Pakkoruotsi vai kouluruotsi?

[Jaska]

Pakkoruotsi vai kouluruotsi?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ouluruotsi

[NRR]

Jälleen Jaskalle ruusu kiitoksin!

@}--`--,----

Ja sitten odotetaan, miten Uuden Suomen blogeissa pakkoruotsin kriitikkoja suomineet ottavat sankoin joukoin kantaa...

[TK]

Pakollinen kouluruotsi on yksi yhteiskunnallisen pakkoruotsituksen osa-alue, pakkoruotsituksen kivijalka, nykyisellään kylläkin savijalka.

[NRR]

Miksei pakkoruotsille tarvitse antaa perusteita? Siksikö, että se on "kouluruotsia" ja sellaisena nieltävä perusteitta?
Tässä syksyn satoa pakkoruotsin kriitikkojen lyttäämisessä - ja tässä myös leikitellään nimikkeillä pakkoruotsi ja kouluruotsi:

"Kaikki elämässä ei voi olla aina kivaa. Piti koulussa syödä puuroakin, enkä tykännyt koulussa pesäpallosta, ja se olikin minulle traumaattisempaa, olla osumatta palloon kuin opetella epämääräisiä verbin taivutuksia, jotka nekin tultaneen poistamaan. Ei ollut kivaa sekään kun sain toimia yliopistossa virkamiesruotsin ryhmässäni käytännössä apuopettajana, kun suurin osa silkkaa hurrivihaansa ei osannut edes en- ja ett-sukuja. Jos siis RKP:n argumentit "pakkoruotsin" puolesta ovat kyseenalaisia, niin useimpien kouluruotsin vastustajien maailmankuva edustaa sellaista pimeyttä, suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä, että minun on helppo valita puoleni, avoimemman, kansainvälisen ja ylipäätään kommunikoivan Suomen puolesta. Ei ole minun ongelmani, jos jollekin on jäänyt ylisukupolviset traumat 20 perheestä."

Miten tämä voi olla akateemiselle, itseään suvaitsevana ja vapaamielisenä pitävälle ihmiselle riittävä perustelu pakon puolesta?

Ja mikä valtava halveksunta suomenkielisten kanssaihmisten enemmistöä kohtaan, jotka edustavat "pimeyttä, suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä", jopa niitä toisia akateemisia kohtaan, joista virkaruotsin kurssilla "suurin osa silkkaa hurrivihaansa ei osannut edes en- ja ett-sukuja"!

[Jaska]

Miksei pakkoruotsille tarvitse antaa perusteita? Siksikö, että se on "kouluruotsia" ja sellaisena nieltävä perusteitta?
Tässä syksyn satoa pakkoruotsin kriitikkojen lyttäämisessä - ja tässä myös leikitellään nimikkeillä pakkoruotsi ja kouluruotsi:

"Kaikki elämässä ei voi olla aina kivaa. Piti koulussa syödä puuroakin, enkä tykännyt koulussa pesäpallosta, ja se olikin minulle traumaattisempaa, olla osumatta palloon kuin opetella epämääräisiä verbin taivutuksia, jotka nekin tultaneen poistamaan. Ei ollut kivaa sekään kun sain toimia yliopistossa virkamiesruotsin ryhmässäni käytännössä apuopettajana, kun suurin osa silkkaa hurrivihaansa ei osannut edes en- ja ett-sukuja. Jos siis RKP:n argumentit "pakkoruotsin" puolesta ovat kyseenalaisia, niin useimpien kouluruotsin vastustajien maailmankuva edustaa sellaista pimeyttä, suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä, että minun on helppo valita puoleni, avoimemman, kansainvälisen ja ylipäätään kommunikoivan Suomen puolesta. Ei ole minun ongelmani, jos jollekin on jäänyt ylisukupolviset traumat 20 perheestä."

Miten tämä voi olla akateemiselle, itseään suvaitsevana ja vapaamielisenä pitävälle ihmiselle riittävä perustelu pakon puolesta?

