vapaakielivalinta.fi

Kuulin, ettei ainakaan Sveitsissä ole korkeakouluopiskelijoilla mitään pakollista virkakielikoetta, siis saksankielisillä pakkoranskaa tai päinvastoin.
Onko missään meidän pakkovirkaruotsiamme vastaava järjestely, jossa kaikki maan omat kansalaiset ovat velvollisia suorittamaan vähemmistökielen opinnot saadakseen akateemisen tutkinnon?

Ehkä Islannissa on pakkotanska niissä tutkinnoissa, joita tuolla vähäväkisellä maalla on itse tarjota kansalaisilleen?

Opettajalehdessä vuosi sitten kirjoitettiin islantilaisten pakkotanskasta ihaillen ja ymmärtäen – pakkoruotsikeskusteluahan lehti on välttänyt:

”Islannissa tanskan kieli on pakollinen oppiaine. Tanskanvihaajiin maassa ei silti törmää, vaan hiukan vastahankaiset koululaisetkin ymmärtävät kielen avaamat mahdollisuudet.”

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/ ... 161781.htm

Pakkotanskan taustoista kerrotaan tutunoloisesti:
- Islanti on saarena ja erikoisen kielen vuoksi eristyksissä, Pohjola on sentään lähellä.
- Maa on kuulunut Tanskaan yli 500 vuotta.
- Tanska on islantilaisille portti paitsi heidän omaan historiaansa, myös yliopistoihin ja työpaikoille muissa Pohjoismaissa.
- Kun tulee lama, mennään Pohjolaan töihin.
Mutta oleellisista oleellisin on tämä
- Islannilla ei ole ollut varaa perustaa joka alalle omia tiedekuntia tai muuta korkeampaa opetusta, joten he kouluttautuvat usein muissa Pohjoismaissa. Islantilaiset voivat toki mennä opiskelemaan muuallekin kuin Tanskaan, mutta esimerkiksi USA:ssa koulutus on kallista eikä siihen aina saa islantilaista opintolainaa.

Islannin kieli on kuulemma vaikea jopa syntyperäisille puhujille. Siksi kouluun mennään jo kuusivuotiaina, painotetaan äidinkieltä ja vieraiden kielten opiskelu aloitetaan vasta kuudennella luokalla. Englanti on ensimmäinen kieli mutta tanskakin alkaa jo seitsemännellä. Tanskanopettajat kyllä haluaisivat varhaistaa opetusta, ”kun lapsilla on vielä tallella synnynnäinen taipumus omaksua kieliä ja niiden ääntämistä”. Opetusministeri on ehdottanut tanskan lisäämistä lukioasteella (Apua, meillä on lukiouudistus tulossa).

Ohimennen sivutaan kritiikkiä: monen mielestä kuulemma kieliä opetetaan maassa liikaa ja kovia aineita liian vähän mutta pakkotanskaa ei kuulemma vastusteta.

"Kun kielet tulevat oppilaiden elämään, he ovat siinä iässä, jossa on melkoisen vaikeaa saada heidät näkemään mitään positiivista koulunkäynnissä", oppilaiden asenteita tutkinut professori "naurahtaa". Hän kuitenkin myöntää, että todella moni oppilas ilmoittaa inhoavansa tanskan opiskelua. Todelliset asenteet ovat professorin mukaan kuitenkin lähes aina myönteisempiä kuin kyselyvastausten perusteella voisi olettaa. Niin, niin, näinhän meilläkin käsitellään asenteita pakkoruotsiin.

Artikkelissa haastateltiin nuoria, jotka muistelivat, että tanskan opinnot olivat tylsiä. Ei opittu puhumaan, mutta vähän ymmärtämään. Kaikki kuulemma kannattavat kuitenkin jonkin pohjoismaisen kielen opintoja, koska nuoret päätyvät aina joksikin aikaa muualle Pohjolaan opiskelemaan ja töihin. Pakkotanskan sijaan voi lukea norjaa tai ruotsia, jos on jo ehtinyt oppia näiden kielten alkeet kotona.

Tietysti islantilaisten tilanne on tyystin toinen kuin suomalaisten, tätä vain ei tekstissä korosteta vaan vaimennetaan.

Tanska tukee islantilaisten pakkotanskaa: ”Islantiin on saatu tanskalaisia kiertäviä opettajia, jotka esittelevät lapsille laadukasta tanskalaista rokkia ja rappia, elokuvia, tv-ohjelmia ja nuorisolehtiä. Tämän on huomattu selvästi lisänneen tanskan kielen kiinnostavuutta lasten silmissä.” (NRR: Svenska.nu hakenee oppinsa täältä.)

