Lukiosta tyttökoulu, yleissivistyksenä kieliä, kieliä?
Lähetetty: 19.10.2013 13:03
Kaiken liturgian äiti:
"16. Kokemus osoittaa, ettei valinnaisuus ole edistänyt kielten oppimista Suomessa. Ylioppilastutkintoa tulee uudistaa kielitaidon parantamiseksi niin, että pakollisiksi tulevat äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä."
Lukion uutta opetussuunnitelmaa sorvataan juuri NYT täysin suljettujen ovien takana ja vain muutamia ääniä on kuultu, joissa valinnanvapautta on arvosteltu.
Tuo yllä mainittu "kokemus", ettei valinnaisuus ole edistänyt kielten oppimista, tarkoittaa tulkintaa, että
- kun kielten pakollisia tunteja aikanaan peruskoulun opetussuunnitelmassa vähennettiin kahdella, oppilaiden olisi pitänyt näillä säästyneillä tunneilla valita lisää kieliä,
- kun ruotsinkokeen pakollisuudesta ylioppilaskokeissa luovuttiin, lukiolaisten olisi pitänyt lukea lisää kieliä, vaikka pakollinen ruotsi säilyi entisellään.
Nyt saadaan odottaa sydän kylmänä pakollisten kielikokeiden palautusta yo-kirjoituksiin, jolloin jokainen tavis joutuisi kirjoittamaan äidinkielen ohella englannin ja ruotsin. Erityisen kielilahjakkailla olisi sitten muitakin vaihtoehtoja.
Tuota pakollisuutta vastusteettiin hallituksessa ja lukion rehtoreiden joukossa edellisen uudistuksen aikaan näillä perusteilla:
- lukion kielipainotteisuus vahvistuisi entisestään,
- pakolliset kielikokeet lisäisivät reppuja ja pidentäisivät lukion suoritusaikoja,
- ne ohjaisivat opiskelijoiden voimavaroja pois matemaattisista ja luonnontieteellisistä opinnoista,
- ne vaarantaisivat täysin ammattikoulureittiä ylioppilaskokeisiin tulijoiden mahdollisuudet.
Nämä folktinget-johtoiset paperit ovat niin tarkoitushakuisia, päätelmät perustuvat vääristeltyihin tulkintoihin - eikä mikään virallinen taho ota niitä kriittiseen tarkasteluun, vaan niistä tulee sellaisenaan ohjenuoria uudistuksille.
Ollaanko lukiosta tekemästä tyttökoulua? Juttelin viikolla erään lukiota käyvän nuoren naisen kanssa. "Aion kirjoittaa mahdollisimman paljon kieliä, ne ovat kaikkein helpoimpia", julisti koululahjakas nuori nainen. Onkin totta, että kielet ovat helppoja niille, joille kielet ovat helppoja. Näidenkö ehdoilla ylioppilaskirjoituksia, kaksoistutkintoja (ammatti+yo) ja lukiota kehitetään? Onko meillä varaa kitkeä maasta akateemisuus, joka ei liity kielilahjakkuuteen?
Tällä perusteella hallitusohjelmassamme on nyt Ahtisaariryhmän esitys, joka sitoo hallitusta. Lähes kaikki Ahtisaaripaperin vaatimukset on nyt toteutettu. Tämä vielä puuttuu:"Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaaminen"
"16. Kokemus osoittaa, ettei valinnaisuus ole edistänyt kielten oppimista Suomessa. Ylioppilastutkintoa tulee uudistaa kielitaidon parantamiseksi niin, että pakollisiksi tulevat äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä."
Lukion uutta opetussuunnitelmaa sorvataan juuri NYT täysin suljettujen ovien takana ja vain muutamia ääniä on kuultu, joissa valinnanvapautta on arvosteltu.
Tuo yllä mainittu "kokemus", ettei valinnaisuus ole edistänyt kielten oppimista, tarkoittaa tulkintaa, että
- kun kielten pakollisia tunteja aikanaan peruskoulun opetussuunnitelmassa vähennettiin kahdella, oppilaiden olisi pitänyt näillä säästyneillä tunneilla valita lisää kieliä,
- kun ruotsinkokeen pakollisuudesta ylioppilaskokeissa luovuttiin, lukiolaisten olisi pitänyt lukea lisää kieliä, vaikka pakollinen ruotsi säilyi entisellään.
Nyt saadaan odottaa sydän kylmänä pakollisten kielikokeiden palautusta yo-kirjoituksiin, jolloin jokainen tavis joutuisi kirjoittamaan äidinkielen ohella englannin ja ruotsin. Erityisen kielilahjakkailla olisi sitten muitakin vaihtoehtoja.
Tuota pakollisuutta vastusteettiin hallituksessa ja lukion rehtoreiden joukossa edellisen uudistuksen aikaan näillä perusteilla:
- lukion kielipainotteisuus vahvistuisi entisestään,
- pakolliset kielikokeet lisäisivät reppuja ja pidentäisivät lukion suoritusaikoja,
- ne ohjaisivat opiskelijoiden voimavaroja pois matemaattisista ja luonnontieteellisistä opinnoista,
- ne vaarantaisivat täysin ammattikoulureittiä ylioppilaskokeisiin tulijoiden mahdollisuudet.
Nämä folktinget-johtoiset paperit ovat niin tarkoitushakuisia, päätelmät perustuvat vääristeltyihin tulkintoihin - eikä mikään virallinen taho ota niitä kriittiseen tarkasteluun, vaan niistä tulee sellaisenaan ohjenuoria uudistuksille.
Ollaanko lukiosta tekemästä tyttökoulua? Juttelin viikolla erään lukiota käyvän nuoren naisen kanssa. "Aion kirjoittaa mahdollisimman paljon kieliä, ne ovat kaikkein helpoimpia", julisti koululahjakas nuori nainen. Onkin totta, että kielet ovat helppoja niille, joille kielet ovat helppoja. Näidenkö ehdoilla ylioppilaskirjoituksia, kaksoistutkintoja (ammatti+yo) ja lukiota kehitetään? Onko meillä varaa kitkeä maasta akateemisuus, joka ei liity kielilahjakkuuteen?