Ja mikä valtava halveksunta suomenkielisten kanssaihmisten enemmistöä kohtaan, jotka edustavat "pimeyttä, suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä", jopa niitä toisia akateemisia kohtaan, joista virkaruotsin kurssilla "suurin osa silkkaa hurrivihaansa ei osannut edes en- ja ett-sukuja"!

Kenen sanoja nuo ovat?

Tuossa on surullinen esimerkki tämän propagandistisen viholliskuvan voimasta: kirjoittaja selvästi uskoo juuri tuon "kouluruotsi"-termin vuoksi, että hyökkäyksen kohteena on nimenomaan ruotsin kielen opetus.

RKP ja sen hang-around-jäsenet ovat luoneet niin hienon olkinuken, ettei kukaan voi olla mätkimättä sitä ohi kulkiessaan...

P.S. Saiko Andelin tarpeekseen tästä foorumista? Harmi. Toivottavasti on vain syyslomalla retriitissä...

[NRR]

Kenen sanoja nuo ovat?

Eräs aktiivivihreä blogissaan, lisäyksellä "yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä".
Ajattelin, että nimi on tässä turhaa, löytyy googlaamalla.

[NRR]

Saiko Andelin tarpeekseen tästä foorumista? Harmi.

Kaikella lienee aikansa.

Andelinin viimeinen viesti kuului näin: "Minusta menee mauttomuuden ja hybriksen puolelle kun minulle kanssakeskustelijana - joka olen periaatteessa vapaan kielivalinnan kannalla niin kuin te, jopa suppeammin ehdoin kuin esim. Jaska - vertaatte minun kieleni oppimista vammauttamiseen ja sairastuttamiseen, ja toinen vääntää vielä perään, ettei tässä voi olla kyse kenenkään äidinkielestä, eikä jonkun vähemmistön asemasta, vaan tärkeimpänä siitä pakosta, jonka puolet enemmistöstä kokee."

[Hillevi Henanen]

Katselin Andelinin vastausta Jaskan blogiin, enkä ainakaan Ruotsissa olisi ikinä käyttänyt pakkopaidasta sanaa obligatorisk tröja. Kääntäisin sen pakolliseksi paidaksi, ja sehän on taas yhtä vähän sama asia pakkopaidan kanssa kun kouluruotsi pakkoruotsin kanssa. Ehkä suomenruotsissa ollaan leppeämpiä niin paitojen kuin pakollisten kieltenkin kanssa.

Ruotsinkielinen Wikipedia käski heti ruveta luomaan sivua aiheesta kun kysyin obligatorisk tröjaa, mutta tvångströja oli tuttu ennestään:

Tvångströja

Tvångströja är ett klädesplagg tillverkat i starkt material, som förr i användes för att oskadliggöra våldsamma, sinnessjuka patienter. Tvångströjan är sluten framtill och knäpps på ryggen samt är försedd med mycket långa ärmar, vilka knyts i kors över bröstet eller på ryggen eller också binds vid sängen. Personer som sattes i tvångströja placerades ibland i madrasserad cell.

Minun korvaani tvångssvenska on oikea ja napakka sana kuvaamaan juuri tätä otsikossa mainittua ilmiötä.

[thmas]

[viesti poistettu]

[Eero Nevalainen]

Miksi suomalaisten pitää jumalauta puhua ruotsia pohjoismaisissa kokouksissa samalla kun ruotsalaiset puhuvat äidinkieltään?

Tämä on erittäin hyvä kysymys. Suomen pitäisi olla vähintäänkin tunnustettu kieli ns. pohjoismaisuudessa.

[NRR]

Elokuussa 2010 otsikoitiin: ”RKP:n puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei suostu luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta edes itärajalla.”
http://www.yle.fi/alueet/etela-karjala/ ... 73248.html

Itse jäin maistelemaan niitä nimityksiä, joita Wallin ilmeisen tarkoituksellisesti käytti. Mielenkiintoisia kohtia olivat tämä:
- Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio.
- Ruotsin kieli on osa Suomen omakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni.

