Minne lähetetään pakkoruotsipakolaiset?

[NRR]

Onko Virossa jo englanninkielistä opetusta lukiotasolla?

Mistä löytyisivät virolaisen aikuislukion opintovaatimukset?

Tarvittaisiin naapurimaa, joka suostuu ottamaan vastaan suomalaisia pakkoruotsipakolaisia niin, että sopivaa summaa vastaan suomalaisen lukion ilman ruotsia suorittanut oppilas voisi saada päästötodistuksen. Ylioppilaskokeethan voisi suorittaa Suomessa, mutta ilman lukion päättötodista (jota ei ilman pakkoruotsia saa) ei voi jatkaa opintoja kuin avoimen korkeakoulun väylää.

Toki vastaava järjestely tarvitaan sitten myös amk- ja yliopistotasolle. Olisiko joku yksityinen yliopisto Virossa kiinnostunut?

[JV Lehtonen]

Mielestäni huvittavin ratkaisu olisi anoa opiskelupaikkaa ruotsalaisen yliopiston englanninkielisestä koulutusohjelmasta,
jossa ei tarvitse osata ruotsia!

http://www.studyinsweden.se/

Lisäksi Ruotsissa saa parempaa palvelua puhumalla englantia!

Swedes are very involved in their history and culture, and are a bit shy at first but are friendly and easy to engage once you get to know them.
Therefore, I would recommend joining one of the many GU student organizations to make new friends and network.

http://www.utbildning.gu.se/education/s ... timonials/

http://www.hum.gu.se/english/education/ ... scherfling
Indeed, Scandinavian Studies is one of the courses Na-Rhee is currently studying.
All the lectures are in English, and the course is aimed at international students.
The course examines culture and society in Scandinavia and Sweden from a cultural, aesthetic and social perspective

[NRR]

Mielestäni huvittavin ratkaisu olisi anoa opiskelupaikkaa ruotsalaisen yliopiston englanninkielisestä koulutusohjelmasta,
jossa ei tarvitse osata ruotsia!

Totta. Siis suomalainen voi valmistua akateemiseksi kansalaiseksi ilman ruotsia Ruotsissa vaan ei Suomessa!

Mitenkähän on englanninkielisen lukion laita Ruotsissa?

[JV Lehtonen]

Mielestäni huvittavin ratkaisu olisi anoa opiskelupaikkaa ruotsalaisen yliopiston englanninkielisestä koulutusohjelmasta,
jossa ei tarvitse osata ruotsia!

Totta. Siis suomalainen voi valmistua akateemiseksi kansalaiseksi ilman ruotsia Ruotsissa vaan ei Suomessa!

Mitenkähän on englanninkielisen lukion laita Ruotsissa?

Varmaan sieltäkin IB-lukioita löytyy.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Internatio ... calaureate

[JV Lehtonen]

Mielestäni huvittavin ratkaisu olisi anoa opiskelupaikkaa ruotsalaisen yliopiston englanninkielisestä koulutusohjelmasta,
jossa ei tarvitse osata ruotsia!

Totta. Siis suomalainen voi valmistua akateemiseksi kansalaiseksi ilman ruotsia Ruotsissa vaan ei Suomessa!

Mitenkähän on englanninkielisen lukion laita Ruotsissa?

Varmaan sieltäkin IB-lukioita löytyy.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Internatio ... calaureate

Suomessahan on pakkoruotsia jopa IB-lukiossa, tosin vähemmän kuin maatiaissuomalaisilla..

http://tampereenlyseonlukio.yhdistysavain.fi/ib-linja/

[thmas]

Lisäksi Ruotsissa saa parempaa palvelua puhumalla englantia!

Onko näin? Wikitravel kertoo että ruotsalaiset arvostavat sitä että yrittää puhua ruotsia.

Swedish is the national language of Sweden, but you will find that people, especially those born since 1945, also speak English very well - an estimated 89% of Swedes can speak English. Finnish is the biggest minority language. Regardless of what your native tongue is, Swedes greatly appreciate any attempt to speak Swedish and beginning conversations in Swedish, no matter how quickly your understanding peters out, will do much to ingratiate yourself to the locals

Tanskasta taas kerrotaan näin.

English is widely spoken in Denmark (close to 90% of the population speaks it, making Denmark one of the most English proficient countries on the planet where English is not an official language), and many Danes have near native fluency. Danish school children start their English lessons in third grade, and regular English lessons continue until students finish high school, and many Danish university courses are fully or partially taught in English. In this regard, it is worth noting that Denmark is probably one of very few countries in the world, where you get no extra points for trying to speak the language, and Danes in general have very little patience with non-fluent speakers. So except for a few words like Tak (thank you) or Undskyld (excuse me), English-speakers are much better off just speaking English than fighting their way through a phrasebook.

