vapaakielivalinta.fi

Vaikka lukiotyöryhmästä on tihkunut valinnaisuutta arvostelevia kannanottoja ja sitä on pidetty eriarvoistavana ja sivistystä nakertavana, näyttää valinnaisuuden lisäämisellä olevan myös kannattajansa:

http://www.hs.fi/kotimaa/Lukioon+voi+tu ... 4061835257

Lukioremontissa oppiaineet ryhmitellään kolmeen koriin, ja pakollisten opintojen osuus supistuu. Oppiainerajat ylittävä ilmiöopiskelu lisääntyy. --- Yhdessä korissa olisivat esimerkiksi matemaattis-luonnontieteelliset aineet, toisessa humanistis-yhteiskunnalliset ja kolmannessa taito- ja taideaineet. Kaikille pakollisia aineita olisi tuntuvasti vähemmän kuin nyt, kun niitä on peräti 18. ---

Opetusministeriön työryhmä luovuttaa esityksensä opetusministeri Krista Kiurulle (sd) ennen joulua. Työryhmää johtava ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen korostaa, että valinnaisuudesta ollaan yhä monta mieltä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ryhmän enemmistö olisi valmis lisäämään valinnaisuutta tuntuvasti niin, että vain matematiikka, äidinkieli ja "riittävä" määrä muita kieliä sekä lukiolaissa mainitut aineet, kuten uskonto, terveystieto ja liikunta, olisivat kaikille pakollisia. [NRR: Huom! myös ruotsi on käsittääkseni mainittu erikseen lukiolaissa] ---

Tavoitteena on vähentää lukion sirpaleisuutta. Opiskelija voisi keskittyä aineisiin, jotka kiinnostavat häntä ja palvelevat jatko-opintoja. Myös tutkielmia ja yhteistyötä työelämän kanssa tehtäisiin nykyistä enemmän.

Opettajien järjestöissä suuri valinnanvapaus on herättänyt pelkoa. Huolissaan ollaan niin opiskelijoitten yleissivistyksen kaventumisesta, tasa-arvosta kuin omasta palkkapussistakin. ---"Kyllähän kaikki opettajat pystyvät perustelemaan oman aineensa olemassaolon, mutta ei yleissivistys nykyään tarkoita enää sitä, että tietää kaikesta kaiken", pohtii työryhmässä mukana oleva Suomen rehtoreitten yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Lindroos.

Lukiolaisten liiton puheenjohtajan Daniel Sazonovin mielestä opettajien huoli on aiheeton: "Oletettavasti kiinnostus eri oppiaineisiin jakautuu tasaisesti, jolloin kaikkia oppiaineita myös valittaisiin."

Professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta kiteyttää työryhmän ongelman nokka ja pyrstö -vertauksella. "Jos todella halutaan lisätä opiskelijoiden valinnanvapautta, pitää joitakin aineita voida valita pois", Hautamäki kiteyttää. "Ei aineita pidä lähteä suojelemaan, mutta opinto-ohjausta tulee tehostaa, jotta valinnat olisivat järkeviä", Hautamäki sanoo.

Valinnanvapautta kannattavat myös nykyiset lukiolaiset, mutta hedänkään ei ole helppoa luetella turhia aineita. Kun Vaskivuoren lukiolaisilta kysyy, mitä on lukiossa liikaa, vastauksena on vaikeiksi koettuja aineita, kuten ruotsi, fysiikka ja matematiikka. [NRR: Ruotsia on viisi kaikille pakollista kurssia, kielinerot ja lukihäröt rinnakkain. Fysiikkaa on yksi kurssi kaikille. Lyhyttä matematiikkaa on pakollisena kuusi kurssia, paikalla vain lyhyen valinneet "ei-niin-matemaattiset"] ---

Mielenkiintoista!