Olemme siis "Pohjoismaiden naapurivaltio", emme yksi Pohjoismaista ja Skandinaavisten maiden naapurivaltio.

Mielenkiintoinen muotoilu tämä "ruotsin kieli on osa Suomen omakuvaa". Ilmeisesti tavallisten suomalaisten tyrmistys kommenteille, että ruotsi olisi osa suomalaista identiteettiä on saanut muotoilemaan ajatuksen ikään kuin olisi olemassa ajatteleva ja tunteva entiteetti nimeltä Suomi ja sillä olisi vieläpä omakuva, johon sitten kuuluu ruotsin kieli.

"Pohjoismaiset kielet" on tuore sanakaappaus.

Wallin puhui muuten myös "pohjoismaisista kielistä" tarkoittaen skandinaavisia kieliä. Tarkistin, että nykyisin myös yliopistoissa skandinaavisia kieliä opiskellaan otsikolla ”pohjoismaiset kielet”. Suomi ei tietenkään ole skandinaavinen kieli, mutta uuden nimityksen vuoksi se ei liioin ole puhumisalueensa mukaan pohjoismainen kieli vaan suomalaisugrilainen kieli.

Miksi vanhat nimitykset skandinaaviset kielet tai pohjoisgermaaniset kielet on tieteellisessä tekstissä korvattu kieltämättä nykyaikaisemmalla pohjoismaisilla kielillä? Onko germaanisuus tullut vieraaksi ja onko skandinaavisuus liian kapea-alaista?

Englanniksi näitä kieliä kutsutaan yhä nimellä ”north germanic languages”, mutta wiki kertoo, että ”the language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople”. Ilmeisesti skandinaavisten kielten puhujat ovat itse halunneet korostaa tätä oman kieliryhmänsä ja pohjoismaisuuden, fornnordiskalle rakennetun Nordenin yhtenäisyyttä. Muutos on tuore.

Minusta näissä sanavalinnoissa on myös yhä selkeämpi viesti siitä, että suomalaisuus ja suomen kieli ovat niin Skandinavian kuin Nordeninkin ulkopuolella, Pohjoismaiden naapurissa. Sanat kantavat syviä merkityksiä ja luokitteluja – suomalaisuudelle ei ole varattu paikkaa pohjoismaisuudessa.

[NRR]

Olen jo aiemmin puhunut Norden-identiteetistä. Olen sanonut, että minusta subjektiivinen oikeus ruotsin kielen opiskeluun kaikkialla maassa on ok, koska niin monet ovat omaksuneet Norden-identiteetin.

Miten Nordenista tuli kieliyhteisö, jossa identiteetti on sidoksissa skandinaaviseen kieleen?

Englanninkielisen wikin mukaan "Before the 19th century and romantic nationalism, the term Nordic may have been used more as a synonym for Northern to mean Northern Europe including the Baltic countries" ja "Although the area (the Nordic countries) is linguistically heterogeneous, with three unrelated language groups, the common linguistic heritage is one of the factors making up the Nordic identity." - Siis Pohjola oli aiemmin laajempi käsite, nykyinen määrittely syntyi vasta romanttisen nationalismin myötä mutta pohjoismainen identiteetti on nykyisin oleellisesti kieleen sidottu. Tämä etnisyyden ja kielen pohjalle rakennettu Pohjola/Norden-identiteetti on säilynyt kieli-identiteettinä, vaikka näillä alueilla väestö on niin etnisesti kuin kielellisesti kirjavampaa kuin koskaan ennen.