[JV Lehtonen]

Lisäksi Ruotsissa saa parempaa palvelua puhumalla englantia!

Onko näin? Wikitravel kertoo että ruotsalaiset arvostavat sitä että yrittää puhua ruotsia.

Swedish is the national language of Sweden, but you will find that people, especially those born since 1945, also speak English very well - an estimated 89% of Swedes can speak English. Finnish is the biggest minority language. Regardless of what your native tongue is, Swedes greatly appreciate any attempt to speak Swedish and beginning conversations in Swedish, no matter how quickly your understanding peters out, will do much to ingratiate yourself to the locals

Tanskasta taas kerrotaan näin.

English is widely spoken in Denmark (close to 90% of the population speaks it, making Denmark one of the most English proficient countries on the planet where English is not an official language), and many Danes have near native fluency. Danish school children start their English lessons in third grade, and regular English lessons continue until students finish high school, and many Danish university courses are fully or partially taught in English. In this regard, it is worth noting that Denmark is probably one of very few countries in the world, where you get no extra points for trying to speak the language, and Danes in general have very little patience with non-fluent speakers. So except for a few words like Tak (thank you) or Undskyld (excuse me), English-speakers are much better off just speaking English than fighting their way through a phrasebook.

http://www.thelocal.se/40778/20120511/
Well, do they? Do Swedes tip more, help more, chat more just because they’re speaking the expat’s lingua franca? It’s a well-known fact that people have different personalities when speaking different languages. So is the backup Swedish personality a more polite one?

I talked to a Swedish expert on etiquette, manners and style - Magdalena Ribbing - author of 15 books on the subject and columnist for the Dagens Nyheter (DN) newspaper.

Her response was frank and surprising.

“Well, this isn’t something I’ve noticed as I mostly talk to Swedes in Swedish. But I can say this: Swedes are not particularly polite, generally speaking,” she told me.

“Pleasantries are not a Swedish specialty. The ‘please’, ‘thank you’ and ‘excuse me’s’ have not been needed, and not been used.”

But why not? Does this mean that Swedes are not actually more polite in English, rather, that they’re rude in Swedish?

[TK]

Pakkoruotsi on lisännyt suomalaisten halua oppia englantia. Englanti on ollut ja on edelleen mahdollisuus päästä pois pakkoruotsituksen vaikutuspiiristä.

Ehkäpä (jos pakkoruotsista ei pikaisesti päästä eroon) tulevaisuus tuo tullessaan englanninkieliset sisäoppilaitokset Virossa, joihin voidaan lähettää suomenkielisiä yläasteikäisiä lapsia opiskelemaan ylioppilaaksi asti? Tai voisiko Viroon perustaa yksityisiä, suomenkielisiä sisäoppilaitoksia, joissa pakkoruotsia ei ole?

[NRR]

Ehkäpä (jos pakkoruotsista ei pikaisesti päästä eroon) tulevaisuus tuo tullessaan englanninkieliset sisäoppilaitokset Virossa

Nykyihmiset ei kyllä laita lapsiaan mihinkään sisäoppilaitoksiin. Sitä paitsi virolaisyliopistokin on jo tuonut kampuksensa Helsinkiin.

Kysehän on siitä, että opintojen vastaavuutta on voitava verrata ja sitten siirtää toisessa maassa suortitetut opinnot osaksi toisen maan koulusjärjestelmää ja tutkintotodistusta. Tämä olisi selkein ja yksinkertaisin ratkaisu.

Käsittääkseni esim. Lönnrot-yliopistossa opiskelija voi kerätä opintonsa muista yliopistoista ja täydentää esim. verkko-opinnoilla, mutta tutkinnon myöntäjänä on Tallinnan yliopisto. Tällaista yhteistyötä tarvitsemme, joka ei tuota lisäongelmia opiskelijalle vaan selkeän väylän valmistua.

[NRR]

Maakunnissa on yritetty. Tämä hanke on käsittääkseni osin edennyt, mutta kuinka pitkälle:

Maakuntahallitus päätti esittää, että selvitetään oman Lönnrot verkkoyliopiston perustamismahdollisuudet.

Hankkeen alullepanijat ovat olleet alustavasti yhteydessä kansanedustajiin ja ovat viemässä hanketta seuraavaksi ministeriöön. Aloitteessa kaavaillaan, että yliopiston toimialaan kuuluisivat seuraavat koulutus- ja tieteenalat: opettajankoulutus ja kasvatustieteellinen tutkimus, humanistisen alan koulutus ja tutkimus, taiteen ja kulttuurin koulutus ja tutkimus, Euroopan Unionin pohjoisen ulottuvuuden kulttuurituotannon ja viennin koulutus, tuotekehitys ja tutkimus erityisesti audiovisuaalisella alalla, kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun koulutus, tuotekehitys ja tutkimus, luonnontieteellisen alan koulutus ja tutkimus, matematiikan ja tietotekniikan koulutus ja tutkimus sekä ikäihmisten koulutus ja tutkimus.

