Vertailun vuoksi..Ruotsi

[JV Lehtonen]

Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani, saame, suomi ja meänkieli.
Kaikkia kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä

Laissa sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oltava oikeus oppia omaa vähemmistökieltään ja kehittää ja käyttää sitä. Viranomaisten on kuunneltava kansallisia vähemmistöjä ja otettava huomioon niiden kielelliset tarpeet.

Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa kansalliseen vähemmistöryhmään kuuluvan oikeuksista katsomatta siihen, mitä vähemmistökieltä hän puhuu tai missä päin Ruotsia hän asuu.
Meänkielen, saamen ja suomen oikeudet ovat erityisen
vahvat

Erityisen vahvat oikeudet on niillä, jotka puhuvat meänkieltä, saamea tai suomea ja asuvat hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa.

Sivun lopussa on luettelo, josta näkee, kuuluuko oma asuinkunta hallintoalueeseen.

Jos asuinkunta kuuluu hallintoalueeseen, on yhteydenpidossa viranomaisten kanssa oikeus käyttää omaa kieltään.
Viraston on annettava vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti kielellä, jota asiakas itse on käyttänyt.

http://www.rskl.se/vahemmisto.html

Suomenruotsalaiset eivät ole kansallinen vähemmistö-
silti he ratsastavat vähemmistön marttyyriasemalla

Vähemmistöasema olisi heille "kauhuskenaario":

10 vuotta on kulunut tästä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/107393 ... hanalainen

- Jos ruotsi olisi virallinen vähemmistökieli, se mahdollistaisi täysin ruotsinkieliset hallinnolliset ratkaisut kuten esimerkiksi kulttuurisen itsehallinnon lisäämisen, hän perustelee.

- Tämä ei ole ehdotus, vaan kauhuskenaario siitä, mitä saattaa tapahtua tulevaisuudessa.

Ruotsin virallisen aseman lakkauttamiseen voisivat johtaa esimerkiksi kaksikielisyyden yleistyminen tai "pakkoruotsin" poistaminen suomenkielisistä kouluista.

[NRR]

Pär Stenbäck ehdotti vähemmistökieliasemaa, mutta on sittemmin ottanut etäisyyttä aiheeseen.
Muistan lukeneeni, että RKP:n kannanoton mukaan vähemmistökieliasema ei voi taata ruotsin kielelle yhtä vahvaa asemaa kuin kansalliskielistatus.
Onko tätä jossain analysoitu?
Ymmärrän, että tunnetasolla kansalliskielistatus voi olla tärkeä.

(Ytterligare ett spår som bland annat lyfts upp av den före detta Sfp-ordföranden och utrikesministern Pär Stenbäck är att svenskans status fördomsfritt bör ses över. Han har argumenterat för att en minoritetsstatus skulle kunna ge ett bättre skydd än dagens status som ett av två jämställda språk. Det skulle enligt resonemanget kunna leda till att Svenskfinland kan åberopa de internationella garantier som finns för minoriteter. Särskilt het är denna tanke i dag ändå inte. Också Stenbäck har senare tagit avstånd från den.
Svenskan under attack i Finland,
http://www.magma.fi/aktuellt/Page-38)

[Tapsa]

Tämä valtakunnallisesti käsitetty kansalliskielistatus vaatii, että kieliryhmällä pitää olla oma valtio. Muuten sillä pitäisi olla edes osavaltio tai autonominen alue.
Ja koska niitä ei ole, niin kansalliskieliryhmän pitäisi hallita koko sitä valtiota, joka on.
Ja siinähän me sitten olemme. Luullaan, että suomenkielinen yhteiskunta voidaan tuosta vaan tahtomalla kyllästää ruotsinkielisyydellä.

Sattuu vain olemaan niin, että väestö on melkein kokonaan suomenkielinen, eikä voi toteutua minkään toisen kielen valtakunnallinen kansalliskielisyys. Johan se nyt on käynyt selväksi. Se kieli on sekundaarisessa asemassa, toissijainen kieli.