Uusi kielisanasto Pohjolassa

Pohjola-Norden kuvailee sivuillaan kielitilannetta aika realistisesti, tosin jättää selkeästi ilmaisematta, että ilmaisu "pohjoismaiset kielet" tarkoittaa skandinaavisia kieliä mutta samalla puhutaan "pohjoismaissa puhuttavista kielistä" sekä "pohjoismaisista kieliperheistä", joita ovat sitten germaaniset kielet, uralilaiset kielet ja inuiittikielet (aika veikeää, ettei kielisanastosta ole yhteisesti sovittu). Toisaalta Pohjola-Nordenin sivuilla puhutaan jo selkeästi Suomen pääkielestä ja ruotsista Suomen vähemmistökielenä, joka tosin on myös toinen virallinen kieli.

Tässä yksi artikkeli sivustolta:

Kielet yhteenkuuluvuuden vahvistajana

Yksi tärkeimpiä Pohjoismaita yhdistäviä kulttuurisia tekijöitä on kieli. Kulttuurisesti Suomi eroaa muista Pohjoismaista selkeästi poikkeavan pääkielensä, suomen, takia. Pohjoismaissa puhuttavat kielet kuuluvat kolmeen eri kieliperheeseen, jotka eivät ole toisilleen sukua. Ensimmäinen näistä on germaaniset kielet, joihin kuuluvat tanskan, fäärin, islannin, norjan ja ruotsin kielet. Toinen kieliperhe on uralilaiset kielet, johon kuuluvat suomen ja saamen kielet. Kolmas Pohjoismainen kieliperhe on inuiittikielet, johon kuuluu grönlanti.

Ruotsia puhutaan Ruotsin lisäksi vähemmistökielenä Suomessa, ja ruotsin kieli on suomen kielen rinnalla Suomen virallinen kieli. Suomen kieltä ja meänkieltä puolestaan puhutaan vähemmistökielinä Ruotsissa. Saamen kieltä puhutaan Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, mutta saamenkieliset ovat usein kaksikielisiä eli osaavat saamen lisäksi myös norjaa, ruotsia tai suomea.

Färsaarilla ja Grönlannissa opiskellaan koulussa tanskan kieltä ensimmäisenä vieraana kielenä. Tanska (tai vaihtoehtoisesti norja tai ruotsi) on pakollinen kouluaine myös Islannissa. Suomessa suomenkieliset koululaiset opiskelevat ruotsia pakollisena aineena ja ruotsinkieliset suomea. Pohjoismaissa kielet nähdäänkin rikkautena ja erottamattomana osana pohjoismaista identiteettiä, ja erityisesti Pohjoismaiden neuvosto Norden-yhdistysten kanssa pyrkii edistämään pohjoismaisten kielten [nordiska språk ruotsiksi, eli skandinaaviset kielet, lainaajan kommentti] opetusta, ymmärtämistä ja taitoa niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin.

Kieliyhteistyö Pohjoismaissa ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Suuren ongelman muodostaa Tanskan kieli, jota ymmärretään muissa Pohjoismaissa entistä huonommin. Vastaavasti myös tanskalaisten ruotsin kielen taito on myös huonontunut viime vuosikymmenten aikana. Kehitys on johtanut monella alalla siihen, että englannin kielestä on tullut vallitseva yhteistyökieli.

http://www.pohjola-norden.fi/fi/pohjois ... na/?id=301

[NRR]

Suomalainen kielipolitiikka on nyöritetty pakolliseen ruotsiin paitsi omin laein myös allekirjoittamalla pohjoismainen kielijulistus 2006.

http://www.kotus.fi/files/971/Deklarati ... olitik.pdf

Vaikka julistus ei olekaan oikeudellisesti sitova, se käy nordismin nationalistisen perusasenteen kuvauksesta. Julistuksessa todetaan pohjoismaisen kielipolitiikan lähtökohtana olevan, että kaikilla pohjoismaalaisilla on seuraavat kielelliset perusoikeudet:

- oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieli, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen
- pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään

Siis lastemme kielellisiin perusoikeuksiin kuuluu oppia skandinaavisia kieliä ja vieläpä niin hyvin, että niin sen pohjalta niin ruotsin, norjan kuin tanskankin ymmärtäminen sujuu!!!!!!!!!!!!!!!!