Marjukka Liiten:

"Eduskuntaan asti uudistusta ei nyt olla viemässä, jottei se juuttuisi sinne. Niinpä lukiolainmuutosta edellyttäviä uusia aineita, kuten paljon puhuttua uskonto- tai kotsomustietoa, ei ole luvassa."

http://www.hs.fi/kotimaa/Silppulukiossa ... 4061897764

Eikö siis myöskään haluta pakkoruotsikeskustelua? Miten käy hallitusohjelman Ahtisaaripaperin, jossa on edelleen vaatimus kolmesta pakollisesta kielikokeesta yo-kirjoituksiin, useimmille se merkitsisi pakollisia kokeita äidinkieli, englanti, ruotsi. Vain kaikkein kielilahjakkaimmat kolmen vieraan kielen lukijat voisivat vaihtaa ruotsin johonkin muuhun.

Lukioruotsiin meidät sitoo yliopistojen ja korkeakoulujen pakkovirkaruotsi. On vaikea uskoa, että lukiotyöryhmä voisi sivuuttaa sen, että jatkossa ylioppilaiden kuitenkin oletetaan lukeneen hyväksytysti viisi kurssia ruotsia. Nythän on jatkuvasti vielä kerrottu, että lukioruotsin nykymäärä ei riitä, vaan opiskelijoilla on ala-arvoiset taidot ja tarvitaan lukuisia lisäkursseja pakkovirkaruotsin läpäisyyn. Voiko lukiotyöryhmä vain ilmoittaa, että jatkossa yliopistot ja korkeakoulut tarjotkoon nollatasosta lähtevää ruotsia koko ikäluokalle?

Uskon, että tämä tarve lukioruotsin poistoon oli näkyvissä jo 1978, kun pakkovirkaruotsi saatiin ujutettua ilman julkista keskustelua jokaiseen korkeakoulututkintoon. Tällä pakkovirkaruotsilla haluttiin myös estää lukioruotsin poistaminen.

[quote="NRR"]Mielenkiintoista!

Marjukka Liiten:

"Eduskuntaan asti uudistusta ei nyt olla viemässä, jottei se juuttuisi sinne. Niinpä lukiolainmuutosta edellyttäviä uusia aineita, kuten paljon puhuttua uskonto- tai kotsomustietoa, ei ole luvassa."

Demokratiaa häpäistään oikein kunnolla.. Mikä muu asia hoidetaan demokraattisen keskustelun ohi, "jotta se ei juuttuisi eduskuntaan"..

NRR kirjoitti:Lukioruotsiin meidät sitoo yliopistojen ja korkeakoulujen pakkovirkaruotsi. On vaikea uskoa, että lukiotyöryhmä voisi sivuuttaa sen, että jatkossa ylioppilaiden kuitenkin oletetaan lukeneen hyväksytysti viisi kurssia ruotsia. Nythän on jatkuvasti vielä kerrottu, että lukioruotsin nykymäärä ei riitä, vaan opiskelijoilla on ala-arvoiset taidot ja tarvitaan lukuisia lisäkursseja pakkovirkaruotsin läpäisyyn. Voiko lukiotyöryhmä vain ilmoittaa, että jatkossa yliopistot ja korkeakoulut tarjotkoon nollatasosta lähtevää ruotsia koko ikäluokalle?

Uskon, että tämä tarve lukioruotsin poistoon oli näkyvissä jo 1978, kun pakkovirkaruotsi saatiin ujutettua ilman julkista keskustelua jokaiseen korkeakoulututkintoon. Tällä pakkovirkaruotsilla haluttiin myös estää lukioruotsin poistaminen.

Students not achieving adequate Swedish skills

Students sitting their matriculation examinations are failing to reach the language skill levels set for them in intermediate Swedish--

Over 70 per cent of candidates had not gained the skills in Swedish set as the goal for students
at the end of upper secondary school, reveals a report by the Matriculation Examination Board

One proposed solution is to lower the target skill level but Juurakko-Paavola does not consider this
option feasible because universities require students to have at least the current level of language skills.