Nyt tanska ei kuulemma ole enää pakollista yo-kirjoituksissa ja opetuskin on kuulemma entistä elämyksellisempää, kirjallisen ilmaisun sijaan painotetaan ymmärtämistä: ”On siirrytty lukuaineesta kommunikaatioaineeseen.”

Tanskan kielen taito on vaatimus julkisissa viroissa.

(Artikkelissa asiaa ei mainita, mutta sen pohjoismaisuutta ihannoiva kirjoittaja on nettitietojen mukaan asunut yli kolmekymmentä vuotta Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa, toki nyt asuu Suomessa.)

NRR:

Vaikea olla kokematta, että tässä puhutaan itse asiassa pakkoruotsista, sen ”tarpeesta”, sen ”elävöittämisestä”, sen muuttamisesta ”kommunikaatioaineeksi”, pyritään kuittaamaan lasten ja nuorten kokemukset vain ikäkauden tahmeudeksi, ymmärretään varhaistamista ja alleviivataan hallinnon viisautta, kun pakkoa ei höllätä vaan sitä vahvistetaan.

Aika kaukaa täytyy asiaa kiertää...

Islantilaisten tilanne on tyystin toinen kuin suomalaisten. Islanti on nuori valtio, jossa puhutaan fornnordiskalle pohjaavaa kieltä ja joka todella pienen väestömäärän vuoksi ei pysty edes ylläpitämään omaa korkeakoululaitosta ja tukeutuu siksi kulttuuriseen yhteyteen entisten emämaidensa kanssa.

Islantilaisia on 300 000 ja skandinaaveja n. 20 miljoonaa. Vertailukohta olisi sama, jos meillä suomalaisilla (yli 5 miljoonaa) olisi rinnalla yli 300 miljoonainen karjalankielinen Karjala. Veto Karjalaan voisi olla kova, mutta silloinkin meillä olisi valmius itse hoitaa koulutus ja tutkimus, eikä mitään tarvetta pakkokarjalalle olisi.

Eipä tule mieleen. Etelä-Afrikassa pakotettiin bantukouluissa lukemaan afrikaansia, mutta vaatimuksesta luovuttiin ilmeisesti jo 70-luvulla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Bantu_Education_Act,_1953

n 1976, the Afrikaans Medium Decree of 1974, which forced all black schools to use both Afrikaans and English as languages of instruction beginning with the last year of primary school, led to the Soweto Uprising in which more than 575 people died, at least 134 of them under the age of eighteen.[3][5]

The act was repealed in 1979 by the Education and Training Act, 1979, which continued the system of racially-segregated education. Segregation became unconstitutional after the introduction of the Interim Constitution in 1994, and most sections of the Education and Training Act were repealed by the South African Schools Act, 1996.

Hallitus sääteli bantukoulutuksen sisältöä, ja koulukirjat sisälsivät yleisesti sellaisia lauseita kuin "Kafferi on varastanut veitsen, tämä kafferi on laiska"

Vielä nykyäänkin joissain maissa opetetaan, että "suomalainen on laiska" tai "päissään tappaminen on suomalaisten geneettinen erityispiirre" tai "suomalainen on sivistymätön ja vähäisen sivistyksensäkin hän on oppinut ruotsalaisilta" tai "suomalainen on rasisti" jne....

Onneksi tällaisia maita ei ole enää montaa.

Irlannissa iiri varmaan on vastaava- mutta sehän on Irlannin alkuperäiskieli..kotoperäinen kieli.
Suomessa ruotsi ei ole kotoperäinen kieli.

Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina".
Käytännössä "aina" tarkoittaa kaikkien muiden kielten paitsi alkuperäiskielten kohdalla sitä,
että niiden juuret ulottuvat esihistoriallisen ajan muuttoliikkeisiin, joista pohjimmiltaan tiedetään varsin vähän.

Iirin kielen kirjallinen historia ulottuu kolmentoista vuosisadan taakse.
Iiri on niin vanha sivistyskieli, että "nykyiirin" katsotaan alkavan jo 1100-luvulta.
Klassisen uusiirin kausi kesti 1600-luvulle, jolloin englantilaiset murskasivat iirin kieltä puhuneen
vanhan ylimystön ja korvasivat sen englantia puhuvilla siirtolaisilla.