Olen lukenut Stenbäckin teoksen muutama vuosi sitten, ja siitä olisi voinut jatkaa kohti realismia. Mutta kun ei. Sillä eihän olekaan kysymys kielestä vaan sen puhujiksi ilmoittautuneitten johtavan aineksen valtapolitiikasta - ja melkein täysin suomalaisessa ja suomenkielisessä maassa.

On turhaa käydä keskustelua tuollaisten svekomaanien kanssa. Heille sopii mainiosti se, että kulutamme aikamme heidän pohdintoihinsa. Nyt on jo aika siirtyä asioihin ja kääntää selkä menneeseen takertuneille suunsoittajille ja päällepäsmäreille.

Sääty-yhteiskunta on mennyttä. Nyt eletään kansalaisyhteiskunnassa, jossa pitää kommunikoida ja toimia kansan omalla kielellä, vaikka entisillä ylemmillä säädyillä olisikin oma kielensä. Sen lisäksi pitää integroida tätä yhteiskuntaa kansainvälisiin kokonaisuuksiin, missä koko väestöä tarvitaan.

[TK]

"Kansalliskieli" on keinotekoinen, poliittinen käsite, joka on otettu käyttöön härmärtämään todellisia kielisuhteita. Kun todellinen kielisuhde on 5% - 95% (joista yli 90% suomenkielisiä), niin "kansalliskieli" käsitteellä yritetään luoda savuverho, jonka turvin kaupitellaan ajatusta "kaksikielisestä" maasta, jossa olisi kaksi TÄYSIVERTAISTA, YHTÄ SUURTA kieltä, vaikka tämä ei ole totta.

Tässä on kysymys kansalaisten aivopesusta, mikä on surujen osalta onnistunut lähes täydellisesti. Suruihin on juurtunut käsitys, jonka mukaan ruotsi todella on 5%:n osuudellaan oikeutettu asemaan, joka oikeasti kuuluisi kielelle vasta, jos se olisi 50%:n äidinkieli.

Suomen kielipolitiikka perustuu valheelle. Kuinka pitkälle valhe kantaa?

[JV Lehtonen]

"Kansalliskieli" on keinotekoinen, poliittinen käsite, joka on otettu käyttöön härmärtämään todellisia kielisuhteita. Kun todellinen kielisuhde on 5% - 95% (joista yli 90% suomenkielisiä), niin "kansalliskieli" käsitteellä yritetään luoda savuverho, jonka turvin kaupitellaan ajatusta "kaksikielisestä" maasta, jossa olisi kaksi TÄYSIVERTAISTA, YHTÄ SUURTA kieltä, vaikka tämä ei ole totta.

Tässä on kysymys kansalaisten aivopesusta, mikä on surujen osalta onnistunut lähes täydellisesti. Suruihin on juurtunut käsitys, jonka mukaan ruotsi todella on 5%:n osuudellaan oikeutettu asemaan, joka oikeasti kuuluisi kielelle vasta, jos se olisi 50%:n äidinkieli.

Suomen kielipolitiikka perustuu valheelle. Kuinka pitkälle valhe kantaa?

Yhtä pitkälle kuin sosialismin valhe. Siihen asti, kunnes rahat loppuvat!

[TK]

Olisimmeko jo lähellä rahojen loppumista?

www.velkakello.fi

[thmas]

Onko meänkieli kreoli?

