Pelastakaa edes saame!

[NRR]

Jaskan blogissa on kovaa tekstiä saamen tilanteesta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... -isak-saba

[NRR]

Entä jos saamelaisalueille (Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä) muodostettaisiin jonkinlainen virtuaalivaltio, jonka muotoja haettaisiin seuraavat kaksikymmentä vuotta? Pohjoismainen yhteistyö voisi nostaa saamelaisuuden pelastamisen kärkihankkeekseen. Saamelaisalueen yliopistot ja koulutuskeskukset rakentaisivat yhteistyökuviot siten, että ne toimivat ikään kuin kyse olisi yhtenäisestä mutta monikielisestä maasta.

Entä jos Suomessa ainakin seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan
- saamelaisalueen kouluissa ja kenties vähän laajemmallakin olisi subjektiivinen oikeus lukea saamea
- saamea opiskelleet ja sen kielikokeen suorittaneet voisivat hakeutua omassa kiintiössään keskeisille aloille yliopistoihin ja korkeakouluihin (terveydenhoito, lääketiede, laki, kieli- ja kulttuuriopinnot, kaupan ala...) sekä tietyille ammattialoille
- ne, jotka palaisivat opintojen jälkeen työskentelmään saamelaisalueella saisivat osin opintolainat anteeksi tietyn ajan kuluessa?
- ne, jotka siirtyvät ilman kielitaitoa saamelaisalueille töihin saisivat opiskella saamea työajallaan
- saamelaisalueet itse ideoisivat saamenkielisen kulttuurin lujittamista saamelaisuuden sydänmailla
- Ylessä saamenkielisille ohjelmille annetaan aikaa ja resursseja
...

Mutta mietin, miten saamen kielten ohella voitaisiin säilyttää alkuperäisväestön oma liikkuva elämäntapa. Lasten pitäisi voida silloin kasvaa vanhempien kanssa liikkuen elinkeinon mukaan ja käydä koulunsa etäyhteyksien avulla...

Mikä merkitys saamen kielten ja saamelaiskulttuurin kannalta olisi, jos saamen kielistä tehtäisiin Suomessa kansalliskieliä kuten Saukkonen on ehdottanut?


PS. Tietoa saamenkielisistä

Saamelaisia on nykyään 30 000 Norjassa, 15 000 Ruotsissa, 5 000 Suomessa ja lähes 2 000 Venäjällä. Kun laskemme äidinkieltään puhuvat saamelaiset, tilastot muuttuvat toisenlaisiksi: 10 000 henkeä Norjassa, 5 000 Ruotsissa, 3 000 Suomessa ja 1 000 Venäjällä.

Valtionrajojen erottama saamelaiskansa ei ole kehittynyt eheäksi kansakunnaksi.

Vaikka itse saamelaiset pitävät itseään yhtenä kansana, jakautuu se kuitenkin muutamaan ryhmään, joista tärkeimpiä ovat pohjois–, etelä– ja itäryhmä. Nekin jakautuvat alaryhmiin. Jokainen saamelaisryhmä puhuu omaa murrettaan! Saamen kielen murteita on yhtä paljon kuin saamelaisten hattumallejakin!

Pohjoismurre on laajimmille levinnein, ja noin 70—80 prosenttia kaikista saamelaisista puhuu juuri sitä. Se on otettu saamen kirjakielen perustaksi Pohjoismaissa.

Saamelaisten asema parani Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toisen maailmansodan jälkeen, ja heidän kansallinen itsetuntonsa lujittui samalla. Saamen kirjakieltä luotiin Norjassa ja Ruotsissa 1950-luvulta lähtien. Tosin saamen kieli virallistettiin Norjassa ja Suomessa vasta 1992 ja Ruotsissa sitäkin myöhemmin 1999.