Tämän analogian mukaan Suomessa tulisi korkeakouluissa opiskella pakkosaamea, ei pakkoruotsia!

JV Lehtonen kirjoitti:Irlannissa iiri varmaan on vastaava- mutta sehän on Irlannin alkuperäiskieli..kotoperäinen kieli.
Suomessa ruotsi ei ole kotoperäinen kieli. ---
Tämän analogian mukaan Suomessa tulisi korkeakouluissa opiskella pakkosaamea, ei pakkoruotsia!

Eivät esivanhempamme pari sataa vuotta sitten puhuneet saamea, joten ei verrata.
Kaiken lisäksi se, että irlantilaisten äidinkieli onkin usein englanti, joka itsessään avaa ovet maailmalla, tekee mahdolliseksi pienen esivanhempien kielen suojelun ja elvyttämisen.

Wikistä ei löydy tarkkaa tietoa. Tiedän entuudestaan, että ainakin vapautukset ovat käytössä iirin suhteen ja moni joka on saanut vapautuksen iiristä lukeekin esim. saksaa tai ranskaa sen sijaan.

Wikipedia kertoo mielenkiintoista tarinaa:

The Irish language is a compulsory subject in government-funded schools in the Republic of Ireland and has been so since the early days of the state. At present the language must be studied throughout secondary school, but students need not sit the examination in the final year.

In recent years the design and implementation of compulsory Irish have been criticised with growing vigour for their ineffectiveness. In March 2007, the Minister for Education, Mary Hanafin, announced that more attention would be given to the spoken language ---

There are third level courses offered in Irish at all universities (UCC, TCD, UCD, DCU, UL, NUIM, NUIG, UU, QUB). (ei tietoa pakosta?)

In 2005 Enda Kenny, leader of Fine Gael, called for the language to be made an optional subject in the last two years of secondary school. Mr Kenny, despite being a fluent speaker himself (and a teacher), stated that he believed that compulsory Irish has done the language more harm than good. The point was made again in April 2010 by Fine Gael's education spokesman Brian Hayes, who said that forcing students to learn Irish was not working, and was actually driving young people away from real engagement with the language. The question provoked a public debate, with some expressing resentment of what they saw as the coercion involved in compulsory Irish. The party now places primary emphasis on improved teaching of Irish, with greater emphasis on oral fluency rather than on the rote learning that characterises the current system. It is intended that Irish will become optional after ten years' experience of the new curriculum.

In 2009 almost 14,000 Leaving Certificate students chose not to sit Irish exams, and the numbers opting out are increasing by 600 a year.

In 2007 the Government abolished the requirement for barristers and solicitors to pass an Irish examination. A Government spokesman said it was part of a move to abolish requirements which were no longer practical or realistic.

http://en.wikipedia.org/wiki/Status_of_ ... h_language

Folktingetin sivuilla kerrotaan, että "Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa".
http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

Sveitsissä ei virkapakkokieltä ole, sen tiedän.

Luxemburg on oikeastaan pelkkä kaupunki, joka tarvitsee ympäröivien kulttuurialueiden koulutusmahdollisuuksia aivan kuten islantilaisetkin. Wikin mukaan "Luxemburgin kieli kuuluu saksan läntisiin keskimurteisiin --- muistuttaa paljon muun muassa Kölnissä puhuttua niin sanottua ripuaarin murretta. Luxemburgin kielessä käytetään paljon ranskasta omaksuttuja lainasanoja, koska ranskalla on Luxemburgin valtiossa vahva asema muun muassa lainsäädännössä ainoana kielenä."

Onko Belgiassa pakkovirkakielet?

Belgian kielitilanne vain ei mitenkään vastaa Suomea. Wikin mukaan "Belgiassa on kolme virallista kieltä, hollanti, ranska ja saksa. Kullakin kielellä on hallinnollisesti itsenäisen kieliyhteisön asema. Kieliyhteisöt vastaavat muun muassa koulutuksesta ja kulttuurista. Kielistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät. Hollanninkielisillä alueilla elää 58 % väestöstä, ranskankielisillä 31 %, kaksikielisen Brysselin asukkaita on 10 % ja saksankielisiä n. 0,7 % asukkaista. Koska kielikysymykset ovat herkkiä ja riitaisia, Belgian väestönlaskennoissa ei vuoden 1961 jälkeen ole kysytty, mitä kieltä kansalaiset puhuvat. Ethnologue-kirjan mukaan suuri osa (noin kuusi miljoonaa) hollanninkielisiksi laskettavista belgialaisista puhuu flaamin murretta, vuoden 1987 arvion mukaan 4,6 miljoonaa varsinaista hollantia. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt vallonin kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Noin 600 000 puhuu saksan sukuista limburgin kieltä tai murretta. Vuonna 1987 saksankielisten määräksi arvioitiin 150 000."

