vapaakielivalinta.fi

Sarja Ruotsiin muuttaneista nuorista suomalaisista ruotsinopetuksen tueksi. Ok.
http://oppiminen.yle.fi/swe

Tökkii vain tämä otsikko:
"Säg aldrig Aldrig. Älä koskaan sano En koskaan. Koskaan ei voi tietää minne elämä heittää."

Kysehän on pakkoruotsin perustelusta.

Siis kun nuori kysyy, mihin pakkoruotsia tarvitaan ja kun nuori vielä toteaa, etteivät muutkaan ole tarvinneet pakkoruotsiaan - niin hänelle voidaan aina vastata (ja hänen pitää jatkossa itsekin vastata kriitkoille): "et voi tietää". Ikään kuin elämässä koko ajan lurkkisi suuri todennäköisyys päätyä Ruotsiin eikä ole oikeutta sanoa, että lukisi mielummin ranskaa ja päätyisi Pariisiin tai jäisi jopa ihan tähän omaan maahan ja olisi kansainvälinen suomalaiselta pohjalta...

Folktinget antaa perustelut pakolliselle ruotsille:

Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?
http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.

1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.

2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.

3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.

4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).

5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.

6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.

7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.

8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.

9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.

11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.

12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.

13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.

Jaska on kärsivällisesti blogissaan kumonnut nämä kohta kohdalta:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1540

Vai onko ajatuksena, että jos kielelle keksii yli kymmenen markkinointilausetta, kielestä on tehtävä pakollinen?

Folktinget yrittää kumota vapaampaa kielivalintaa puoltavia näkemyksiä ja sortuu kyllä totuuden vääristelyyn.

Folktinget on muovannut seuraavat väitteet purtavakseen:

1. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.
(Tosiasiassa se, mitä kritisoidaan on, että opiskelijoiden tulisi osata äidinkielen lisäksi kolmea vierasta kieltä, jotta maan kielivaranto ei olisi surkean kapea pakkoruotsin viedessä aina yhden paikan paletissa)
2. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta
3. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta
4. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.
5. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.


http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

1. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.

Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa. "Mother tongue plus two" on myös EU:n virallinen tavoite. Viimeisimmän, vuonna 2012 monikielisyyttä mitanneen Eurobarometrin mukaan Alankomaat, Tanska, Luxemburg, kolme Baltian maata, Slovenia ja Malta saavuttivat tavoitteen. Suomi ei kuulunut tähän ryhmään.

Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä kyse on lähinnä maailmankielistä. Belgian kielitilanne käy tuskin malliksi kenellekään. Sveitsissä saksan ja ranskan rinnakkaisuus on toistaiseksi totta, maailmankielinä ne on hyväksytty - lisäksi mitään virkakielipakkoa ei yliopistoilla ole. Luxemburg on vain kaupungin kokoinen alue kahden kielialueen välissä vailla mahdollisuutta järjestää omaa kattavaa koulutusta.

Tässä yhteydessä olisi hyvä tutustua Jaskan esitykseen "Pakkoruotsin EU:n kielibarometrin valossa", missä osoitetaan, miten harhaanjohtavasti ja väärin pakon ymmärtäjät ovat tulkinneet EU:n kieltenopetuksen tulosten kartoituksia.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... in-valossa

2. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta

Mikään ei osoita, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen jonkun toisen kustannuksella. Päinvastoin. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Euroopan komission raportista Study on the Contribution of Multilingualism to Creativity käy ilmi, että varhainen kaksi- tai useampikielisyys johtaa parempaan suorituskykyyn ja luovempaan ajatteluun, helpottaa ongelmanratkaisua sekä johtaa parempaan koulumenestykseen. Pitkällä tähtäimellä kaksikielisyys avaa lapselle mahdollisuuksia ajatteluun, antaa kokemuksia ja edistää mm. monipuolista sosiaalista kanssakäymistä. Tuore artikkeli Time Magazine-lehdessä (29.7.2013) viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat kaksikielisyyden antavan sekä kielellisiä, luovia että sosiaalisia etuja.
Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä.

Pakkoruotsin kohdalla ei puhuta kaksikielisyydestä.