Saamen kieltä on käytetty kuitenkin aktiivisesti kouluopetuksessa. Pohjoismurteen pohjalta laadittu yhtenäinen saamen kirjakieli yhtäläisine kirjoitussääntöineen on mahdollistanut sen, että Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisilla on nykyään yhtenäinen opetus– ja kulttuurialue. Näiden maiden laki sääntelee saamen kielen asemaa, sen käyttämistä opetuksessa ja viranomaisissa asioitaessa.

http://carelia.rkperiodika.ru/2007-02/31.html

[NRR]

Saamelaisten, samoin kuin osin suomalaisten ja monen muunkin suomensukuista kieltä puhuvan kansan, historia on kadoksissa. Mielestäni olisi arvokasta panostaa saamelaisuuden historian kirjoittamiseen, vaikka ristiriitaisten näkemysten rinnakkainelo lienee hyväksyttävä. Myös ristiriidat alueen pääväestöjen kanssa ennen ja nyt tulisi tunnistaa. Näin ihmiset tietäisivät, minkälainen on saamelaisten tausta ja minkä verran luultavasti omissa esivanhemmissa on saamelaisuutta.

Wikipediassa: "Saamelaisten historiaa viikinkiajalta tunnetaan muiden kirjoittamien lähteiden kautta, saamelaisilla ei omaa kirjallisuuttaan vielä tuolloin ollut. Viikinkiaikana saamelaisten asuinalue ulottui nykyistä etelämmäksi. Saamelaiset tulivat useimmiten hyvin toimeen skandinaavien kanssa. Saamelaisia tiedetään kirjallisten lähteiden ja hautalöytöjen perusteella muuttaneen Islantiin. Skandinaavit ja saamelaiset myös avioituivat keskenään. Harald Kaunotukka avioitui Snæfríðr-nimisen saamelaisnaisen kanssa, joka oli puolestaan Svási-nimisen saamelaispäälikön tytär. Selkein erotus saamelaistern ja skandinaavien välillä kielen ohella oli metsästys ja keräily, joka oli tuolloin saamelaisten erikoisuus. Saamelaiset myivät metsästämiensä eläinten nahkoja skandinaaveille ja paikoittain skandinaavihallitsjiat verottivat heitä nahoilla."

Vanhojen elämäntapojen ja elinkeinojen suojeleminen on myös tärkeää.

Wikipedia: "Joidenkin saamelaisten taloudellinen asema parani heidän siirryttyään poronhoitoon kesyttämällä tunturipeura poroksi. Poronhoidon alkuajankohdasta on erimielisyyksiä. Poroja oli kesytetty kuljetusavuksi ja maidon- ja nahantuotantoon jo varhain, mutta Suomen saamelaiset elivät pitkälti metsästyksellä ja kalastuksella vielä Ruotsin vallan aikana. Lihantuotantoon keskittyvään suurporonhoitoon siirryttiin vasta 1800-luvulla, ja sen ”kulta-aika” päättyi Ruotsin, Suomen ja Norjan välisten rajasulkujen myötä 1900-luvun alkupuolella. Nykytutkimuksen mukaan suurporonhoito sai alkunsa Skandinavian saamelaisten keskuudessa 1400-1600-luvuilla. Kuolan niemimaalle vaelsi 1800-luvulla komeja ja nenetsejä, jotka vaikuttivat huomattavasti kolttien ja Kuolan saamelaisten poronhoitoon. Poronhoito ei ole missään vaiheessa ollut yleissaamelainen elinkeino, nykyisin suomen saameleisista viidennes omistaa poroja ja vielä harvemmille se on päätoimi. Suurten poronomistajien elot veivät elintilaa peuroilta, joiden pyynnillä esimerkiksi inarinsaamelaiset elättivät itsensä kalastuksen, keräilyn ja kaupan lisäksi, täten huonontaen joidenkin toisten saamelaisten elantoa ja asemaa. Nykyään poronhoitoa harjoittavat Suomessa myös muut kuin saamelaiset. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito on lailla säädetty saamelaisten yksinoikeudeksi."

Se, että meillä on ollut aika, jolloin on puhuttu alemmista roduista, olisi myös nostettava esiin ja surtava sekä naurettava pois, jotta mitään tällaista ei enää nousisi.

