kinuskirullaan. Oikein hyväähän sekin toki on. Ei suomenruotsalaisissa tai suomenruotsalaisuudessa mitään sen erityisempää vikaa ole. Kaksikielisyys voisi ihan oikeastikin olla rikkaus, jos kumpaakaan kielistä ei yritettäisi pakolla työntää toiskielisten kurkuista alas – mieluummin leivoksia, mutta ei niitäkään pakolla. (Kuvassa on Fazerin Onnen Aamu -kinuskirulla.)"
http://aiheet.domnik.net/ai-2013/11/ruo ... aivan-ilta

Tämäkö olisi nyt sitä savuverhoa, jonka turvin yritetään hävittää ruotsin kieli Suomesta ja jolla peitetään viha kaikkea ruotsinkielistä kohtaan.

Entä jos ruotsalaisuuden rikastava vaikutus maassa kiteytyykin suomalaiselle leivoksissa. Eikö se riitä?

Nämä maahanmuuttajasuomenruotsalaiset eli siis alunperin norjalaiset, baltiansaksalaiset,venäläiset jne. ovat luopuneet omasta
identiteetistään ja ottaneet tilalle suomenruotsalaisen identiteetin, useimmiten ilman herrakansa-komponenttia.
Suomalaisten oluen-, makean- ja kahvinnälän ansiosta he ovat rikastuneet.
Mielestäni olisi eettisesti arveluttavaa, jos he vaatisivat pakkoruotsia koko kansalle.

Olen saanut sellaisen kuvan, että nimenomaan nämä maahanmuuttajasuomenruotsalaisten jälkeläiset harvemmin
ovat ensimmäisinä olleet keksimässä velvoitteita suomenkielisille.

He todella ovat parasta "suomenruotsalaisuudessa"; mitä se sitten onkaan.

He integroituivat Suomeen silloisella ainoalla mahdollisella rikastumisen mahdollistavalla kielellä,
ruotsiksi.

Vaikka Suomi nyt muuttuisi yhden pääkielen maaksi, heidän rikkautensa ja statuksensa ei mihinkään katoa.
He eivät siis tarvitse pakkoruotsia omaa egoaan pönkittääkseen. He ovat jo muutenkin eliittiä.

Kuka tarvitsee pakkoruotsia ?
Sitä tarvitsee kaksikielinen ylempi keskiluokka, jolle on äärimmäisen tärkeää,
että he saavat tuntea itsensä "tärkeiksi."

Todellakin, ruotsin kielestä oli 150 vuotta sitten se hyöty, että Suomeen tuli yrittäjiä, jotka integroituivat nopeasti
silloiseen yhteiskuntaan ruotsin kielellä ja tuottavat nyt hyvinvointia, tosin suomalaisten ja esim. venäläisten kustantamaa
(Stockmann, Paulig, Fazer).

Ajattelin tuossa aamukahvia juodessani ja myrskyä katsellessani, että ruotsin pakko-opetus pitäisi siirtää historian tunneille.
Niin merkittävä osa historiaamme se on- mutta siis nimenomaan historiaamme, ei enää nykypäivää saati tulevaisuutta.

Olin tässä jo lähdössä ulos tutkimaan tuhoja, mutta taas juutuin kiinnostavaan aiheeseen.

Kaksikielisyys voisi olla rikkaus, ellei tämän rikkauden määrittely olisi niin köyhää- siis kapea-alaista!

Suomessahan kaksikielisyys-käsite on varattu vain ruotsi-suomi - kaksikielisyydelle,
mikä vääristää kielitaitotarpeiden analyysin.

Missä on vaihtoehtoisten, ei-virallisten kaksikielisyyksien arvostus ?
Siellä samassa kuopassa, missä on kaikkien muiden kielten kuin ruotsin poliittinen arvostus!

Esim. yksikielisessä USAssa hallinto pyrkii siihen, että siellä olisi mahdollisimman monia kieliä edustettuna,
siksi amerikkalaisia kannustetaan esim. venäjän ja kiinan opiskeluun yliopistoissa.

Suomen yliopistojen tärkein tehtävä on tuottaa valtionhallinnolle kaksikielisiä ruotsi-suomi osaajia,
joiden osaamisella ei kuitenkaan ole käyttöä.

http://www.stjohns.edu/academics/gradua ... es/why.stj

The United States Government employs Americans who have foreign language skills on a regular basis.
The Internal Revenue Service hires people with foreign language skills to handle routine investigations, audits, and communications with United States nationals who speak a foreign language.
Other agencies and departments such as the CIA, the FBI, the State Department, the DEA, and the US Armed Services, to name a few, make ample use of people with foreign language skills.

American and International Business

Knowing a foreign language is an important asset for many foreign companies doing business in the US and for US-based international companies. Business leaders know that the ability to communicate with others in their own language is essential in marketing American products abroad.


In Public Relations

Knowing foreign languages and their cultures can make the difference between success and failure.
In Social Services

The social services deal with so many diverse groups that not knowing foreign languages can and in many cases does hamper their ability to serve the public adequately.

Health Care

The same thing can be said for Health Care, Police Enforcement, and the Courts. The ability to communicate with non-English speaking Americans can often make a difference between life and death

Myös Britanniassa kannustetaan kieltenopiskeluun, erityisesti venäjän opiskeluun, kireista väleistä huolimatta.

Suomessa panostetaan ruotsin pakko-opetukseen!

http://www.telegraph.co.uk/education/ed ... uages.html
http://www.telegraph.co.uk/education/94 ... study.html

HUOM: pakkoruotsiin sopii tämä:
Instrumental motivation in itself is not problematic.
However, a learner with zero cultural curiosity for the target language, or even prejudices about the target culture,
will likely struggle with language learning.
No matter how big the pay raise at the end of that proficiency test,
the learning process will be more difficult than for those with integrative motivation. "

Siis haluammeko integroitua maailmaan (globe) vai ankkalammikkoon ?

JV Lehtonen kirjoitti:

HUOM: pakkoruotsiin sopii tämä:
Instrumental motivation in itself is not problematic.
However, a learner with zero cultural curiosity for the target language, or even prejudices about the target culture,
will likely struggle with language learning.
No matter how big the pay raise at the end of that proficiency test,
the learning process will be more difficult than for those with integrative motivation. "

Siis haluammeko integroitua maailmaan (globe) vai ankkalammikkoon ?

Kolmesta lapsestani vanhin on tällä hetkellä Kiinassa työmatkalla, eikä tarvitse työssään pakkoruotsiaan.
Keskimmäinen on työssä ja asuu Pirkanmaalla, eikä tarvitse työssään pakkoruotsiaan.
Kuopus, jolle pakkoruotsi on ollut varsinainen painajainen, on muuttamassa Portugaliin, eikä tarvitse työssään pakkoruotsiaan.

Nyt on mielenkiintoista nähdä miten pian häneltä ja hänen vaimoltaan onnistuu uuden kielen oppiminen kun oppimismotivaatio on kohdallaan.
Käyttökelvottomaan (heikko) pakkoruotsiin meni 9 vuotta.

Karl Fazer oli sveitsiläisen turkkurin poika.

Karl Fazer opiskeli Berliinissä, Pariisissa ja Pietarissa kondiittorimestariksi nimekkäiden mestareiden johdolla ja perusti ensimmäisen liikkeensä Suomeen.
Hän avasi ranskalais-venäläisen konditorian Helsingin Kluuvikatu 3:een, isänsä omistamaan kiinteistöön, 17. syyskuuta 1891.

Missä vaiheessa hänestä tuli ruotsalainen?