Toisaalta yhä laajemmin aletaan tajuta, että Virkamiesruotsi on omituinen jäänne, joka olettaa jotenkin että kaikista yliopiston käyneistä tulee virkamiehiä

Jotenkin polittiinen eliitti tulisi herättää tajuamaan, että kansakunnan etuna ei voi olla tyhjäkäynnin ylläpitäminen!


Mutta miten ? Samaan aikaan media toitottaa järjettömyyden jatkamisen siunauksellisuutta vedoten loistavaan menneisyyteen!

JV Lehtonen kirjoitti:Toisaalta yhä laajemmin aletaan tajuta, että Virkamiesruotsi on omituinen jäänne, joka olettaa jotenkin että kaikista yliopiston käyneistä tulee virkamiehiä

Se ei itse asiassa ole jäänne kovinkaan kaukaa. Se on harkittu este pakkoruotsin purkamiselle neuvostoajan loppuvuosilta, jolloin voitiin jo uumoilla miten pakkoruotsin jää todellisuudelle vieraaksi ja tarpeettomaksi.

JV Lehtonen kirjoitti: Jotenkin polittiinen eliitti tulisi herättää tajuamaan, että kansakunnan etuna ei voi olla tyhjäkäynnin ylläpitäminen!

Tämä näyttää vaikealta. Iso osa tietää asian, muttei näe mahdolliseksi kannattaa avoimesti muutosta.

JV Lehtonen kirjoitti:

NRR kirjoitti:Mielenkiintoista!

Marjukka Liiten:

"Eduskuntaan asti uudistusta ei nyt olla viemässä, jottei se juuttuisi sinne. Niinpä lukiolainmuutosta edellyttäviä uusia aineita, kuten paljon puhuttua uskonto- tai kotsomustietoa, ei ole luvassa."

Demokratiaa häpäistään oikein kunnolla.. Mikä muu asia hoidetaan demokraattisen keskustelun ohi, "jotta se ei juuttuisi eduskuntaan"..

Ehkä toisaalta on kyse siitä, että eduskunnan nähdään nykytilassa torppaavan pienetkin muutokset vapaaehtoisuuden suuntaan. Vapaaehtoisuuden lisääminen olisi joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan ja tekisi pakkoruotsin muun valinnaisuuden rinnalla entistä järjettömämmäksi.

Kunpa media hoitaisi kriitikon virkaansa ja avaisi hiukan tapahtumien taustoja.

Aika konservatiiveja kommentteja heti aluksi:

"--- samat aineet ja vaatimukset pakollisiksi kaikille: samat kieliaineet, pitkä matematiikka ja fysiikka sekä koko reaaliaineiden kirjo. Lisäksi kaikilta pitäisi edellyttää kuuden aineen kirjoittamista yo-kirjoituksista."

"--- sadaan vaan lisää perässävedettäviä sakkia tähän yhteiskuntaan. Entisissäkin on jo tarpeeksi. Ja miksi noita kädentaitoaineita pitäsi muka lukiossa painottaa? Eivätkö ne ole juuri sitä tyypillistä ammattikoulusisältöä, jota voidaan tarjota käytännöliisiin ammatteihin orientoituville nuorille?"

Nyt pitäisi muistaa, että ammattikouluja reivataan siihen suuntaan, että teoriasta kiinnostuneet ammattikoululaiset voivat myös kirjoittaa ylioppilaaksi, saada tavallista vahvemmat eväät englannissa, äidinkielessä ja matematiikassa, jotta he voivat jatkaa ammattikorkeaväylää pitkin.

Pitäisi myös muistaa, että lukiossakin on tärkeää persoonallinen kasvu, johon tarvitaan teoria-aineiden ohella myös mahdollisuutta valita liikuntaa, taideaineita, jopa taitoaineita. Lukiotaustalla hakeudutaan myös esim. musiikkiterapeutin tai kulttuuritulkin ammattialoille, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja ihmisyys ovat lukiossakin tärkeitä.