Muutenkin teksti on nyt harvinaisen epäselvää ja sekoittaa asioita toisiinsa. On kuitenkin selvää, että jokainen kieli vaatii työtä ja se työ on jostain pois. Siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se söi ahvenanmaalaisnuorten muun kielitaidon.

Osmo Soininvaara on sanonut "Olisi --- muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pi ... ta-lisata/

Soininvaara kirjoitti myös: "On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen. --- Minun elinaikanani ruotsinkielen tarve on vähentynyt olennaisesti. Kun emme opeta ihmisiä menneisyyttä emmekä edes nykyisyyttä vaan tulevaisuutta ajatellen, uskoisin, että useimmille ruotsinkielen osaamisen merkitys vain vähenee. Kuulostaa hyvältä, että ne, jotka eivät valitse ruotsia joutuisivat valitsemaan sitten jonkin muun kielen sen tilalle. Tai onkohan kuitenkaan? Peruskoulun liika teoreettisuus pudottaa huonommalla lukupäällä varustettuja kelkasta ja syrjäyttää heidän saman tien myös työelämästä. Ilmoitin muuttaneeni kantaani sunnuntaiaukiolossa lähinnä siksi, ettei hävittyjä sotia kannata jatkaa. Tämä kannattaisi kielivähemmistön oikeuksien puolustajienkin ymmärtää."
http://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/

3. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta

Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä. Oikeus omaan kieleen on samanlainen perustavanlaatuinen oikeus kuten esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että maassa on riittävät kielelliset voimavarat. Kaksikielisyys on myös kannanotto maamme pohjoismaisen suuntauksen puolesta. Pohjola on tärkein yhteiskunnallinen ja kulttuurinen viiteryhmämme ja suurin kauppakumppanimme. Molempien kansalliskielten taito tulee nähdä sijoituksena, ei kulueränä.

Pakollisuus ei ollut johdonmukainen seuraus perustuslaista maan viidenkymmenen ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana, miksi se olisi nyt?

Jos tässä on tarkoitus sanoa, että pakkoruotsin hintaa ei saa laskea, koska perustuslaki, koska Norden, koska ruotsinkauppa, niin ei oikeastaan perustella mitään. Ilmoitetaan vain, että omassa maailmankatsomuksessa pakkoruotsi edustaa jotain mittaamattoman arvokasta, jota muunlaisin lähtökohdin ei saa arvioida.

4. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.

Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.

Toistan, että Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se söi ahvenanmaalaisnuorten muun kielitaidon. Folktinget voi jatkaa tästä keskustelua ahvenanmaalaisten kanssa.

Tässä esitetty ajatus, että ruotsin kokeen pakollisuus olisi poistettu muiden kielten tieltä, on valhetta. Ruotsi jäi pakolliseksi kieleksi lukiossa, tilaa muille kielille ei tehty.

Kaikkialla on vieraiden kielten lukeminen vähentynyt sekä englannin merkityksen vuoksi että kouluttautumisen ja arjen muiden vaatimusten nousun vuoksi. Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy kielten osaamattomuuteen tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä". Siis asiaosaamisen painotus on valtava (syystä) ja kielipaletti vaihtoehdoton.
http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/201 ... va-kiinni/

Ja nyt huomio: Ruotsin yo-kokeen ja monen muun kokeen pakollisuutta ei purettu, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle. Perusteet yo-tutkinnon valinnaisuuden lisäämiselle olivat hyvät ja näistä olivat niin ministerit kuin lukioiden rehtorit yhtä mieltä:
- yo-tutkinto oli turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

5. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.

Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, eristäytymiseen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.

Tanskalaiset ja ruotsalaiset nuoretkin puhuvat keskenään englantia. Useimmissa seminaareissa ja tapahtumissa on mukana pohjoismaalaisten lisäksi baltteja ja muita eurooppalaisia ja yhteinen kieli on englanti. Impivaara-Nordenia, jossa kaikki ovat melkein samaa sukua ja melkein samaa kieltä (paitsi suomalaiset) ei enää ole. Norden on oikeasti monikielinen ja kansainvälinen.