Aluksi olisi tarkoitus anoa Kajaaniin 60 - 80 alakoulun sekä 30 yläkoulun että 20 lukion opettajakoulutuksen aloituspaikkaa. Verkkoyliopistona Lönnrot-yliopisto avustaisi myös muiden yliopistojen verkkopohjaista koulutusta. Hanke-esityksen mukaan yliopisto voisi harjoittaa myös koulutusvientiä, ja alustavia aiesopimuksia olisi jo olemassa Lähi-itään ja Yhdysvaltoihin. Kaavailujen mukaan Lönnrot-yliopisto olisi niin tiiviissä yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa, että tutkintoja voitaisiin tehdä avoimen yliopiston periaatteella Tallinnan yliopistoon. Kaavailuissa on myös UNESCO-yliopiston asema Lönnrot-yliopistolle.


Kainuun maakuntahallitus 2011
http://maakunta.kainuu.fi/singlenewsinf ... d=1&show=2

Oletan, ettei suomalainen poliittinen järjestelmä lämmennyt tälle hankkeelle.

[TK]

NRR: "Nykyihmiset ei kyllä laita lapsiaan mihinkään sisäoppilaitoksiin."

Hätä ei lue lakia. Jos pakkoruotsista ei päästä eroon, niin kaikenlaisia keinoja pakkoruotsin välttämiseksi voidaan kehitellä.
Maailma on edelleen täynnä sisäoppilaitoksia.

[NRR]

NRR: "Nykyihmiset ei kyllä laita lapsiaan mihinkään sisäoppilaitoksiin."

Hätä ei lue lakia. Jos pakkoruotsista ei päästä eroon, niin kaikenlaisia keinoja pakkoruotsin välttämiseksi voidaan kehitellä.
Maailma on edelleen täynnä sisäoppilaitoksia.

Pakkoruotsi on tosi karmea riesa, muttei sitä ratkota jollain vielä huonommalla ratkaisulla. Yläasteikäiset ovat lapsia ja tarvitsevat perheensä tasapainoista kasvua varten.

Please, TK, ei jumituta tähän. Luota minuun, on parempia ratkaisuja, jotka saattaisivat ylimenokautena jopa toimia.

[JV Lehtonen]

Tämän pohdinnan sivutuotteena voidaan todeta, että pakkoruotsi on suurille massoille tarkoitettu propagandaväline.

Sillä ei ole mitään käyttöarvoa, kun etsitään Suomen vahvuustekijöitä, kansainvälisyyttä jne
Todellakin dejavu Neuvostoliiton viimeiset ajat!

Mutta kuten näette, blogeja ei kovin moni lue, joten verkostoituminen on A ja O!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... messa-2013

Juutuin taas tänne, takaisin verkostoitumaan!

[TK]

NRR: "Pakkoruotsi on tosi karmea riesa, muttei sitä ratkota jollain vielä huonommalla ratkaisulla... on parempia ratkaisuja, jotka saattaisivat ylimenokautena jopa toimia."

Millaisia "parempia ratkaisuja" on sinulla on mielessäsi? Kerro niistä.

[NRR]

Ehkäpä (jos pakkoruotsista ei pikaisesti päästä eroon) tulevaisuus tuo tullessaan englanninkieliset sisäoppilaitokset Virossa

Nykyihmiset ei kyllä laita lapsiaan mihinkään sisäoppilaitoksiin. Sitä paitsi virolaisyliopistokin on jo tuonut kampuksensa Helsinkiin.

Kysehän on siitä, että opintojen vastaavuutta on voitava verrata ja sitten siirtää toisessa maassa suortitetut opinnot osaksi toisen maan koulusjärjestelmää ja tutkintotodistusta. Tämä olisi selkein ja yksinkertaisin ratkaisu.

Käsittääkseni esim. Lönnrot-yliopistossa opiskelija voi kerätä opintonsa muista yliopistoista ja täydentää esim. verkko-opinnoilla, mutta tutkinnon myöntäjänä on Tallinnan yliopisto. Tällaista yhteistyötä tarvitsemme, joka ei tuota lisäongelmia opiskelijalle vaan selkeän väylän valmistua.

Millaisia "parempia ratkaisuja" on sinulla on mielessäsi? Kerro niistä.

Ne olivat tuossa viestissä.