kaksikielinen koulu uhka suomenruotsalaisten identiteetille?
Lähetetty: 03.11.2013 12:41
Svenska Ylen sivuilla on taas keskustelua kaksikielisistä kouluista:
Helsingin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Johan Ekman sanoo, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että olisi riskialtista mennä sormeilemaan sitä:
- Minusta ei ole syytä muuttaa ehdottomasti tärkeintä asiaa ruotsinkielisen väestön kielellisen identiteetin tukemisessa. Voimme tehdä suomenkielisten kanssa yhteistyötä, mutta emme tarvitse niin radikaaleja tapoja, että ne ajan mittaan aiheuttaisivat uhan maan kaksikielisyydelle ja ruotsinkieliselle vähemmistölle.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/3 ... iga-skolor
Eräs kommentoija vastaa (tässä käännös ruotsista):
JE painottaa, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että on riskialtista mennä sormeilemaan sitä. Tässä osa totuutta: Miten voi opettaa lapsia olemaan kansallisuudeltaan suomenruotsalaisia (nationalistiska finlandsvenskor), jos joukossa on suomenkielisiä?
Kukaan ei sano, että kaikkien ruotsinkielisten koulujen tulisi olla kaksikielisiä. Puhutaan yhdestä koulusta, joka olisi kuin venäläinen tai ranskalainen koulu Suomessa. Uskallan väittää, että myös niiden joukossa, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään on edelleen ihmisiä, joiden mielestä kieli on tapa ilmaista itseään eikä kyse ole niinkään identiteetistä. Onko tämä [yksinkielisesti ruotsinkieliset koulut] nyt tapa pitää kaikki lampaat laumassa?
JE sanoo myös, että ne jotka suhtautuvat myönteisesti kaksikieliseen kouluun lähtevät yleensä enemmistönäkökulmasta, kun taas hänestä on tärkeää lähteä vähemmistön tarpeista. Koko kielipolitiikkahan Suomessa lähtee vähemmistönäkökulmasta. Minä haluan, että minä ja lapseni voimme oppia ruotsia, mutta haluan että voimme itse hyötyä siitä ja että se on meidän päätöksemme. Siksi on tärkeää, että meillä suomenkielisillä on mahdollisuus mennä kaksikieliseen kouluun kielinä suomi ja ruotsi, ilman että joku yrittää muuttaa oppilaiden identiteettiä.
Kansallisen identiteetin lisäksi on ehkä muitakin syitä? Ehkä elintasojen ero kieliryhmien välillä. Nyt en puhu yksittäisistä oppilaista. Puhun rahoista, joita kunta tai valtio satsaa lasta kohti ja siitä, miten paljon varoja koulu saa säätiöiltä. Onko vaara, että jos koulu on kaksikielinen, joitakin muruja näistä summista menee suomenkielisten hyödyksi.
Lopuksi painotan, että katson keskustelun kaksikielisistä kouluista alentavaksi meidän suomenkielisten kannalta. Ei pidä puhua yhteistyöstä suomenkielisten kanssa, jos se tarkoittaa vain yhteistyötä teidän ehdoillanne.
Helsingin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Johan Ekman sanoo, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että olisi riskialtista mennä sormeilemaan sitä:
- Minusta ei ole syytä muuttaa ehdottomasti tärkeintä asiaa ruotsinkielisen väestön kielellisen identiteetin tukemisessa. Voimme tehdä suomenkielisten kanssa yhteistyötä, mutta emme tarvitse niin radikaaleja tapoja, että ne ajan mittaan aiheuttaisivat uhan maan kaksikielisyydelle ja ruotsinkieliselle vähemmistölle.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/3 ... iga-skolor
Eräs kommentoija vastaa (tässä käännös ruotsista):
JE painottaa, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että on riskialtista mennä sormeilemaan sitä. Tässä osa totuutta: Miten voi opettaa lapsia olemaan kansallisuudeltaan suomenruotsalaisia (nationalistiska finlandsvenskor), jos joukossa on suomenkielisiä?
Kukaan ei sano, että kaikkien ruotsinkielisten koulujen tulisi olla kaksikielisiä. Puhutaan yhdestä koulusta, joka olisi kuin venäläinen tai ranskalainen koulu Suomessa. Uskallan väittää, että myös niiden joukossa, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään on edelleen ihmisiä, joiden mielestä kieli on tapa ilmaista itseään eikä kyse ole niinkään identiteetistä. Onko tämä [yksinkielisesti ruotsinkieliset koulut] nyt tapa pitää kaikki lampaat laumassa?
JE sanoo myös, että ne jotka suhtautuvat myönteisesti kaksikieliseen kouluun lähtevät yleensä enemmistönäkökulmasta, kun taas hänestä on tärkeää lähteä vähemmistön tarpeista. Koko kielipolitiikkahan Suomessa lähtee vähemmistönäkökulmasta. Minä haluan, että minä ja lapseni voimme oppia ruotsia, mutta haluan että voimme itse hyötyä siitä ja että se on meidän päätöksemme. Siksi on tärkeää, että meillä suomenkielisillä on mahdollisuus mennä kaksikieliseen kouluun kielinä suomi ja ruotsi, ilman että joku yrittää muuttaa oppilaiden identiteettiä.
Kansallisen identiteetin lisäksi on ehkä muitakin syitä? Ehkä elintasojen ero kieliryhmien välillä. Nyt en puhu yksittäisistä oppilaista. Puhun rahoista, joita kunta tai valtio satsaa lasta kohti ja siitä, miten paljon varoja koulu saa säätiöiltä. Onko vaara, että jos koulu on kaksikielinen, joitakin muruja näistä summista menee suomenkielisten hyödyksi.
Lopuksi painotan, että katson keskustelun kaksikielisistä kouluista alentavaksi meidän suomenkielisten kannalta. Ei pidä puhua yhteistyöstä suomenkielisten kanssa, jos se tarkoittaa vain yhteistyötä teidän ehdoillanne.