Pohjoismaiset kielet ja pohjoismainen kieliyhteisö tarkoittavat vain skandinaavisia kieliä!!!!!!!!!

Tämä kohta kielijulistuksessa on tehty täysin suomalaisten pakkoruotsia ajatellen ja se on synkkä manifesti. Mutta tätä meille tehdään kaiken aikaa. Ei voi kuin ilmoittaa, ettei tällaisia "oikeuksia" voi vapaassa maailmassa sälyttää toisten niskoille.

[Hillevi Henanen]

Klo 22.48 tuli mailiini tieto Aamulehden blogisivustolta Jaskan blogista, joka siis on julkaistu puolta tuntia aikaisemmin, eli 22.15. Miten nuo sanat osaavatkin Jaskan käsittelyssä asettua noin mallikkaasti järjestykseen! Ei voi kun ihailla.

Blogin kommenteissa oli Jussi Linjama vetänyt hauskasti yhtäläisyysmerkin pakkoruotsin ja teiden aurauksen välille.

Eihän maanteitäkään voi aurata, ellei jokainen ryhdy aurakuskiksi. Joku voisi tietysti spekuloida, että joku muu ammatti saattaisi olla hänelle hyödyllisempi tai että auraukseen ei välttämättä tarvita 5.4 miljoonaa ihmistä. Sellainen kuitenkin johtaisi ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan.

Vai haluatko, että kaikki tiet jätetään auraamatta ja me jäämme lumen saartamiksi? Vanhukset nääntyisivät mökkeihinsä ja lapset hautautuisivat koulutielle...

Taitaa tuo Andeliini olla huumormiehiä. Obligatorisk landning on mielestäni pakollinen (toistuva) laskeutuminen esim. koneen tankkauksen takia. Nödlandning taas on yksittäinen kertailmiö, jota suomen sana pakkolasku kuvaa. obligatorisk föreställning?

[JV Lehtonen]

Saiko Andelin tarpeekseen tästä foorumista? Harmi.

Kaikella lienee aikansa.

Andelinin viimeinen viesti kuului näin: "Minusta menee mauttomuuden ja hybriksen puolelle kun minulle kanssakeskustelijana - joka olen periaatteessa vapaan kielivalinnan kannalla niin kuin te, jopa suppeammin ehdoin kuin esim. Jaska - vertaatte minun kieleni oppimista vammauttamiseen ja sairastuttamiseen, ja toinen vääntää vielä perään, ettei tässä voi olla kyse kenenkään äidinkielestä, eikä jonkun vähemmistön asemasta, vaan tärkeimpänä siitä pakosta, jonka puolet enemmistöstä kokee."

Se pakottaminen nimenomaan vammauttaa, sairastuttaa jne.

Seksikin on upeaa, kun sitä yhdessä halutaan, mutta pakottamista, jos vain toinen haluaa.

Mutta vastaukseni Jaskan blogiin:

Tvångssvenska"n välttäminen kertoo siitä, ettei ruotsinkielisessä mediassa
haluta ymmärtää enemmistön ajatusmaailmaaa ja kokemusta
pakotetusta ruotsin opiskelusta.

Eli ei kunnioiteta suomenkielisten kokemusta ja näkemystä, kuten ei kunnioiteta yleisimmänkään meidän kriitikoiden näkemyksiä!

Jos suomalainen puhuu pakkoruotsista, silloin se pitää kääntää sanalla "tvångssvenska"

Eihän raiskaustakaan käännetä sanalla "velvollisuusseksi".
Jos kohde kokee, että hänet pakotetaan ja pakottamisesta seuraa vaurioita,
silloin pitää puhua pakosta, ruotsiksi tvång!

Vrt pakkoruokkiminen! Sitähän pakkoruotsi on, en nyt sentään sitä raiskaukseen vertaa.
Mutta pakkoruokintaa se on!

http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/2013 ... oruokinnan