Ruotsin kieli kantaa ja velvoittaa
Lähetetty: 06.11.2013 10:39
Pekka Fredriksson kirjoittaa aamun Kalevassa ”Ruotsin kieli kantaa ja velvoittaa”. Fredriksson on lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Oulussa. Jutussa hän kiinnittää huomiota vakavaan ongelmaan:
Huoleni kohdistuu lukiolaisten innottomuuteen ruotsin opiskelussa. Sen jälkeen, kun pakollinen ruotsin koe poistettiin ylioppilaskirjoituksista, opiskelu on laantunut, kurssimäärät ovat supistuneet ja kielitaito on mainittavasti heikentynyt. Näin on tapahtunut myös Oulun lukioissa. Opettajat ovat viestineet siitä, että nuorten motivointi ruotsin opintoihin on vaikeaa ja opetukseen käytettävästä ajasta lohkeaa iso osa opiskelun tarpeellisuuden perustelemiseen.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää! Korkeakoulut ovat nyttemmin yhä laajemmin joutuneet jakamaan saman huolen. Esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoista jopa useilla sadoilla nuorilla valmistuminen roikkuu puuttuvasta kielitaitolain mukaisesta kelpoisuuskokeen suorittamisesta. Ruotsin kieli kun on pakollinen kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa eikä ketään vapauteta tutkintoon kuuluvista ruotsin opinnoista.
Onkin käynyt niin, että yliopisto-opiskelijat joutuvat palaamaan takaisin lukioon ruotsin tunneille. Oulun kaupungin lukiotoimen ja yliopiston kieliyhteistyösopimuksen puitteissa aikuislukio on käynnistänyt ruotsin kursseja korkeakouluopiskelijoille, jotta he pystyisivät läpäisemään tutkintovaatimukset ja valmistuisivat. Kuluvan syksyn lukiokursseilla puurtaa jo 260 yliopisto-opiskelijaa. Yhteistyö on voimaa, mutta tällainen järjestely olisi tietysti vältettävissä, jos nuoret opiskelisivat ruotsia innokkaasti jo peruskoulussa ja lukiossa!
Löytyisiköhän tähän ongelmaan joku muukin ratkaisu?
Huoleni kohdistuu lukiolaisten innottomuuteen ruotsin opiskelussa. Sen jälkeen, kun pakollinen ruotsin koe poistettiin ylioppilaskirjoituksista, opiskelu on laantunut, kurssimäärät ovat supistuneet ja kielitaito on mainittavasti heikentynyt. Näin on tapahtunut myös Oulun lukioissa. Opettajat ovat viestineet siitä, että nuorten motivointi ruotsin opintoihin on vaikeaa ja opetukseen käytettävästä ajasta lohkeaa iso osa opiskelun tarpeellisuuden perustelemiseen.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää! Korkeakoulut ovat nyttemmin yhä laajemmin joutuneet jakamaan saman huolen. Esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoista jopa useilla sadoilla nuorilla valmistuminen roikkuu puuttuvasta kielitaitolain mukaisesta kelpoisuuskokeen suorittamisesta. Ruotsin kieli kun on pakollinen kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa eikä ketään vapauteta tutkintoon kuuluvista ruotsin opinnoista.
Onkin käynyt niin, että yliopisto-opiskelijat joutuvat palaamaan takaisin lukioon ruotsin tunneille. Oulun kaupungin lukiotoimen ja yliopiston kieliyhteistyösopimuksen puitteissa aikuislukio on käynnistänyt ruotsin kursseja korkeakouluopiskelijoille, jotta he pystyisivät läpäisemään tutkintovaatimukset ja valmistuisivat. Kuluvan syksyn lukiokursseilla puurtaa jo 260 yliopisto-opiskelijaa. Yhteistyö on voimaa, mutta tällainen järjestely olisi tietysti vältettävissä, jos nuoret opiskelisivat ruotsia innokkaasti jo peruskoulussa ja lukiossa!
Löytyisiköhän tähän ongelmaan joku muukin ratkaisu?