Minkälaiseksi saamelaiset itse kokevat saamelaisuutensa tänään. Onko olemassa saamelaisuusmosaiikki ihan kuten on suomalaisuusmosaiikkikin? Minkälainen voisi olla usean valtion alueelle rakentuva virtuaalivaltio, joka rakentuu osin yhteiselle identiteetille, osin yhteisille kielille, osin vanhoille elämäntavoille, osin uusille ratkaisuille (matkailu, kaivostoiminta, kulttuurintuotanto...):

"Saamelaisten sulauttamispolitiikka voimistui toisen maailmansodan aikana ja jälkeen. Saamelaisia pidettiin katoavana kansana, jotka saattoivat elää ihmisarvoista elämää ainoastaan luopuessaan vanhoista tavoistaan ja omaksuessaan kehittyneemmän, paikalleen asettuneen elämänmuodon. Tuohon aikaan sijoittuu myös saamelaisten kansallinen herääminen.

Ensimmäinen saamelaiskonferenssi järjestettiin 1953. Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Sinä päivänä Trondheimissa pidettiin 1917 ensimmäinen yleissaamelainen kokous, josta saamelaisten yhdentymisen katsotaan alkaneen. Saamelaisten 13. konferenssissa Åressa vuonna 1986 otettiin käyttöön Saamen lippu. Lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen. Lipun punainen puoliympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta. Lipun hyväksymispäivä, 15. elokuuta, on myös yksi saamelaisten liputuspäivistä, joita on nykyisin yksitoista."

Ovatko saamelaiset yksimielisiä tulevaisuudestaan? Ketkä he kokevat esteiksi, kilpailijoiksi, vihollisiksi, liittolaisiksi? Millaisena he näkevät parhaan mahdollisen tulevaisuuden saamelaisuudelle?

[NRR]

Saamen kielen pakollisuutta en kannata - sen sijaan kannatan saamenkielisiä kouluja (myös etäkouluja, jotta lapset voivat elää vanhempiensa kanssa) ja saamenopetusta kouluissa siten, että saamen osaamisella olisi selkeästi etuja (pääsy saamekiintiössä jatkokoulutukseen, tiettyjen paikallisten virkojen ja keskushallinnon virkojen avautuminen, mahdollisuus liikkua koko valtioiden rajat ylittävässä Saamimaassa ja osallistuminen sen hallintoon, kielilisät lähes kaikissa työpaikoissa jne.).

Saamelaisuus, sen voimavarat ja uhat, ovat itselleni liian etäisiä, jotta voisin tehdä ehdotuksia. Ainoastaan alueen kirjoittamattoman historian etsiminen on sellainen projekti, jota kaipaan. Saamelaisalueen itsehallinnon rakentaminen lienee se ainoa tapa saada oikeaa asiantuntijuutta kehiin. Jos itsehallinto päättää jossain vaiheessa, että alueen kieliolot vaativat kaikkia oppimaan saamea, se on sitten heidän asiansa ja oletettavasti demokraattisesti pohdittu ja sisältänee myös ne tarpeelliset vapautukset niille, joille kieliopinnot ovat erityisen haastavia (oppimisvaikeuksia omaavat, jo muulla tavoin kaksikielisessä perheessä elävät, alueella vain käymässä olevat jne.).

[thmas]

Tuo blogikirjoitus on trollausta.

[Jaska]

Tuo blogikirjoitus on trollausta.

Ei ole. Uhanalaisen kielen pelastaminen on ainoa syy, jonka voidaan katsoa perustelevan pakkokielen.

Jos olet eri mieltä, yritä perustella näkemyksesi.

[TK]

Pakkosaame on yhtä huono hanke kuin pakkoruotsikin. Ei pakko pelasta mitään kieltä.
Kielille voidaan antaa mahdollisuus tarjoamalla tilaisuus niiden vapaaehtoiseen opiskeluun. Jos vapaaehtoisuuden pohjalta ei löydy kiinnostusta tiettyä kieltä kohtaan, niin silloin sen historiallinen aika on ohi. Ei kehitystä voi väkisin kahlita paikoilleen.