Valinnaisuus on erinomainen lähtökohta lukiolle. Siihen kuuluu ruotsin valinnaisuus.

Viimeistään lukiossahan oppilaan pitäisi saada olla oman opiskelunsa subjekti, ei objekti!
Ja kyllähän 70 %:n osoittama passiivinen vastarinta osoittaa, että subjekteja he ovat,
vaikka RKP edelleen haluaa pitää heidät objekteina!

http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=5691914

Hallituksen vastaus ongelmaan on surkuhupaisa:
Kun pakkoruotsi vuonna 2016 aiennetaan ala-asteelle, ongelmat ratkeavat!

KIRJALLINEN KYSYMYS 852/2012 vp
Pakkoruotsin poistaminen korkeakouluista

Vastauksena kysymykseen voi todeta, että hallitus
on tietoinen kyseisestä ongelmasta ja on etsinyt
jo aktiivisesti keinoja sen ratkaisemiseksi,
jotta ruotsin kielen opetus ja oppiminen parantuisi,
joka on ollut hallituksen ensisijainen tavoite.
Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta
28.6.2012. Uudistuksessa kieliohjelmia
monipuolistetaan ja B1-kielen opetusta varhennetaan
alkamaan kuudennella vuosiluokalla."

Aikaisemmin toisessa ketjussa mainitsemani vapautus olisi
SUBJEKTIIVINEN OIKEUS KIELTÄYTYÄ RUOTSISTA!

Jossainhan on mainittu "subjektiivinen oikeus oppia ruotsia"--
Ilman mitään lainmuutoksia voisi ohjeistaa mahdolliseksi
SUBJEKTIIVINEN OIKEUS KIELTÄYTYÄ RUOTSISTA

JV Lehtonen kirjoitti: Hallituksen vastaus ongelmaan on surkuhupaisa:
Kun pakkoruotsi vuonna 2016 aiennetaan ala-asteelle, ongelmat ratkeavat!

Eli suomeksi sanottuna oikea ratkaisu bantukoulun ongelmiin on bantukoulujärjestelmän ja siihen liittyvien lakien purkaminen, eikä lain valvonnan tiukentaminen tai järjestelmän pönkittäminen. Tähän tuntuu lähes kaikki kysymykset palautuvan.

Subjektiivinen oikeus tarkoittaa käytännössä valinnanvapautta. On oikeus johonkin, mutta ei ole pakkoa.

Kansalaisaloite http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi ajaa valinnanvapauden lisäämistä eli subjektiivisen oikeuden käyttöönottoa ruotsin kielen opiskelussa: niille, jotka haluavat opetella ruotsia, annetaan siihen mahdollisuus, mutta ketään ei pakoteta väkisin opettelemaan ruotsia.

Ehkä subjektiivisesta oikeudesta puhuminen saa ihmiset nykyistä paremmin ymmärtämään, mistä on kysymys pakkoruotsin lakkauttamisessa ja halussa muuttaa ruotsi valinnaiskieleksi. On kysymys itsemääräämisoikeudesta ja valinnanvapaudesta.

NRR kirjoitti: Miten käy hallitusohjelman Ahtisaaripaperin, jossa on edelleen vaatimus kolmesta pakollisesta kielikokeesta yo-kirjoituksiin, useimmille se merkitsisi pakollisia kokeita äidinkieli, englanti, ruotsi. Vain kaikkein kielilahjakkaimmat kolmen vieraan kielen lukijat voisivat vaihtaa ruotsin johonkin muuhun.