Kanadassakin käydään samanlaista keskustelua ranskan asemasta, vaikka meille yritetään väittää, että
pakkokielen vastustus olisi jonkinlainen "suomalainen geneettinen erityispiirre"!

Kanadassa sentään ranskankielisiä on 25 %.

If you force it on someone, they won’t do it. If you give them a path, their decision will decide their own destiny.

The reason why we aren’t “forced” in the U.S. is because English is the only language there. French is one of the languages. It doesn’t necessarily count. I’m saying French should be a choice and if it is a choice then I think more people would react positively towards it. The reason why a lot of people in America want to learn a language when they get to high school or something is because it will only consume to the max. 4 years and it’s a choice. If you want to keep your options open from the time of being a fourth grader then you can do so and take french. It’s all up to you (or your family). It’s won’t remove any Canadian culture, because seriously, we don’t even have one!

http://www.cbc.ca/news/canada/calgary/c ... -1.1042799

Wikissä on näköjään artikkeli ”Virallisten kielten opetus eri maissa”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viralliste ... eri_maissa

Virallisten kielten opetus eri maissa on sellaisten kielten opetusta kouluissa, jotka ovat kyseisen maan virallisia kieliä. Vähemmistöasemassa olevien virallisten kielten tai osan virallisista kielistä pakollinen opiskelu on käytäntö useissa monikielisissä maissa. Eri maiden kielipoliittisten tilanteiden vertailu on vaikeaa maiden erilaisten kielisuhteiden ja historioiden vuoksi. Esimerkiksi Kanadan Ontariossa maan toisen virallisen kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Irlannissa puolestaan iirin opetuksen päätarkoituksena on ollut maassa aikaisemmin laajalti käytetyn kielen elvyttäminen.


Belgia (hollanti, ranska, saksa)

Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.

Etelä-Afrikka (englanti, afrikaans, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda)

Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.

Irlanti (englanti, iiri)

Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.

Islanti (vain islanti virallinen, pakollisena tanska tai jokin muua skandinaavinen kieli)

Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä. [Pienenä kansana, määrältään kutakuinkin yhtä suuri kuin suomenruotsalaisten vähemmistö, islantilaiset eivät voi tarjota kaikilla aloilla kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoa, on nojattava Skandinavian koulutus- ja asiantuntijaverkostoihin.]

Kanada (englanti, ranska)

Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.

Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.

Norja (kirjanorja, uusnorja)

Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.

Suomi (suomi, ruotsi)

Suomella on kaksi "kansalliskieltä", suomi ja ruotsi. Lisäksi saamella (käytännössä pohjois-, inarin- ja koltansaame), romanilla ja suomalaisella viittomakielellä on perustuslaissa mainittu erityisasema.

Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa. Muiden kielien puhujat opiskelevat jompaa kumpaa kansalliskieltä joko äidinkielenä, toisena kielenä tai omalle ryhmällä (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) suunnatun opetussuunnitelman mukaan.

Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisten opetus näiden omalla äidinkielellä. Saamen kieltä opetetaan lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Muita perustuslaissa mainittuja kieliä voi opiskella äidinkielenä joissakin kouluissa.

Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)

Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti.

Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa.

---

Eikä sanaakaan pakkovirkakielistä paitsi Suomessa (kohta Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa.)

Suomen tilanne on erilainen siksikin, etteivät pakolliset kielet ole maailmankieliä, eivät sukua toisilleen eivätkä maan enemmistön esivanhempien elvytettäviä kieliä)

Nyt alkaa kyllä epäilyttää, ettei sellaista kaikille oman maan asukkaille pakollista virkakieltä kuin meillä ole missään!

NRR kirjoitti:Nyt alkaa kyllä epäilyttää, ettei sellaista kaikille oman maan asukkaille pakollista virkakieltä kuin meillä ole missään!

Se pointti oikeasti on se "kansalliskieli". Ja siksi keskustelu menee sinne alueelle missä natsitellaan.

Eero Nevalainen kirjoitti:

NRR kirjoitti:Nyt alkaa kyllä epäilyttää, ettei sellaista kaikille oman maan asukkaille pakollista virkakieltä kuin meillä ole missään!