[Jaska]

Pakkosaame on yhtä huono hanke kuin pakkoruotsikin. Ei pakko pelasta mitään kieltä.
Kielille voidaan antaa mahdollisuus tarjoamalla tilaisuus niiden vapaaehtoiseen opiskeluun. Jos vapaaehtoisuuden pohjalta ei löydy kiinnostusta tiettyä kieltä kohtaan, niin silloin sen historiallinen aika on ohi. Ei kehitystä voi väkisin kahlita paikoilleen.

Blogissa perustelin, miksi pakkosaame voi pelastaa saamelaiskielet kuolemalta - pitkä ketju, mutta pystynette seuraamaan:

1. Kieli on uhanalainen, jos sen puhujia on vähän eikä kieltä enää siirretä seuraaville sukupolville, vaan näille opetetaan ensimmäisenä kielenä maan tai alueen valtakieli.
2. Puhujamäärään on vaikeampi vaikuttaa yhteiskunnan toimilla, eikä se oikeastaan olekaan niin olennainen, koska pienenkin puhujayhteisön kieli voi olla elinvoimainen. Olennaisempaa onkin siksi keskittyä kielen siirtämiseen seuraaville sukupolville.
3. Kieli siirretään seuraaville sukupolville, mikäli se koetaan tärkeäksi.
4. Tärkeys pelkän identiteetin kannalta ei riitä, vaan tarvitaan tärkeyttä käytännön kannalta: kielellä on pärjättävä jokapäiväisessä elämässä.
5. Mitä useammalla elämänalueella kielellä pärjää, sitä tärkeämmäksi kieli koetaan.
6. Saamelaiskielistä on tullut enimmälti "mummojen kieliä": ne ovat tärkeitä vain isovanhempien kanssa keskustellessa, mutta niillä ei pärjää ympäröivässä yhteiskunnassa, ei kouluissa eikä työpaikoilla. Kun isovanhemmat kuolevat, viimeinenkin tärkeys katoaa.
7. Siksi onkin viimeiset hetket tehdä saamelaiskielistä tärkeitä riittävän monella elämänalueella. On varmistettava saamelaiskielten tärkeys yhteiskunnassa.
8. Tämä onnistuu vain pitämällä kiinni saamen kielilaissa asetetuista vaatimuksista: saamenkielisille taataan siinä aivan samat oikeudet äidinkielisiin palveluihin kuin ruotsinkielisille taataan kielilaissa.
9. Koska saamenkielisiä on niin vähän, heitä ei riitä jokaiseen viranomaiseen palvelutehtäviin.
10. Siksi tarvitaan saamentaitoisia suomenkielisiä. Heitä tarvitaan nyt heti ja riittävän suuri määrä – ja tämä tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan pakkosaamen avulla.

Jos kyseessä olisi sinun äidinkielesi, tuskinpa olisit sitä mieltä, että kielen on jo aika kuolla, vai mitä? Miksi siis asetat äidinkielesi eriarvoiseen asemaan kuin saamelaiskielet?

[TK]

En aseta mitään kieltä toisen edelle. Olen realisti ja käytännöllinen. Saamen kielelle on tehty väkivaltaa aikoinaan, kun saamen puhumista ja opetusta ei sallittu silloin, kun Lapissa vielä oli runsaasti saamenkielisiä. Samanlaista väkivaltaa tehtiin suomenkielisille ruotsalaisten toimesta. Kummastakaan toimenpiteestä ei ole seurannut mitään hyvää.

Saamen kielelle pitäisi antaa mahdollisuus ja nostaa se valtakunnallisesti valinnaiskielten joukkoon. Pakkosaame ei ole kannatettava ratkaisu millään alueella, ei edes Lapissa.