Kolmen kielen lukeminen lukiossa ei ole mitenkään harvinaista. Kun itse kävin lukion vuosituhannen vaihteessa niin suurin osa luki silloin kolmatta kieltä joka useimmilla oli saksa. Tosin kaikki eivät sitä kuitenkaan kirjoittaneet, arvioisin että ehkä puolet kirjoitti sen. Vielä 1980-luvulla kolmen kielen lukeminen oli pakollista lukiossa. Mielestäni ei olisi välttämättä huono uudistus jos lukiossa olisi nykyäänkin kolme pakollista kieltä. Nykyään oppilaat menevät siitä mistä aita on matalin eivätkä valitse ylimääräisiä kieliä. Suomalaisten kielitaito on supistumassa pelkkään englantiin. Lukioon menijät ovat kuitenkin valikoitunut joukko joille kielten opiskelu yleensä ei ole ylivoimaista.

Itse kirjoitin kolme kieltä: ruotsin, englannin ja saksan. Ruotsi oli silloin vielä pakollinen ja saksan kirjoitin ylimääräisenä. Englannin valitsin pakolliseksi vieraaksi kieleksi.

thmas kirjoitti:Vielä 1980-luvulla kolmen kielen lukeminen oli pakollista lukiossa.

Ei ollut kuin humanistisella linjalla.

thmas kirjoitti: Mielestäni ei olisi välttämättä huono uudistus jos lukiossa olisi nykyäänkin kolme pakollista kieltä.

Tekisi lukiosta tyttökoulun ja humanistien hautomon.

thmas kirjoitti: Nykyään oppilaat menevät siitä mistä aita on matalin eivätkä valitse ylimääräisiä kieliä.

Kielet eivät ole se oleellisin osa sivistystä ja ajattelun taitoja. Itse asiassa kielet ovat tärkeitä vain niille, joille kielten oppiminen on helppoa eikä näin ollen ole tärkeämmistä aihealueista pois.

thmas kirjoitti: Suomalaisten kielitaito on supistumassa pelkkään englantiin.

Esimerkiksi teknisillä aloilla hyvä englanti on täysin riittävä kielitaito useimmille.

thmas kirjoitti: Lukioon menijät ovat kuitenkin valikoitunut joukko joille kielten opiskelu yleensä ei ole ylivoimaista.

Valikoitunut sillä tavoin, että ovat kiinnostuneita muusta kuin käytännönläheisestä toiminnasta. Mikään taidoiltaan, taipumuksiltaan ja tavoitteiltaan yhtenäinen joukko lukiolaiset eivät ole. Heidän keskuudessaan on niin huippufyysikko, taiteilija kuin tuleva historiaa harrastava koti-isäkin.

50-60-luvulla luettiin matematiikkalinjallakin kolmea kieltä. Kielilinja luki lisäksi (poikalyseossa) latinaa. Itselläni pitkä saksa ja lyhyt englanti, jonka myös kirjoitin. Molemmat tärkeitä opintojen kannalta Polilla ja siihen aikaan vielä saksaa pidettiin tärkeämpänä tekniikan kielelenä kuin englantia. Saksa on ollut myös tärkeä työkieleni vuosikymmenten ajan, toki englannin merkityksen koko ajan lisääntyessä. Lukioaikana italiaa harrastusmielessä ja myöhemmin ranskaa ja venäjää, joita viime mainittuja ehdin käyttää myös työelämässä. Tyttärenpoika eka lukiovuonna otti ylimääräisenä venäjän ja saksan alkeet, toisen lukiovuonna vsataavasti espanjan saadaakseen tuntumaa. Biologia ja psykologia olivat lukioaikanani valinnaisia keskenään. Parempi olisi ollut saada perustiedot molemmista huuhaadogmatiikan asemesta.

thmas kirjoitti: Suomalaisten kielitaito on supistumassa pelkkään englantiin. Lukioon menijät ovat kuitenkin valikoitunut joukko joille kielten opiskelu yleensä ei ole ylivoimaista..

Tarkoitit varmaan sanoa, että kielitaito on pakolla supistettu kolmeen kieleen: suomeen, ruotsiin ja englantiin. Edellisistä englantia käytetään ulkomaalaisten kanssa toimittaessa ja suomea kotimaassa.