Se pointti oikeasti on se "kansalliskieli". Ja siksi keskustelu menee sinne alueelle missä natsitellaan.

Ymmärrän. Mutta nyt pitäisi näyttää selvästi, miten oudossa tilanteessa lapsemme ja nuoremme ovat muiden maiden lapsiin ja nuoriin verrattuna.

Haluaisin todella tietää, onko missään pakkovirkakieltä kaikille maan omille yliopisto-opiskelijoille.

Jonkun opiskelijajärjestön pitäisi selvityttää tämä.

NRR kirjoitti:Ehkä Islannissa on pakkotanska niissä tutkinnoissa, joita tuolla vähäväkisellä maalla on itse tarjota kansalaisilleen?
---
Artikkelissa haastateltiin nuoria, jotka muistelivat, että tanskan opinnot olivat tylsiä. Ei opittu puhumaan, mutta vähän ymmärtämään. Kaikki kuulemma kannattavat kuitenkin jonkin pohjoismaisen kielen opintoja, koska nuoret päätyvät aina joksikin aikaa muualle Pohjolaan opiskelemaan ja töihin. Pakkotanskan sijaan voi lukea norjaa tai ruotsia, jos on jo ehtinyt oppia näiden kielten alkeet kotona.
---
Tanskan kielen taito on vaatimus julkisissa viroissa.

Olen pohtinut tätä. Vaikka tanska on vaatimus julkisiin virkoihin, kouluissa on kuitenkin paljon niitä, jotka lukevat tanskan sijaan norjaa tai ruotsia. Olisi outoa, jos heilläkin olisi yliopistotasolla pakkovirkatanska. Pakkovirkaruotsi tai pakkovirkanorja ei tietenkään ole tarpeen, koska noita kieliä ei viroissa vaadita. Epäilen, ettei siis islantilaisissa yliopistoissa ole ainakaan kaikilla linjoilla pakkovirkatanskaa. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa siitä ei ainakaan mainittu sanaakaan tai siitä, että vaatimukset olisivat erilaiset ulkomaalaisille kuin islantilaisille.

Hmm. Opiskelevatko islantilaiset tanskaa sen takia, että he voivat palvella tanskalaisia tanskaksi.
Suomessa pakko-opiskellaan ruotsia sen takia, että voidaan palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi.

Juurakko-Paavolan tutkimus (haastattelu Sisuradiossa vahvistaa tämän)
ei siis ole minun "aggressiivinen kommenttini"

"Tämä on vakavasti otettava ongelma ja mielestäni nyt pitäisi ryhtyä konkreettisiin toimiin,
ettei kävisi niin, että tulevaisuudessa palveluita ei ole saatavilla ruotsin kielellä,
sanoo raporttia laatimassa ollut tutkijayliopettaja Taina Juurakko-Paavola."

http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=5691914

JV Lehtonen kirjoitti:Hmm. Opiskelevatko islantilaiset tanskaa sen takia, että he voivat palvella tanskalaisia tanskaksi.

Ei vaan siksi, että heillä ei ole oikeutta vaatia, että Tanskassa heitä palvellaan islanniksi.
He ovat liian pieni kansa pystyäkseen tarjoamaan omilleen koulutusta kaikilla aloilla ja tasoilla, useimmat kouluttautuvat ainakin osittain Tanskassa. He ovat myös liian pieni kansa omatakseen erityisasiantuntijuutta joka asiassa, asiantuntija-apua tarvitaan Tanskasta.

NRR kirjoitti:

JV Lehtonen kirjoitti:Hmm. Opiskelevatko islantilaiset tanskaa sen takia, että he voivat palvella tanskalaisia tanskaksi.

Ei vaan siksi, että heillä ei ole oikeutta vaatia, että Tanskassa heitä palvellaan islanniksi.
He ovat liian pieni kansa pystyäkseen tarjoamaan omilleen koulutusta kaikilla aloilla ja tasoilla, useimmat kouluttautuvat ainakin osittain Tanskassa.
He ovat myös liian pieni kansa omatakseen erityisasiantuntijuutta joka asiassa, asiantuntija-apua tarvitaan Tanskasta.

Heitähän on kaiketi noin 300 000, tanskalaisia lienee viitisen miljoonaa.
Minusta olisi kyllä suuri rikkaus Tanskalle, jos kaikki tanskalaiset lukisivat opintojen kaikilla asteilla islantia.
300 000 ei ole mikään pieni väkiluku! Olisiko kenellekään tanskalaiselle haittaa islannin osaamisesta ?
EI OLE.