[Jaska]

En aseta mitään kieltä toisen edelle. Olen realisti ja käytännöllinen. Saamen kielelle on tehty väkivaltaa aikoinaan, kun saamen puhumista ja opetusta ei sallittu silloin, kun Lapissa vielä oli runsaasti saamenkielisiä. Samanlaista väkivaltaa tehtiin suomenkielisille ruotsalaisten toimesta. Kummastakaan toimenpiteestä ei ole seurannut mitään hyvää.

Saamen kielelle pitäisi antaa mahdollisuus ja nostaa se valtakunnallisesti valinnaiskielten joukkoon. Pakkosaame ei ole kannatettava ratkaisu millään alueella, ei edes Lapissa.

Eikö, vaikka väliaikaisen ja saamelaisalueelle rajoittuvan (koskee alle 20 000 suomalaista) pakkosaamen avulla voisimme pelastaa kaksi saamelaiskieltä kuolemalta? Minusta ainakin hetkellinen pienialainen pakkosaame olisi pieni uhraus sellaisen voiton rinnalla.

Miltä sinusta tuntuu sitten, kun inarinsaame ja koltta kuolevat, ja tiedostat, että olisimme voineet estää sen?

[TK]

Ei pakolla pelasteta yhtään mitään. Ihan sama, minkä pelastamisesta puhutaan. Voidaan puhua jonkin eläinlajin tai kasvilajin pelastamisesta, merien pelastamisesta, minkä tahansa asian pelastamisesta, niin pakottamisella se ei onnistu. Vain ihmisten tiedostavan ajattelun ja vapaaehtoisen toiminnan kautta voidaan pelastaa jokin asia.

Pakkoruotsi on hyvä esimerkki. Mitä hyvää siitä on seurannut? Mitä sillä on pelastettu? Onko jotain pelastettu? Vai onko vain lisätty vihaa ruotsin kieltä kohtaan ja synnytetty alati paheneva konfliktitilanne kieliryhmien välille?

[NRR]

Minulla ei ole mitään saamelaisuuden tai saamelaisalueen tuntemusta - tässä keskustelussa sellaista pitäisi olla.

Minusta olisi luontevaa pyrkiä rakentamaan monikielistä ja monen valtion alueelle sijoittuvaa saamelaisaluetta yhdeksi itsehallintoalueeksi - sopiiko se nykykuvaan?

Tilaston mukaan saamelaisia (ilmeisesti syntyperän mukaan laskettuna) on nykyään 30 000 Norjassa, 15 000 Ruotsissa, 5 000 Suomessa ja lähes 2 000 Venäjällä, siis Nordenissa n. 50 000, tosin heistä äidinkielisiä saamen kielen puhujia enää alle 20 000.

Jos tällä saamelaisalueella asuu n. 20 000 suomenkielistä, heitä on siis yhtä paljon kuin saamen kielen puhujia. Mikäli saamelaisalue saa kehittyä alueeksi, jossa saamella on todellista merkitystä (myös tieteen kielenä), tuolla suomenkielisellä joukolla olisi aidosti hyötyä kielen opiskelusta.

Sanon taas kerran, että pakkokieltä ei voi tuoda ilman todellista kieliryhmien merkitysten tasaveroisuutta, suurta yhteisymmärrystä ja tarpeellisia vapautusmenettelyjä. Mitään näistä ei ole koskaan ollut pakkoruotsin yhteydessä, siksi meiltä puuttuu järkevä vertailukohta pakkokielestä puhuttaessa.

Oleellisinta minusta on kuitenkin alueen itsehallinnon kehittäminen sekä valtion sisällä että yli valtiorajojen.

Ja sitten se oman historian kirjoittaminen. Kaikki suomalaisugrilaisia kieliä puhuvat kansat ansaitsevat oman historiansa, joihin tietysti lähikansat oleellisesti kuuluvat. Saamelaisten historiaa odotellessa...

[Jaska]

Ei pakolla pelasteta yhtään mitään. Ihan sama, minkä pelastamisesta puhutaan.

Jospa lukisit kirjoituksen kolmeen kertaan ajatuksella ennen kuin esität näkemyksesi? Olen perustellut siinä, miksi ja miten pakkosaame pelastaisi uhanalaiset saamelaiskielet. Jos löydät ketjusta heikon lenkin, ole hyvä ja kerro löydöstäsi.