Folktinget voisi jatkossa käyttää vaikkapa tätä Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan laatimaa listaa miettiessään vapaaehtoisen ruotsin perusteita.

Pakollinen ruotsin kieli on korvattava valinnaisilla kielillä seuraavista syistä:
1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.
2. Pakollisuus syö resursseja monipuoliselta kielten opiskelulta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.
3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä
4. Elinkeinoelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa
5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista.
6. Pakollisuuden aiheuttamiin rakenteisiin kulutetaan valtavia summia säästökuurilla elävän julkisen vallan varoja
7. Vapaaehtoisenakin ruotsin opiskelu Suomessa jatkuu riittävissä määrin.
8. Ruotsi on suurimmassa osassa Suomea jokapäiväisessä elämässä tarpeeton kieli
9. Pakollisuuteen perustuva ruotsinopetus ei vastaa kansan enemmistön tahtoa, eli demokratia ei toteudu tässä asiassa.
10. Pelkkään pakollisuuteen perustuva opiskelu murentaa nuorten kunnioitusta lakia ja koululaitosta kohtaan
11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden.
12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.
13. Kansainvälisesti tunnustamiemme oikeusperiaatteiden mukaan on kestämätöntä, että huonosti suomea puhuvan n. 100 000 ruotsinkielisen takia 5 miljoonaa muuta kansalaista pakotetaan hankkimaan valmiudet palvella heitä ruotsiksi.
14. Suomi on kaksikielinen vain paperilla, todellisuus ja kielilaki ovat pahasti ristiriidassa keskenään suurimmassa osassa Suomea.

Erityisesti se, että maa on monikielistymässä, pitäisi ottaa huomioon. Pakkoruotsi kotoutuville maahanmuuttajille (ja muillekin erityisoppilaille) on harvinaisen kelju, varsinkin kun vapautuksia ei voi antaa, koska ne murtaisivat padot. Opettajalehti on julkaisi äskettäin poikkeuksellisen suoran kannanoton kouluilta maahanmuuttajaoppilaiden ja erityisoppilaiden pakkoruotsista: "--- Meillä on oppilaita, joiden äidinkielen käsitevarasto on erittäin puutteellinen, joiden suomenkielentaito ei missään tapauksessa yllä edes lähelle sitä tasoa, jota menestyksekäs opiskelu yläkoulussa vaatisi, ja joiden edistyminen englannin kielessä jää koko ajan jälkeen heidän oman ikäluokkansa osaamisesta. --- Vuosittain anomme vapautusta [pakkoruotsista] muutamille vallitsevasta tilanteesta kaikkein selkeimmin kärsiville oppilaille, mutta turhaan. --- Opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyvön hanskat tiskiin koko koulun suhteen."
http://content.opettaja.fi/epaper/20130 ... index.html

Tai sitten folktinget voisi ottaa malliksi Enbusken selkeän lähtökohdan:
"--- pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja. Hyväksyttäviä pakkoja ovat juuri ja juuri esimerkiksi verotus, yksityisomaisuuden suoja ja valtion väkivaltamonopoli. Ja niidenkin ainoana tehtävänä pitäisi olla vain ihmisten vapauden turvaaminen."
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisu ... t-oikeassa

Ilmeisesti tämä yritys perustella pakkoruotsia ja horjuttaa vapaamman kielivalinnan oikeutusta on aivan tuore Folktingetin sivuilla.

NRR kirjoitti: Siis kun nuori kysyy, mihin pakkoruotsia tarvitaan ja kun nuori vielä toteaa, etteivät muutkaan ole tarvinneet pakkoruotsiaan - niin hänelle voidaan aina vastata (ja hänen pitää jatkossa itsekin vastata kriitkoille): "et voi tietää". Ikään kuin elämässä koko ajan lurkkisi suuri todennäköisyys päätyä Ruotsiin eikä ole oikeutta sanoa, että lukisi mielummin ranskaa ja päätyisi Pariisiin tai jäisi jopa ihan tähän omaan maahan ja olisi kansainvälinen suomalaiselta pohjalta...

