vapaakielivalinta.fi

Yksi yleisimmistä perusteluista pakkoruotsille on että se helpottaa muiden kielten opiskelua. Tästä olisi mielenkiintoista saada asiantuntijan laatimaa tutkimustietoa mutta itse en ainakaan ole sellaista löytänyt joten pitää tyytyä arvailuun. Keskustelin tällä viikolla vieraan kielen tunnilla toisten kanssa ja kerroin että itselleni ranska on suhteellisen helppoa koska osaan espanjaa. Eräs opiskelija sanoi että hän on lukenut ensin ranskaa ja sitten espanjaa ja koki että ranska helpotti espanjan oppimista. Eräs taas sanoi että italian ja espanjan opiskelu sotkee toisiaan ja häiritsee kummankin kielen oppimista.

Osmo Soininvaara on sanonut "Ruotsin opiskelu ei ole pois muista kielistä, koska se helpottaa niiden opiskelua. Olisi siis muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."

http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pi ... ta-lisata/

Oma musta tuntuu mielipide on että jos tietyn tason saavuttaminen saksan kielessä ilman muita kieliopintoja vaatii 500 tuntia niin henkilö joka on lukenut 500 tuntia ruotsia saavuttaa saman tason saksan kielessä 400 tunnin työmäärällä. (Tuntimäärät ovat täysi arvaus mutta idea on tämä) Eli ruotsin kielen taito kyllä helpottaa saksan oppimista mutta jos henkilö tarvitsee vain saksan kieltä eikä ruotsia niin ei ole mielekästä käyttää kielten opiskeluun 900 tuntia kun 500 tuntia riittää. Olettaen siis että kyseinen henkilö ei lainkaan hyödy ruotsinkielen taidosta muuten kuin muiden kielten opiskelussa.

Samasta ketjusta toinen Soininvaaran lainaus: "Tietysti toisen kielen opiskelu on helpompaa kuin ensimmäisen. Mutta ruotsin ja englannin opiskelu on yhtä hankalaa kuin saksan ja englannin opiskelu. Kysymys on siitä, miksi ruotsi ja englanti olisi parempi kombinaatio kuin saksa ja englanti?"

Tutkija Elisabet Service kommentoi kielenopiskelun stereotypioita, joita täälläkin on monissa ketjuissa sivuttu:

- Mitä useampia kieliä opiskelee, sitä helpompaa on oppia uusi kieli. Totta, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. "Esimerkiksi kahta germaanista kieltä voi opiskella rinnakkain, elleivät kielet ole liian lähellä toisiaan." - Haa, tämän vuoksi siis moni valittaa, että ruotsi ja saksa sekoittuvat!

Professori viittaa myös siihen, että kielitaito vaatii jatkuvaa ylläpitoa.
- "Jos kielitaitoa tarvitsee, sitä on pakko pitää yllä. Dementoituneita kanadansuomalaisia vanhuksia asuu hoitokodeissa ilman eläviä perhesiteitä. He ovat unohtaneet englannin, eivätkä lapset puhu suomea."
Tässä on myös meidän maahanmuuttajiemme tulevan tragedian ainekset.

Vaikka professori uskoo kaikilla olevan kielipäätä, hän kuvaa toisaalta juuri sitä, miksi kieltenopiskelu on toisille yhtä tuskaa:

Kielentutkijan avaintermi on fonologinen silmukka. Se on kuulomuistia hyödyntävä työmuistin apuyksikkö, joka pakkaa työmuistiin uudet sanat ja rakenteet.
— Fonologinen silmukka on kielenoppimiskone. Se on kyky sitoa ärsykejonoja ajassa, hän määrittelee.
Vieraan kielen sana jättää muistijäljen tavuista, äänteistä ja sanahahmosat. Tehokas fonologinen muisti helpottaa aluksi, mutta sen merkitys vähenee opiskelun edetessä.
— Esimerkiksi lukivaikeudesta kärsivällä on kapeutunut fonologinen muisti, ja hän muistaa muitakin aistiärsykkeitä heikommin, Service avaa kielenopiskelun haasteita.

Kun ongelmia on riittävän monessa kielenoppimiselle keskeisessä työkalussa
- kapeutunut fonologinen muisti
- sanojen muistista palauttamisen ongelma
- tekstin hahmottamisen ongelma
jne.
työmäärä nousee pilviin.

http://www.sivistys.net/oppia_ika_kaikk ... oissa.html

Itselleni englannin nopea oppiminen selvästi teki ruotsin kouluopinnoista käytännössä todella helppoja, joten englanti helpotti ruotsin opiskelua. Eihän se tietenkään näin päin saa ikinä mennä tosin

Toisaalta kasiluokalta alkanut saksa olisi käytännössä tarvinnut vain sitä, että ruotsinkin tunnit olisi käytetty siihen, sen kielioppi vaatii ainakin omasta mielestäni paljon enemmän altistusta ja vaan vääntöä että saa sen toimimaan selkäytimellä.

Kyllä kielet varmasti tukevatkin toisiaan, mutta en kyllä alkaisi rakentamaan koulun kieltenopetusta sellaisen idean varaan että kielet pitää lukea jossain tietyssä järjestyksessä -- ja että vaikka kielet tukisivatkin toisiaan, juuri ruotsi olisi se kieli joka tukee muita kieliä aivan erityisesti.

Annetaan nyt tässä sen verran periksi että olen edelleen sitä mieltä että ruotsi oikeasti on melko helppo kieli ja että ne kielissä huonot oppilaat jotka suosimassani kahden pakollisen kielen mallissa lukisivat vain kaksi kieltä, lukisivat luultavasti englannin ja ruotsin. Ruotsi tietysti on tässäkin meitä edellä...