Kreolikieli on kieli, jossa useampi kieli on sulautunut toisiinsa. Monissa tapauksissa jollekin alueelle muualta levinneestä kielestä on syntynyt muunnos, jossa on vaikutteita myös paikallisista kielistä. Kreolikieli syntyy pidgin-kielestä, jota erikieliset ihmiset käyttävät keskinäiseen kommunikointiin, mutta joka ei vielä ole kenenkään äidinkieli. Jos se tulee myöhempien sukupolvien äidinkieleksi, siitä tulee kreolikieli. Sekä kreolikielet että pidgin-kielet ovat oikeita kieliä, joilla on vakiintunut, joskin yleensä muita kieliä yksinkertaisempi kielioppi ja sanasto, minkä vuoksi niitä ei ole pidettävä vain valtakielien väärin tai huonosti opittuina muotoina.

Kreolikielten superstraatti on valtakieli, johon ollaan vaihtamassa, ja aiemmat paikalliset kielet ovat substraatteja.

Eli jos meänkieli määritettäisiin kreolikieleksi niin superstraatti olisi ruotsi ja substraatti suomi.

[Jaska]

Onko meänkieli kreoli?

Kreolikieli on kieli, jossa useampi kieli on sulautunut toisiinsa. Monissa tapauksissa jollekin alueelle muualta levinneestä kielestä on syntynyt muunnos, jossa on vaikutteita myös paikallisista kielistä. Kreolikieli syntyy pidgin-kielestä, jota erikieliset ihmiset käyttävät keskinäiseen kommunikointiin, mutta joka ei vielä ole kenenkään äidinkieli. Jos se tulee myöhempien sukupolvien äidinkieleksi, siitä tulee kreolikieli. Sekä kreolikielet että pidgin-kielet ovat oikeita kieliä, joilla on vakiintunut, joskin yleensä muita kieliä yksinkertaisempi kielioppi ja sanasto, minkä vuoksi niitä ei ole pidettävä vain valtakielien väärin tai huonosti opittuina muotoina.

Kreolikielten superstraatti on valtakieli, johon ollaan vaihtamassa, ja aiemmat paikalliset kielet ovat substraatteja.

Eli jos meänkieli määritettäisiin kreolikieleksi niin superstraatti olisi ruotsi ja substraatti suomi.

Kreolikieli vaatii käsittääkseni tasavertaisemman sekoituksen. Meänkielen kielioppi ja perussanasto ovat edelleen suomea, mutta ruotsalaislainoja on tulvinut etenkin modernin elämän käyttöaloille, siinä missä standardisuomeen on sepitetty omalta pohjalta paljon modernia sanastoa.

Meänkielen kielioppi ei kuitenkaan ole standardisuomen vaan peräpohjansuomen kielioppi. Kyseessä on siis käytännössä murrejatkumo (kuten saamelaiskielten kohdalla) meänkieli-peräpohjansuomi-standardisuomi, jossa naapurikielimuotojen puhujat ymmärtävät toisiaan paremmin kuin kauempana asuvat toisiaan.
- peräpohjalaiset ymmärtävät meänkielen kieliopin ja laaja-alaiset murresanat, mutteivät kaikkia ruotsalaisperäisiä sanoja ja piirteitä.
- eteläsuomalaiseteivät ymmärrä edes meänkielen peräpohjalaisuuksia.

Voidaan oikeutetusti sanoa, että standardisuomi ja meänkieli ovat jo eri kieliä. Peräpohjansuomi voidaan nähdä välittävänä kielimuotona, siirtymämurteena näiden kielten välillä.

Karjalan kieli ja savo jakavat paljon yhteisiä äänteenmuutoksia ja muita kehityksiä, mutta niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan, koska savossa on paljon ruotsalaisperäistä ja oppitekoista sanastoa ja karjalassa paljon venäläisperäistä sanastoa.

Aivan samalla tavoin suomi ja meänkieli äidinkielinä ja ovat eriytyneet sanastollisesti eri suuntiin. Se että meänkieltä ymmärtää ruotsintaitoinen suomenkielinen on sama kuin että karjalaa ymmärtää venäjäntaitoinen suomenkielinen. Ummikko ei ymmärtäisi, ja se on se syy, miksi puhutaan eri kielistä.