Jossain nettisivulla oli väite että saksa, ranska ym. helpottavat turistina pärjäämistä eikä ole kansakunnan edun mukaista kouluttaa verovaroilla kielitaitoisia turisteja. Myöskin kallis koulutus menee hukkaan jos suomalainen päätyy Pariisiin töihin. Ruotsin opetusta voidaan perustella kotimaan tarpeilla, ”olla osa palveluyhteiskuntaa”

Jouko Heyno kirjoitti:Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.

thmas kirjoitti:

NRR kirjoitti: Siis kun nuori kysyy, mihin pakkoruotsia tarvitaan ja kun nuori vielä toteaa, etteivät muutkaan ole tarvinneet pakkoruotsiaan - niin hänelle voidaan aina vastata (ja hänen pitää jatkossa itsekin vastata kriitkoille): "et voi tietää". Ikään kuin elämässä koko ajan lurkkisi suuri todennäköisyys päätyä Ruotsiin eikä ole oikeutta sanoa, että lukisi mielummin ranskaa ja päätyisi Pariisiin tai jäisi jopa ihan tähän omaan maahan ja olisi kansainvälinen suomalaiselta pohjalta...

Jossain nettisivulla oli väite että saksa, ranska ym. helpottavat turistina pärjäämistä eikä ole kansakunnan edun mukaista kouluttaa verovaroilla kielitaitoisia turisteja. Myöskin kallis koulutus menee hukkaan jos suomalainen päätyy Pariisiin töihin. Ruotsin opetusta voidaan perustella kotimaan tarpeilla, ”olla osa palveluyhteiskuntaa”

Tulee niitä turisteja tännekin. Ehkä ruotsin rinnalla viro ja venäjä ovat vahvimmat turistikielet, mutta ranskalle ja saksalle löytyy myös kysyntää. Sitä paitsi lähes koululla kuin koululla on noihin kieliin opettajat valmiina, niin meillä kuin Ruotsissa tai Ahvenanmaalla.

EU:n virallinen lehti 2009: "--- kaksi laatutavoitetta: Euroopan kielten elinvoimaisuuden vaaliminen ja unionin ulkopuolella puhuttujen kielten oppiminen entistä monipuolisemmin, sillä niistä on hyötyä eurooppalaisten kulttuurisessa, sosiaalisessa, poliittisessa ja taloudellisessa kanssakäymisessä. Tavoitteet on saavutettavissa, kun edistetään kulttuurien tuntemusta ja rauhaa sekä kansojen välistä ystävyyttä."

Liturgiaahan tämäkin on, mutta totta toinen puoli. Kun ihmiset saavat valita oman mielenkiintonsa pohjalta opiskeltavat kielet, syntyy kielitaitoa, joka koetaan oman persoonallisuuden vahvistajaksi ja sen eteen ollaan valmiita tekemään enemmän työtä. Syntyy kulttuurisiltoja läheisiin ja kaukaisempiin kielialueisiin. Winwin.

NRR kirjoitti: Tulee niitä turisteja tännekin. Ehkä ruotsin rinnalla viro ja venäjä ovat vahvimmat turistikielet, mutta ranskalle ja saksalle löytyy myös kysyntää. Sitä paitsi lähes koululla kuin koululla on noihin kieliin opettajat valmiina, niin meillä kuin Ruotsissa tai Ahvenanmaalla.

Olen samaa mieltä ja jyrkästi eri mieltä kuin Jouko Heyno. Suuri osa suomalaisista jotka lähtevät ulkomaille töihin ei muuta sinne pysyvästi vaan esim. uuden tehtaan käynnistämisen ajaksi.

thmas kirjoitti: Olen samaa mieltä ja jyrkästi eri mieltä kuin Jouko Heyno. Suuri osa suomalaisista jotka lähtevät ulkomaille töihin ei muuta sinne pysyvästi vaan esim. uuden tehtaan käynnistämisen ajaksi.

Moni myös voi lähteä vaihtoon tai opiskelemaan pitemmäksikin aikaa, ja tuoda tietonsa ja kokemuksensa takaisin kotimaahansa. Ja turistinakin käytetty kieli voi auttaa kielitaidon säilymisessä tai edes kiinnostuksena siihen. Ruotsissahan ruotsin käyttäminen turistina on jo aika turhaa.