Pakkoruotsi on hyvä esimerkki. Mitä hyvää siitä on seurannut? Mitä sillä on pelastettu? Onko jotain pelastettu? Vai onko vain lisätty vihaa ruotsin kieltä kohtaan ja synnytetty alati paheneva konfliktitilanne kieliryhmien välille?

Ruotsin kieli ei olekaan uhanalainen kieli. Et voi sanoa, etteivät antibiootit toimi vain siksi, että terve henkilö ei muutu niiden avulla terveemmäksi.

Kuten jo kysyin: tuntuuko sinusta hyvältä sitten kun saamelaiskielet kuolevat, tietäessäsi että meillä olisi ollut keino pelastaa ne, mutta sinä vastustit sitä?

Sanon taas kerran, että pakkokieltä ei voi tuoda ilman todellista kieliryhmien merkitysten tasaveroisuutta, suurta yhteisymmärrystä ja tarpeellisia vapautusmenettelyjä.

Tasaveroisuus saavutettaisiin juuri pakkokielen avulla, ei ilman sitä. Saamelaisilla on jo pakkosuomi.

[NRR]

Sanon taas kerran, että pakkokieltä ei voi tuoda ilman todellista kieliryhmien merkitysten tasaveroisuutta, suurta yhteisymmärrystä ja tarpeellisia vapautusmenettelyjä.

Tasaveroisuus saavutettaisiin juuri pakkokielen avulla, ei ilman sitä. Saamelaisilla on jo pakkosuomi.

Tasaveroisuus arjessa mielestäni edeltää pakollisuutta. Jos käytännön tarvetta ja hyötyä ei ole, käy helposti kuten tässä toisessa pakollisuudessa.

Entä miten miellät tässä tilanteessa yhteisymmärryksen ja tarpeelliset vapausmenettelyt?

Mitkä ovat saamelaisaktivistien omat toiveet kielitilanteen suhteen?

PS. Tietysti kieli, joka on kuolemassa tarvitsee erityistukea. Minkälainen lienee Nordenin pelastusohjelma saamen suhteen tällä hetkellä?

PS. PS. Norjassa kuulemma 2006 kaikkien seitsemäsluokkalaisten haluttiin oppivan edes saamelaiset aakkoset. Lisäksi heille opetettiin saamen kielen lausumista. Muutos otettiin silloin vastaan ristiriitaisin tuntein. Edes kaikki saamelaiset eivät kannattaneet muutosta. Pelättiin, että jos saamea aletaan opettaa pelkästään poliittisista syistä, uudistus ei välttämättä lisää ymmärrystä saamelaisten kulttuuria kohtaan. Kysymys oli siis vain aakkosista ja lausumisesta ja seiskalla - mutta koko maassa. Jatkuukohan tämä vielä?

PS. PS. PS. "Tromssan ja Finnmarkin läänien peruskouluissa oppilaalla on oikeus saada suomen kielen opetusta, jos vähintään kolme kveeni- tai suomalaistaustaista oppilasta vaati opetuksen järjestämistä. Saamelaisalueella kaikilla peruskouluikäisillä lapsilla on oikeus saamen kielen opetukseen sekä opetukseen saamen kielellä. Saamelaisalueen ulkopuolella oppilaalla on oikeus saada saamen kielen opetusta ja opetusta saamen kielellä, jos vähintään kymmenen kyseisen kunnan oppilasta vaatii opetuksen järjestämistä ja opetusryhmän koko on vähintään kuusi oppilasta."
http://www.norden.org/fi/sinun-pohjolas ... s-norjassa

[NRR]

Jaskan blogissa jatkuu saamelaisteema mielenkiintoisella pohdinnalla siitä, ketkä ovat alkuperäisia Lapissa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... vaaristely

Mikä mahtaisi olla suunta, mikäli Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisalueet äkkiä Ahvenanmaan tapaan saisivat autonomian?