Aivan. Ja voi Mooses! Meillä on ihan mieletön tilanne.
Eräs tuttu nimimerkki jo kiirehti Jaskan blogissa vastaamaan:
"Aina yhtä mauttomaan apartheid-tematiikkaan kompastuminen tässä osoittaa sen, ettei Häkkinen aiokaan olla vakuuttava ja asiallinen kielikirjoittaja." Eipä ole ennenkään pakon ymmärtäjä suostunut näkemään pakon kriitikoissa vakuuttavia ja asiallisia kirjoittajia. Heistä lienee vakuuttavaa ja asiallista aloittaa oma kommentti sillä, että haukutaan kirjoittajaa eikä pureuduta tekstiin.
Tätä Etelä-Afrikka -teemaa on keskusteluissa yritetty välttää, koska se on niin raju ja ihmisten oma kokemus on se, että he ovat "mustia" vain kielikysymyksessä, Etelä-Afrikan rotuerottelu oli laaja kokonaisuus. Mutta mitä selkeämmin pakkoruotsikuviota joudutaan kuvaamaan, sitä rumemmaksi kuva käy. Tätä todellisuuskuvaa eivät pakon ymmärtäjät suostu päästämään tajuntaansa. Sen jälkeen pitäisi ottaakin koko kysymys vakavasti ja siihen ei ole pakon ymmärtäjillä varaa. He voivat korkeintaan myöntää, että ruotsin pakollisuus on ehkä jonkin verran ylimitoitettu, siis jonkin verran - mutta ei siitä pakosta kenellekään voi oikeasti olla kovin suurta haittaa.
Tässähän tilanteen kafkamaisuus on: Periaatteessa demokraattiseen maahan on juurtunut yksi perusteeton ja järjetön kielipakko. Ero Etelä-Afrikkaan toki on se, että afrikaansia puhuvat eivät halunneet enemmistön "adoptoivan" heidän hollantilaisia esivanhempiaan omiksi esivanhemmikseen eikä enemmistölle vakuutettu, että esi-isänne olivat hollantilaisia. Meillä taas kaksikielisyys lepää mystissävytteisten tulkintojen varassa, jossa mitään suomenkielistä suomalaisuutta ei ole olemassakaan ja meidän tulisi adoptoida Ruotsi ja Skandinavia todellisiksi juuriksemme.
Tuo Jaskan kommentoija jatkaa:
"Ymmärrät varmaan, ettei Suomi ole Etelä-Afrikka eikä tilanteiden rinnastaminen edes läpällä toimi. Vertauskuvana ei toimi, ei vitsinä, ei minään." - Ja kuitenkin vertailukohta tässä tilanteessa näytti toimivan. Jaskahan käytti suoraan niitä kommentteja, joita käytetään kielikeskustelussa.
Ja sitten kommentoija leimaa:
"Huvittavinta on se, että täälläkin on nähty hyvinvoivia, keski-ikäisiä tai sitä vanhempia hyväosaisia ihmisiä krakat kaulassa, jotka saavat mielihyvää fantasioimassa itseään etelä-afrikkalaisen roolihahmossa. Tällainen larppaaminen ei kuitenkaan tunnu häiritsevän Häkkistä vaan ottaa tematiikan jopa itselleen käyttöön." - Mikä tässä on huvittavaa? Sekö, että suomenkielinen enemmistö on niin vailla omaa vaikutusvaltaa kielipolitiikassa, että ilmiselvästä kouluttuneisuudestaan ja pätevyydestään huolimatta heille voidaan ylimielisesti vakuuttaa, etteivät he ymmärrä tarpeeksi valitakseen lastensa kanssa näiden kieliopinnot kuten samanlaiset perheet tekevät muissa maissa?
Sitten kommentoja lähteekin puhumaan blogistin valokuvasta, joka hänestä syö uskottavuutta. Kun pakkoruotsin ongelmat nostetaan esille, aina pakon ymmärtäjät pyrkivät osoittamaan, että kirjoittajassa on jotain vikaa.
Jos jokin laaja ryhmä, johon en itse kuulu, esittäisi ongelman, jossa todella näyttäisi olevan yhtäläisyyttä Etelä-Afrikan tilanteeseen, en kehtaisi vasta noin ylimielisesti pelkästään sättien ja ohittaen perusteet. Pakkoruotsin ymmärtäjillä on mielestään oikeus tähän, koska suomenkielisille (ja uussuomalaisille) lapsille ja nuorille nyt vain on eduksi lukea ruotsia (heillähän on siihen pohjoismaisen kielijulistuksen mukaan oikeus, joka on samalla pakko), ei heitä tai heidän vanhempiaan tarvitse ottaa vakavasti.
Kuka tässä kuviossa on se, joka ei ymmärrä, mikä on oikeus ja kohtuus?
Tilanteen kafkamaisuus on se, millä meitä lyödään. Koska koko kuvio on niin järjetön ja ruma, on lupa ajatella, että tuo rumuus on vain siitä kertovien mielessä ja oikea todellisuus on sitä, missä ruotsia opiskelevat innolla kaikki paitsi mopopojat ja muut moukkatankerot.
PS. Tulihan sieltä myös vastaus kysymykseen, miksi ruotsin on oltava pakollinen:
"--- kaveri --- ei enää pysty keskustelemaan kuin ruotsin opettamisen perusteluista. Sinun täytyy kysyä sitä päättäjiltä. Minä en ole siitä päättänyt. " - Näin pakon ymmärtäjät nykyään vastaavat.
PS.PS. Ja lopuksi:
"--- jos minun pitää selittää sinulle, miksi apartheidilla maalailu ja fantasiointi ei kuulu suomalaiseen kielikeskusteluun, niin olen varmaan erehtynyt henkilöstä." Siis ei löydy perusteita pakolle, ei perusteita sille, miksei pakkoa saa kyseenalaistaa niin kuin nyt tehdään. Mihin ihmeeseen pakon ymmärtäjiltä sitten löytyy vastauksia? Miksi he ovat mukana keskustelussa?
